Ööö tuota tuota hmm..

Niin.. En nyt taida aloittaa sellaisella lauseella joka viime vuonna tuli jo tutuksi niissä harvoissa päivityksissä. Siispä asiaan. Ja uskokaa tai älkää meillä on tapahtunut vaikka mitä siitäkin huolimatta että mitään ei ole julki tuotu.

Kuuleeko Helsinki, täällä Teri!
No tärkeinpänä viime kuukausien tapahtumana on kyllä ollut tuo Terin Sankarikoira-palkinto joka käytiin joulukuussa hakemassa ja josta kuvakin jopa täältä löytyy. Tepa oli kyllä tosi coolisti tuolla messari reissulla eikä stressannut yhtään vaan meni paikalla kuin vanha tekijä. Kun hidastin vauhtia kojuja kierrellessä tuntui Teri miettivän että tämä on varmaan nyt joku toko juttu ja hän tuli viereeni kontaktiin seuraamaan. Siis kuvitelkaa siinä hälinässä. Reipas, rakas Tepa. Toisista koirista ei paikan päällä välitetty, muutenkin kuljettiin häntä ylhäällä ja oltiin hyvällä tuulella. No siinä vaiheessa tyttö kyllä avasi sanaisen arkkunsa, kun tuttuja nähtiin olihan se toki niin hienoa!
Ennen palkintojen jako tilaisuutta oli kahvittelu hetki, jossa kaikki paikalle saapuneet sankarit olivat läsnä. Tuollakin Tepa otti iisisti ja laittoi oikein silmät kiinni ottaakseen torkut. Kun kävin tarjottavia hakemassa jätin Terin käskyn alle odottamaan ja siellähän se tyttö nätisti odotti ohi menevistä koirista huolimatta. Kyllä muuten on tokoilu kannattanut ja lisännyt koiruuden hallintaa!
Kun sitten siirryimme isonlavan taakse odottamaan vuoroamme päätti tyttö sielläkin ottaa levon kannalta, kävi kerälle ja laittoi silmänsä kiinni. Itse palkinnon hakuun neiti lähti hyvin ja kulki hirmu hienosti haistelematta areenan hajuja. Rauhallisesti Tepa malttoi korokkeellaakin muiden sankareiden kanssa olla kunnes tuttuja tuli näkyville, sillä silloin riemu repesi. Palkintojen haun jälkeen käytiin vielä ottamassa Teristä kuvia ja hyvähän niitä oli ottaa, kun tyttö oli juuri ennen reissua käynyt Sarilla pesussa ja kaulassa oli edes menneen Salsa-collien blingbling panta. Kiitos Sari Terin pesusta ja pannan lainasta! Ja kiitos kaikille Tepan suuressa juhlassa mukana olleille vielä tätä kautta ja kuukauden myöhässä.
Niin ja oli se reissu kai Terin mielestäkin mukava, kun pääsi ihan kahdestaan minun kanssa reissuun ja sai vielä paikan päällä paljon herkkuja vanhoilta ja uusilta tutuilta. Toki niitten tuttujen ihmisten näkeminen taisi olla se ykkösjuttu Terille.
Ihan vielä fiilistely mielessä pari Sarin ottamaa kuvaa Teristä.

Toinen koira kävi luvatta nuuskimassa takapuolta, mutta mitä tekee Tepa? Makaa tietysti paikallaan, niinkuin on käsketty :)

Eläkeläinen ja tulevaisuuden tokotoivo

Ehkäpä sitten voisin kertoa meidän harrastus puolen kuulumisia. Teri jäi sitten ihan virallisesti tokokoe-eläkkeelle. Tytöllä alkaa jo olemaan sen verran pitkät piuhat, että käskyjen perille meno vie välillä pari sekuntia. Vaikka sen jälkeen tuleekin hyvä ja nopea suoritus, niin kyllä sen parin sekunnin viiveen jo ulkopuolinenkin huomaa ja olihan se viime kesän yksi koekin jo sellainen missä sen näki ja jossa tuomarikin asiasta mainitsi. Nyt tyttö saa sitten harrastella tokoa ja koitetaan päästä joskus aksailemaankin. Varmaankin kesä tuo taas tullessaan paremmat tokoilu mahdollisuudet Tepan kannalta.

Vempula on nyt siis saanut alkaa minun viralliseksi treenikaveriksi tokossa. Kovasti vaihtelevalla tahdilla ollaan nyt treenailtu, lähinnä sen takia että enää ei niin helposti pääse ulos treenaamaan. On minulla kyllä eräs paikka mielessä, kunhan vähän lämpenee niin päästään isompaa tilaa vaativia juttuja harjoittelemaan myös muualla kuin ohjatuissa treeneissä. Mistä tulikin mieleen että viime treenit oli ihan kauheat! En tiedä oliko se juttu nyt uudet treeni kaverit vai uusi treenipaikka vai mikä, mutta poika otti hatkat useampaan otteeseen. Toivottavasti oli kerta luontoinen juttu ja ensi kerralla ei tarvitse asiaan kummemmin paneutua. Tosin käydään kyllä ehkä vapaavuorolla asiaa harjoittelemassa.
Muuten meno kuulemma näytti hyvältä ja liikkeet mitä nyt tehtiin oli hyvät, mutta jos ei koira kuuntele, niin eihän se pitkälle kanna. Toisaalta Vempi on vielä kuitenkin pentu jolta en kyllä vielä odottaakaan suurta häiriönsieto kykyä tai luopumisen taitoa. Tuossa luopumisessa on kyllä edistytty ainakin ruoan suhteen.
Kapulan kanssa ollaan edistytty ihan huimasti reilussa viikossa. Kerroin Vempin tapporavistuksista ja sain ohjeeksi tehdä kapulanpito ja nosto treeniä. Eihän siinä nostossa mitään ollut mutta se pito olikin sitten vaikeampi, koska sitä oltiin ihan vähän vasta aloiteltu. Poika ei siis ottanut kapulaa kädestä suuhun. No kun sain Vempin ottamaan kapulan suuhun tuli siitä tietenkin heti palkka ja niinpä kapulan pito oli pari päivää sellaista heti pois syljeskelyä. Mutta viikossa on tapahtunut paljon ja nyt poika pitää kapulaa hirmu nätisti jopa 10 sekuntia. Kapulan paikkakin on pitotreeneissä oikea. Nyt sitten harjoitellaan vielä sitä ettei kapulasta löysätä otetta vaikka käsi lähestyy. Tänään jo pääsin vähän kapulaa koskettamaan ilman että niin tapahtui.
Paikalla makuussa poika pysyy, mutta on toki aika vilkkaan oloinen, kun häntä heiluu ja lähellä liikkuvia ihmisiä sekä koiria pitää tarkkailla. Pitää vaan itse malttaa olla vielä lähempänä, jotta ei pojan ajatus lipsahda muualle. Viimeksi minulle sanottiinkin että Vempissä on liikaa liikkuvia osia. Paikalla istuminen oli parempi viime treeneissä kun makuu, mutta tällä kertaa jäin jo heti lähemmäksi. Kotonahan tehdään jo piilopaikkiksia ihan ongelmitta, mutta halliin tästä on vielä matkaa. Taidetaan nyt olla siinä tasolla että kyllä se kotona ja pienessä häiriössä osaa ;)

Näin lyhyesti tämän hetken tilanne. Palaillaan kun palaillaan! Buff!

Fiksut ja filmaattiset osa 1.

Tepalla hiukset silmillä, eiku..

Fiksut ja filmaattiset osa 2.

Sankarikoira

Juttua mummon komentamisesta

Jotta Wooooooo! Koska emäntä ei saa aikaiseksi kirjoittaa kuulumisiani kaiken kansan nähtäville, päätin taas itse asetella tassuni näppäimistölle ja alkaa käyttää kaksi tassu järjestelmää.

Olin pari viikkoa sitten mummon komennus keikalla, jotta emäntä ja Vempi pääsivät omaan reissuunsa. Vempi kertoi reissusta saapuessaan, että hän oli käynyt tapaamassa sukulaisiaan ja kasvattaja ihmistään. Sisarusten kanssa oli kuulemma ollut hurja meno ja yksi oli jopa yrittänyt useampaan otteeseen työntää Vempulan ojaan, kerran saaden hänet tekemään kuperkeikan. Emäntä taas puolestaan kehui, kuinka he olivat käyneet agility treeneissä jonkun huippu hyvän kouluttajan (Janita Leinosen) opissa ja Vempi oli ollut pätevä, mutta emäntä kaipaa vielä paljon harjoitusta. Olisi ehkä kannattanut ottaa minut mallia näyttämään. Lisäksi Vempi oli myös päässyt toko ja leikki oppiin ja ollut niissäkin hyvä. Minä en oikein leikkimisen päälle ymmärrä, vaikka Vempin kanssa olen alkanut joistakin leikeistä ja jopa leluista pitämään.
Hauskaa oli kuulemma noitten kahden reissussa ollut, mutta entäs minä? He eivät voi ymmärtää miten rankkaa mummon komentaminen voi olla! Ensiksikin rapsutus koneet joita myös käsiksi kutsutaan voivat mennä epäkuntoon. Vaikka käpälillä läpsien ja kuonolla rapsuttimia nostamalla palvelua pyydän ne eivät toimi. Lisäksi mummo voi yhtäkkiä sanoa, ettei minua voi muka kokoajan rapsuttaa. Miten niin muka ei voi?! Rankkaa on sellainen. Lisäksi mummoa pitää komentaa antamaan ruokaa ja herkkuja vähän nopeammin ja useammin, uloskin mummoa voi yrittää komentaa. Komentamisen lisäksi mummon vahtimis tehtäviini kuului ulkoilutus. Silloin minä yritän saada mummoa kulkemaan nopeampaa ja välillä taas ymmärtämään että muitten jättämät viestit on luettava tarkkaa. Mummoa on myös vahdittava muilta koirilta ja heille on tiukka sävyisesti ilmoitettava, ettei mummoa saa lähestyä. Ulkoilutus onnistui tällä kertaa hyvin ja sain laitettua emännälle tietoja kuljetusta matkasta ja keskinopeudesta. Kaiken tämän lisäksi voi mummo ilmoittaa lähtevänsä töihin. Silloin minua kyllä harmittaa jonkun aikaa, mutta saanpahan edes pienen vapaa hetken, kun mummo on muitten vahdittavana.

Kyllä minä ehdin rentoutuakin mummon luona

Kun seuraavalla viikolla treeneihin mentiin päätin osoittaa emännälle kuinka rankkaa minulla oli ollut ja suostuin kuuntelemaan vasta neljännellä kentälle pääsy kerralla. Kolme ensimmäistä kertaa juoksentelin ympäri hallia haistellen uusia tuoksuja. Neljännellä kerralla suostuin kuuntelemaan ja emäntä pääsi harjoittelemaan jotain reissussa näkemäänsä agility kuviota, joka oli kuulemma hienon näköinen. Kyllähän minä sitten tein niinkuin emäntä ohjasi ja toisella kerralla kuvio onnistui molemmilta.

Viikolla oltiin reissussa ja pääsin mökille vapailemaan. Pyydän emäntää laittamaan kuvia löytämästäni aarteesta. Palailen taas asiaan. Buff!

Puolukoita poimin, poimin, poimin. Puolukoita poimin itsellein. Hip hei puolukat kitaan pomppikaa, hip hei nam nam nam.

Mökkipihan paras puutarhapatsas: "Linnulle tuli vähän kiire, vain jalat jäi"

Se on vaikea keskittyä kuvattavana oloon, kun tuuli tuo tuoksuja

Minun hieno aarteeni, ilmeisesti hirven selkänikamat

Väsähdin kesken vahdinnan

Myös Vempiin iski väsy

Mitä on tullut virallisesti tehtyä?

Vähän laahaa taas jutut ajallisesti jäljessä, mutta se ei enää yllättäne ketään? Olisihan tässä ollut kirjoitettavaa vaikka mitä, mutta kirjoitus inspiraatio on taas ollut hukassa. Katsotaan mitä asioita nyt muistaisin ylös kirjoitella.

Tepan toko-koe
Saatiin kilpailukirjan ensimmäinen aukeama täyteen, kun käytiin hakemassa Tepan kanssa hakemassa ties monesko kolmos tulos tokon avoimesta luokasta. Oli kyllä tasainen suoritus tytöltä, ei yhtään haukkumista yksilö suorituksissa ja liikeväleissä Nake tuntui olevan tavallista paremmin hereillä. Tyttö kyllä oli kovin hitaalla tuulella ja se näkyi myös suorituksessa.
Ennen kehään menoa juoksu tarkistuksessa tuomari totesi, että tämä onkin alkanut jo vähän harmaantua. Kerroin että Teri täyttää seuraavaksi kymmenen (mahdollisten lisä pisteiden toivossa ;)). Tuomarina toimi Tuire Marjamäki. Mukava mutta tiukka tuomari, joka ei tainnut joka väliin kommentoida.
Paikalla makaaminen 7: Saatiin yhteinen arvostelu naapurin kanssa, kun Tepa ryhtyi hänen kanssaan keskustelemaan. Tuomari kysyi kuulinko haukunnan piiloon, no kuulin.. Aluksi oli vinkumista ja sitten tuli muutama haukahdus. Lisäksi oli ollut levottoman oloinen.
Seuraaminen 7: Löysää oli sivu suunnassa ja taisi jätättääkin välillä?
Maahan meno 9,5: En muista mikä meni pieleen.
Luoksetulo 6: Lähti vasta toisella käskyllä ja näin ollen arvostelu alkoi numerosta 6 (jälkeen päin piti ihan tarkistaa onko asia todella näin. Tokihan se oli, kyllähän nyt tuomari tietää). Muuten oli kuulemma hieno luoksetulo ja pysäytys.
Seisominen 8: Olisiko ollut hidas pysähtyminen?
Nouto 7: Hidas nouto ja väljä palautus.
Kaket 0: Nousi ekalla ja sitten jäi haistelemaan taakse päin, ei kuullut ensimmäistä maahan meno käskyä ja toista en viitsinyt antaa, kun Tepa näytti siltä ettei kuitenkaan kuule. Tuomari sanoi jälkeen päin, että olisit vaan antanut toisen käskyn, jos Nake vaikka olisi kuullutkin.
Hyppy 9: Haisteli estettä.
Kokonaisvaikutus 9: Kuulemma vaan siksi että Nake on beagle. Kysyi sitten että onko se? Sain sitten kerrottua, että on hänessä muutakin.

Koe oli varmaan kuitenkin Tepan mielestä kiva, koska arvostelun jälkeen tyttö sai vielä rapsutuksia tuomarilta ja liikkurilta, joka muuten ohjasi meitä pentukurssilla silloin kymmenen vuotta sitten. Vielä hän Terin muisti, en tosin tiedä johtuiko se tytön kovasta äänen käytöstä tuolla kurssilla?
Niin ja pisteitä siis tuli 129 eli kolmos tulos. Jee!

Oili Huotarin koulutuksessa
Viime viikonloppuna vietettiin yksi päivä Vempip kanssa Oili Huotarin toko-koulutuksessa. Ensin mietin kumman koiran otan mukaan, mutta sitten minulle sanottiin että ota pentu. Noudatin neuvoa, kun asiaa oikeasti ajattelee, niin Vempihän se on minun tuevaisuuden harrastus kaveri ja hänelle pitää nyt saada hommaan hyvät pohjat. Lisäksi Terihän osaa avoimessa luokassa tarvittavat hommat teknisesti kokeessa vaan tulee sitten niitä aivopieruja.

Mutta siis koulutukseen. Kaiken kaikkiaan oli erittäin hyvä ja mielenkiintoinen koulutus, josta sai hyviä ajatuksia tokoon muutenkin, mutta kekitytään nyt Vempin osuuteen.
Ekaan viiteentoista minuuttiin ajattelin ottaa seuraamista ja neuvoja siihen, kun poika on vielä kovin kiinni kädessä, että miten sitä saisi häivytettyä. Alkuun näytin meidän seuraamista ja siinä ei ollut mitään korjattavaa. Poika seuraa innokkaasti ja juuri oikealla paikalla. Käden häivytykseen sain vihjeeksi käden nostamista välillä ylös seuratessa. Lisäksi seinän viertä kävelyä niin, että käsi on takana ja tulee eteen vain palkkaamaan. No se oli nopeasti hoidettu ja seuraavaksi ruudun oli ruudun vuoro. Tässä minua hieman huolestutti pieni kaarre, jonka Vempi oli pari kertaa tehnyt ruutuun mennessä. Nyt sitä ei tullut. Minä kun olen halunnut opettaa Vempin niin, että hän osaa itse hakea ruudun niin nyt tuli neuvoksi tehdä vaan vauhtia ruutuun viemällä sinne yhdessä lelu ja sitten pannasta pois.
Koska aikaa vielä tämänkin jälkeen jäi otettiin kakeja. Istu-maahan-istu vaihdot on hyvät ja niitä onkin harjoiteltu. Nyt alettiin tehdä myös seisomisia ja muita vaihtoja. Ajatuksena on tehdä Vempille hyppy kaket, koska oli kouluttajankin mielestä säpäkkä koira.

Toiselle vartille minulla ei sitten enää ollutkaan mitään ideoita, niinpä Oili ehdotti noutoa. Onhan me sitä joskus kyllä tehty muttei pitkään aikaan, joten lähdettiin liikkeelle katsotaan periaatteella. Otin Sämpylää pannasta ja hetsasin kapulalla. Heti kun kapula oli lentänyt annoin nouto käskyn ja poika pinkaisi kapulalle ja hienosti otti kapulan ja lähti sen minulle palauttamaan. Tässä ongelmaksi ilmeni se, että Vempi on jo aika kiinni kapulassa.
Seuraava heitto tehtiin niin, että heitin kapulan ja syötin namin. Vielä poika ilmeisesti oli liian kiihkeästi kapulan perään ja ohjeen mukaan kiepautin pojan namin kanssa itseni ympäri, syötin namin ja lähetin noutoon. Palautusessa on sitten se ongelma, ettei Sämpylä malta päästää kapulasta irti vaikka saa vapautus käskyn ja lelu heiluu houkutteena. Kyllähän poika kapulan sitten lelulle päästyään irrotti. Tähän "lääkkeeksi" kahden lelun leikkiä, jolla vahvistetaan luopumista ja lisätään lelun mielenkiintoa. Lopuksi tehtiin vielä pari tolpan kiertoa, mutta sitten lelu kiinnosti enää sen verran että sen luokse voi juosta, mutta ei muuta.
Sain myös luvan puuttua pojan maan haisteluun. Ennemmin en ole kauheasti uskaltanut sanoa, vaan olen lähtenyt itse karkuun ja pois paikalta.

Loppuun otettiin vielä ryhmä liikkeitä. Paikalla olo oli EVL-luokan makaaminen neljän koiran voimin, jossa Vempi oli kolmantena. Hienosti poika malttoi pysyä istumassa, kunnes oli hänen vuoro mennä maahan. Avustin maahan menon ihan reilusti, koska ei olla aiemmin sellaista ryhmä paikalla oloa tehty. Pidin Vempiä paikalla olossa noi 10 sekuntia ja sitten menin palkkaamaan. Olisin ottanut vielä toisen pätkän, mutta kouluttaja muistutti, ettei pennun kanssa kannata kauheasti tehdä.
Toinen ryhmä liike oli häiriö käskytystä eli mentiin ympyrän ja siinä sitten kaikki antoivat koirilleen haluamiaan käskyjä ja jättivät heitä paikoilleen odottamaan. Vempi teki maahan menoja ja istumisia. Hienosti tekikin! Taas joutui Oili muistuttamaan ettei pennun kanssa kannata kauheasti tehdä staattisia juttuja.

Paljon siis tuli hyviä juttuja ja nyt kun vielä jatkossakin kaikki muistaisi. Esim. ettei pidä kiirehtiä ja ottaa liikaa kerralla. Lisäksi ei pitäisi vielä puuttua siihen, jos pentu tekee liikkeet hieman väärin. Tämä on varmaan minulle se vaikein, koska haluan että koira tekee asiat kuitenkin niin hyvin kuin osaa. Sain Vempistä hyvää palautettakin, hän on kuulemma tasaisen oloinen koira, omaa hyvän motoriikan ikäisekseen, on säpäkkä ja kiva koira. Lisäksi loppu palautteessa kouluttaja vielä sanoi: "Sitten kun olette SM-kisoissa..", näki siis meissä potentiaalia :)

Terveys juttuja
Nyt on terveys rintamalla ollut pari huolen aihetta tasapuolisuuden nimissä yksi asia kummallakin koiralla.
Terissä huolta aiheuttaa sen pissaamattomuus. Muutaman kerran tyttö on siis nyt jättänyt ulkona käydessä pissaamatta ja ollut mielestäni vaisun ja kuivuneen oloinen. Minä olen sitten hänelle isoja vesi annoksia antanut, jotta vedet virtailisi. Tämä toimii. Käytin Tepaa tästä syystä lääkärissäkin, mutta ainakin silloin kaikki oli hyvin. Tytöstä otettiin suht laajasti verikokeita ja kaikki oli kunnossa; munuais-, maksa-, kilpirauhas- ja  kortisoli-arvot. Lisäksi katsottiin Kalium ja Natruim arvot sekä pitkäsokeri, nekin kunnossa. Myös virtsan ominaispaino oli normaali. Nyt sitten ollaan seuranta linjalla eli miten kauan Nake sitten on pissaamatta. Tässä yksi päivä hän oli noin 14 tuntia, kun ei suostunut aamulla pissimään ja pääsi ulos vasta minun koulusta tulos jälkeen. Eikä hänellä kyllä sittenkään mikään kiire ulos ollut.
Vempissä huolta aiheuttaa hampaan virheasento. Kyllä se nyt jo paremmalta näyttää. kun aluksi, mutta ehkä minun pitää sitä hammasta käydä oman mielenrauhan vuoksi hammastohtorilla näyttämässä. Toinen alaulmuri siis painaa kitalakeen.


Tällaisia muistin. Laitan taas tekstin piristykseksi loppuun mökkeily kuvia. Buff!

Naken vaalentunut naama <3

Vempi harmaantuu jo nuorena, niin ei sitten vanhempana tartte

"Mitäs TUOLLA on?"

Nakemaisuuksia osa 56. Mudan syönti notkosta.

Loppuun "taiteellinen kuva" nimeltä: Kamera ei nyt pysy mukana.