tiistai 22. tammikuuta 2013

Ärrin purrin

Terillä oli tuossa hiljattain taas vaikea ohitus jakso vai voiko sitä edes jaksoksi sanoa, jos kesto on pari päivää?  Kuitenkin.. Yksikään koira ei selvinnyt ilman pientä kommentointia ohi.

Tätä jatkui siis pari päivää ja sitten yhdellä yö ulkoilu kerralla minulla meni totisesti hermot. Terin piti ruveta haukkumaan pitkän matkan päässä kulkevaa koiraa ja tosiaan vielä keskellä yötä. Otin tyttöä valjaista kiinni ja asetuin hänen ja toisen koiran väliin. Haukunta jatkui, kunnes toinen koira hävisi näkyvistä. Silloin Tepa päätti päästää kunnon kidutus ulvahduksen ilmoille, minä pidin siis edelleen valjaista kiinni. Sitten lähdimme kävelemää toisen suuntaan, mutta örinä ja murina vain jatkui. Siinä vaiheessa minä aloin polkea jalalla maata ja hyppiä tasajalkaa (toivon mukaan kukaan ei sattunut ihailemaan kaupungin yötä ikkunastaan). Vähän vielä aikaa Tepa pörisi, mutta hiljeni viimein. Tyttö teki vielä tarpeensa ja sitten menimme nukkumaan.
Seuraavana päivänä varustauduin ulos lähtöön hyvillä herkuilla ja hermoilla. Niistä oli apua ja ohitukset sujuivat todella hienosti. Nyt on tainnut hyviä ohituksia jatkua melkein parin viikon verran :) Välillä toki vieläkin on sellaista ohitettujen koirien perään murraamista, vaikka ne olisivat jo kadonneet näkyvistäkin! Mutta kyllä se taas tästä. Parempaan päin ollaan menossa ja ainahan koulutuksessa näitä notkahduksia sattuu.

Kipeä luu juttu
Naken barffaus on sujunut suurimmaksi osaksi ilman harmeja. Pari kipu kohtausta tytöllä on ollut ja niiden aiheuttajaa olen miettinyt. Olen päätynyt pohdinnan jälkeen syyttämään kovia luita. Sen jälkeen kun tytön ruokavaliossa alkoi olla enempi raakoja poron luita alkoi myös nieleskelyä olemaan. Nyt kun kovat luut on taas jätetty pois, niin oireilukin loppui. Nyt Tepa saa siis broileria ja rustoja. Liha valikoimaa yritän pitää monipuolisena, kun tuo luu puoli nyt meni miten meni. Pitää vielä tehdä sellainen kokeilu, että antaisi kovia luita vaan kerran viikossa jos se ei vaikka aiheuttaisi kipuilua? Tarvittaessa pitää sitten luumurskaa ostaa ruoan joukkoon. Kasvista Teri syökin paljon, kun se on niin hyvää vatsan täytettä eikä aiheuta vatsa oireita.

Viikonloppu retkellä
Viime viikonloppuna Tepa pääsi taas vapaa matkailijaksi mökki maisemiin. Setäni Aatu-pystis oli myös mökillä käymässä ja Teri pääsi yrittämään pyytää poikaa leikkimään. Aatu oli ehtinyt jo juoksennella monta tuntia kun me saavuimme paikalle, joten yritykseksi leikki jäikin vaikka Tepa ihan tosissaan yritti. Muuten tyttö juoksentelikin mukanamme metsä lenkillä ja tutkiskeli luonnon hajuja.

Otettiin pari luoksetulon pysähdy harjoitusta päivällä Naken kanssa. Hyvin tyttö nyt alkoi jarruttelemaan heti merkistä. Ikävä kyllä vauhtia löytyi niin paljon ettei vauhti heti ensimmäisellä yrityksellä pysähtynyt. Oli vissiin neidillä ABS:t päällä, kun pari kertaa tökkäsi ;)
Paikallaoloakin on nyt tullut otettua. Olen ollut niin ilkeä, että Terin on pitänyt tehdä paikka makuu sillä aikaa, kun minä olen hakenut iltapalaa pakastimesta. Tiedän miten suuri kiusaus se on tytölle nousta ja tulla keittiöön, kun rapina kuuluu. Ensimmäisenä päivänä taisin käydä käskemässä tytön kolme kertaa takaisin, seuraavana kaksi ja sen jälkeen ei ole tarvinnutkaan uudelleen käskeä. Nyt kun tyttö pysyy hiljaa paikallaan pakastimella rapistelun ajan olen alkanut seistä aivan hiljaa nurkan takana vaihtelevia aikoja. Välillä olen mennyt heti ja pisimmillään odottanut puolitoista minuuttia.
Pitäähän sitä hiljaisuuttakin harjoitella, ettei tule sitten ongelmia sen kanssa. Seuraava haaste onkin tämän jälkeen siirtää harjoittelu muitten koirien kanssa liikkeenomaiseen suoritukseen. Onneksi tässä on vielä aikaa harjoitella, kun ohjatut treeni jatkuvat vasta ensi kuussa.

Sellaiset olivat Naken uusimmat kuulumiset. Nyt tyttö nukkuu tyytyväisenä mummon tyynyllä takajalkojen varpaat nenässä kiinni :)


Mitähän sieltä löytyi?
Vähän oli miettiväisiä koiria
Aatu innostui juoksemaan pienen pätkän
Matkan varrella vertailtiin kummalla on isommat pystykorvat :)
Teri päätti taas kasvattaa lumiparran
"Tietä käyden tien on vanki. Vapaa on vain umpihanki."-Aaro Hellaakoski

lauantai 5. tammikuuta 2013

Taikapaita

Terin mielestä on kummallista intoilla uudesta vuodesta, sillä kuka nyt sellaista pauketta haluaisi vapaaehtoisesti kuunnella? Ikävä kyllä asia on tytön kannalta niinkin epämieluinen, että sitä tekee monikin ihminen.

Edellisten ilotulitusten ja rankan pauke syksyn ansiosta tämä aihe huolestutti kyllä minuakin. Mietin miten saisin vuoden vaihteen ajan järjestettyä mahdollisimman miellyttäväksi neitiä ajatellen. Muutama päivä ennen aattoa katsoin video pätkän jossa neuvottiin miten paukkuaran koiran oloa voi helpottaa ja siinä esiteltiin tuote nimeltä "Thundershirt". Tuo paita jäi mieleeni kummittelemaan ja mietin voisiko siitä todella olla hyötyä.
Uuden vuoden aattona päätin lähteä katsomaan olisiko naapuri kaupungin eläinliike auki ja olisiko siellä paitoja. Auki oli ja löytyi vielä Terin kokoinen paitakin. Niin tyttö sai sitten pitää taikapaitaa päällänsä aattoillan. Lisäksi apuna oli totuttuun tapaan feromoni suihke.
Ensimmäiset paukahdukset kuuluivat heti kuuden jälkeen. Neiti oli nukkumassa nojatuolissa ja paukkeen jatkuessa hän nousi asiaa ihmettelemään. Tyttö hypähti tuolista ja oli tulossa luokseni ihmettelemään asiaa jolloin päätin antaa hänelle pakkasesta luun järsittäväksi. Omaan häkkiinsä Tepa menikin luutaan järsimään ja lutkuttamaan :)
Ilta meni Terin osalta luuta syöden ja vain rakettien paukkuessa aivan lähellä piti neidin poistua hetkeksi sängyn aluksen tuomaan turvaan. Siellä tyttö pötkötteli pauketta kuunnellen, mutta mitään tavanomaista tärinää ja läähättelyä ei ollut havaittavissa. Sängyn alta neiti sitten ilmestyi takaisin luun syöntiin "vahingossa" tippuneiden herkkujen avustamana. Kun raketit olivat naapurustosta oletettavasti loppuneet lähti Tepa ilman houkutteluja käymään ulkoilemassa! Tämä oli todella kummallista, sillä yleensä tyttö ei vapaaehtoisesti ole uudenvuoden aikoihin lähtenyt ulos edes seuraavina päivinä.
Jossain oli tuosta taikapaidasta käyty keskustelua ja sen tehon uskottiin osittain johtuvan omistajan rauhallisuudesta uskossaan paidan toimintaan. Voin kyllä sanoa että ei meillä! Minä olin varmasti paljon jännittyneempi kuin Tepa ja salaa silmäkulmastani koitin häntä tarkkailla.

Vatsa asiaa
Teri on nyt barffaillut aika hyvällä menestyksellä. Vähän piti järkevää eväitten anto järjestystä hakea, kun tytöllä alkoi olemaan tyhjän mahan oksentelua aamuyöstä liha-aterian riittämättömän määrän takia. Niinpä siirsin lihaisen luun syönnin iltapäivästä iltaan ja sillä ongelma korjaantui.
Hyvin on Terin vatsa voinut, tähän päivään asti. Tänään sitten oli luvassa pitkästä aikaa kipu kohtaus. En tiedä johtuiko se siitä, että ruokamäärä on nyt vähän heitellyt ja eilen jäi matkustamisen takia yksi ruoka välistä. No nyt saa neiti taas vähän aikaa vatsan suojalääkettä ja sitten katsotaan jatkoa. Näin mahdollisia kokeita ajatellen tiedän nyt ainakin, että tuon doping-aineen voi hetkeksi tauottaa.

Tällainen on ollut Terin vuoden aloitus. Viime vuoden loppupuolella tyttö pääsi muuten viettämään taas vapautta ja siitä vielä pari kuvaa tänne nähtäväksi :)

Vauhdin huumaa
Hauskaa näkyi taas olevan :D
Kiipeäminen jäi kesken hyvän tuoksun löydyttyä