Näytetään tekstit, joissa on tunniste match show. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste match show. Näytä kaikki tekstit

tiistai 28. heinäkuuta 2015

Uusia sekä vanhoja tuttuja ja juttuja

Nyt on kyllä touhuttu kauheasti kaikenlaista, minä vaan olen ollut laiska asioita ylös pistämään. Ajattelin jo laittaa tämänkin ihan vaan kuva päivitykseksi, mutta jos nyt kuitenkin jotain kertoisin.

Uusia tuttavuuksia
Kesän aikana koirat ovat saaneet uusia tuttavuuksia koirista ja ihmisistä. Ensimmäinen uusi koira tuttavuus taisi olla Elli-beagle. Teri haukkui Ellin aluksi, mutta koska tämä ei vastannut mitään asia oli Tepasta ok ja Ellistä tuli hyväksytty kaveri. Vempi taas vallan hullaantui Ellistä, onhan hän ihanan tuoksuinen tyttö! Nyt Vempulan tyttö haikailu on onneksi jo helpottanut ja Ellikin sai loppujen lopuksi olla kävelyllä rauhassa. Koska nyt saatiin tällainen beagle kaveri, niin pitihän sitä nyt sitten ottaa tytöistä yhteiskuvia että saa vertailla Tepan ja beaglen eroja.


Kallon muodossa on paljon samaa
Seuraavat uudet tuttavuudet olivatkin sitten ihmisiä. Kävimme tätini luona vierailulla (joka toki oli jo vanha tuttu) ja tapasimme samalla pari hänen kaveriaan. Vempula oli erityisen mielissään huomiosta ja uusista ihmisistä. Teri käyttäytyi totuttuun tapaansa ja taisi haukkua. Toinen tuttavuuksista olikin jo Terille ennestään tuttu ja tytön mieltä lämmitti erityisesti tuliaisherkut. Takaisin tulo matkalla bussissa tapasimme myös ihmisiä, jotka pitivät kovasti Tepasta ja Vempistä. Tepa kyllä pötkötteli tottuneesti omalla paikallaan seinän vieressä, kun Vempi taas keskittyi hurmaamaan ihmisiä. Helsingistä kanssamme samaan määränpäähän matkaava nainen sai Vempiltä aikamoisen kasvopesun. Poika istui bussin lattialla uuden tuttavuutensa sylissä ja hökelsi onnessaan. Mikkelistä saimme lisää seuraa bussin takaosaan ja toinen uusista kyytiläistä innostui laulamaan Vempille. Setissä oli ainakin Elvistä ja "Sinun silmiesi tähden" -kappale. Tepaankin olisi kovasti haluttu tehdä tuttavuutta, mutta Tepalla oli oma tahtonsa tässäkin asiassa.

Meno matkalla molemmat lepäilivät
Leppävaaran citykarhu
Mollotus
Puistoilemassa
Vermon maisemissa
Löysähkön ulosteen takia myös takapuoli sai ponnarinsa
Ehtipäs Vempulakin paluu matkalla torkahtaa
Otteita Terin päiväkirjasta matkan ajalta: (julkaistu luvallisesti)
Saapumispäivä: Monta tuntia bussissa matkustusta. Iltakävelyllä pupuvauva x 2, haukuin molemmat!! Mummolle ilmoitettu.
Seuraava päivä: Pupu x 4, taas samat vauvapuput ja kaksi uutta. Haukuin ne kaikki!! Mummolle ilmoitettu.
Seuraava päivä 2: Pupu x 5!!!!! Kutsuin kahta leikkiin. Piilopulu x 1, en haukkunut. Mummolle raportoitu.
Seuraava päivä 3: Päivällä pupu x 1. Illalla pupu x 2. Haukkuminen kielletty, olisin halunnut kyllä. Raporttia mummolle laitettu.
Seuraava päivä 4: Pupu x 4! Tarkkailin vain. Mummolle ilmoitettu.
Seuraava päivä 5: Matkustusta.

Viimeisin uusi tuttavuus onkin sitten taas koira. Tapasimme eilen match showssa toisen schapendoes pojan Ukon ja pojat pääsivätkin sitten misseilyn jälkeen yhdessä hiekkamontuille juoksemaan. Kun pojat olivat jonkin aikaa leikkineet päätti Vempi alkaa liehitellä Ukkoa oikein kunnolla. Siinä pestiin toisen korvia ja esitettiin astumis yrityksiä, kumpiakin toki vain Vempin toimesta. Koska satoi vettä Vempistä todellakin näki missä oli tullut pyörittyä. Tepakin oli reissussa mukana, mutta tyytyi pienempään hiekalla verhoutumiseen, vaikka piehtarointi olikin hyvä yritys. Sain otettua joitakin lähes julkaisu kelpoisia kuviakin rotu tovereiden leikeistä. Kuvista huomaa hyvin poikien koko eron.

Pusu poskelle

Mitäpä muuta
Muut osioon joutuu nyt meidän kaikki harrastelu, jopa se pää harrastus eli toko. Ihan vaan sen takia, että on niin kauheasti asioita joista pitäisi kirjoittaa joten katsoin helpommaksi tiivistää ne yhden otsikon alle (laiskuus taas?).
No mutta aloitetaan kuitenkin tokosta. Ensiksikin Tepan tokottelut, jotka on lähinnä sellaista mielen virkistys puuhaa. Teri on tehnyt tunnaria kapuloita viskoen ja lisäksi jopa maltillisesti. Maltillisesti onnistui muotoon perustuvan tekniikan avulla. Viskoen hoitui normaalilla tavalla. Lisäksi on tehty seuraamista, jääviä, kakeja, noutoa ja hyppyjä eli niitä hommia mitä Tepa osaa ja saa onnistumis kokemuksia. Sitten on vaan temppuiltu kentällä.
Vempillä on ollut nyt ohjelmassa ainakin kiertoa, hän kun tahtoo tehdä liian löysän kaarteen merkin luona. Myös kehään menoihin on nyt kiinnitetty huomiota ja tehty onnistuneita paikalla oloja. Toko ringin treeneissä Vempi kyllä onnistui taas olemaan ihmeen häslä. Ei se pitkilleen olekaan sellainen tokossa ollut, mutta nyt ajatus katkeili ihan turhan paljon. Siitä vimmastuneena aloitin Vempille aktiivisuuden etsintä kuurin tai miten sen nyt sanoisi. Ollaan käyty seisomassa koirapuiston vieressä ja kävelemässä siitä ohi ja Vempi on saanut palkkaa kun on ollut itse aktiivinen minun suuntaani. Käytiin myös jalkapallokentän laidalla etsimässä pojan aktiivisuutta ja aika hienosti hän nyt sitä on alkanut tarjoamaan. En tiedä onko keino järkevä, mutta keksin sen itse ja näyttää toimivan. Pari kertaa olen joutunut poikaa nimeltä kutsumalla herätellä pois muista asioista ja yleensä eka kerta riittää huomion saamiseen. Meillä alkaisi suurimmaksi osaksi kai olla uuden alo-luokan liikkeet kasassa, vain pitkä seuruu vaatii vielä tekemistä ja toki liikevälit.

Tokoilujen lisäksi ollaan käyty kaksi kertaa mätsäreissä buudelikisoja harjoittelemassa. Voin kyllä vain todeta, ettei ole minun juttu. Parin viikon päähän olen pojan kuitenkin näytelmiin ilmoittanut, niin täytyyhän sitä vähän harjoitella. Ekaan mätsäriin ilmoitin molemmat koirat ja se olikin aikamoista kahden kehän välillä juoksemista. Tepa oli veteraaneissa saaden sinisen nauhan ja ollen lopulta sinisten veteraanien neljäs. Herkkuja tuli joten Teri oli onnellinen. Vempi juoksi ja seisoi mielestäni hienosti ja lähti punaisten aikuisten kehästä viimeisenä ulos ennen sijoituksia. Poika sai kuitenkin punaisten aikuisten Päivän positiivinen -palkinnon. Toinen mätsäri pyörähdys oli eilen. Sinne ilmoitin vain Vempin kehä käytöstä harjoittelemaan. Kehä oli pieni eli ei siellä paljon juostu ja se mitä juostiin ei ollut parasta Vempiä. Etuliikkeet oli sellaista toko hypyttelyä, jota en kyllä sinnekään haluaisi. Tuloksena sininen nauha ja aktiivisuuden tarjoamis yrityksiä.

Tänään jatkettiin touhuilua käymällä vinttikoiraharrastajien järjestämässä kiihdytyskisassa. Koirien ajat kerron joskus myöhemmin, jos muistan. Teri oli kai 18. tyttö juoksi ajanotto tolppien ohi loppu päässä ja taisi käydä niin, että ihminen kävi ajan stoppaamassa? Mietin aluksi lähteekö Tepa ollenkaan vieheen perään, kun näkee jo heti mikä se on. Erehdyin sanomaan vihje sanan "pupu" ja tyttö alkoi tähyilemään metsään päin. Hups.. Onneksi Teri kuitenkin sitten lähti vieheen perään eikä jatkanut matkaansa enää omia aikojaan. Takaa päin tytön menoa katsottuani täytyy todeta, että on hän kovempaakin mennyt ainakin mielestäni. Liekkö sitten vanhuus hidastanut vai onko se kovempaa meno vain minun kuvitelmissani?? Joskus tyttö on kuitenkin pinkonut 40 km/h ajavan auton perässä mukana pysyen pitemmän matkaa.
Jos Terin kohdalla pelkäsin että ottaako tyttö matkalla jonkin kivemman hajun ja jättää vieheen seuraamisen sikseen, niin Vempin kohdalla ei sellainen käynyt mielessäkään. Yksi järjestäjistä piti poikaa pannasta, kun minä menin toiseen päähän häntä huutelemaan. Jo heti vieheen nähtyään Vempula siitä kiinnostui. Kun viehe lähti liikkeelle huusin Vempille kiinni käynti käskyä ja poikahan juoksi! Hienosti Vempi meni vieheen perässä ja pysähtyi vasta kun viehekin pysähtyi. Pojan loppu sijoitusta en muista, mutta hänen edelleen menneet koirat taisivat olla koko luokkaa sakemanni? Ai niin olihan siellä toki pari bortsuakin edellä.
Tuonnehan lähdettiin, koska halusin tietää kuinka kovaa nuo koirat halutessaan pääsee. Tepan tulos nyt ei ehkä vastaa todellisuutta, mutta saipahan taas molemmat omat luut osallistumisen johdosta.

Noin paljon on ollut viime aikoina tapahtumia ja osa jäi mainitsemattakin, en edes onnistunut kovi hyvin sitten tiivistämäänkään. Buff!

Vempi meni piiloon sängyn alle

lauantai 14. kesäkuuta 2014

Miniminivauvajälki, tokoa ja mätsäri

Tuntuu että on taas tapahtunut kovasti sitten viime päivityksen. Tunne varmaan johtuu siitä, että kaikki on Vempille vielä niin uutta ja outoa. Tepallehan nämä jutut menee jo ihan rutiinilla.

Tunnaria
Aloitetaan tokosta. Terin kanssa olen koittanut keksiä, miten saisin kakeista niin hauskan liikkeen, että niitä kannattaa aina tehdä innolla. Pieni toinenkin ongelma tuon innottomuuden lisäksi on nimittäin se että tyttö päätti taas ruveta liikkumaan taakse päin istu-maahan vaihdoissa. Jälkimmäiseen ongelmaan olen käyttänyt apuna vanhaa ja hyväksi havaittua tekniikka treeniä ja se tuntuu toimivan. Sitä pitäisi varmaan muistaa tehdä myös silloin kun ongelmia ei ilmene, muistutus mielessä. Ruutu sujuu ihan kivasti ja nami alustalla edelleen mennään.
Tunari on taas sitä että Tepa menee ja ottaa ensimmäisen vastaantulevan kapulan suuhunsa. Tämän johdosta ollaan nyt pari kertaa tehty pelkkää oman piilotusta ilman muita kapuloita ja innokkaasti neiti sen etsii, jopa vieraan viemänä! Tässä jatketaan oman piilotus harjoituksia.

Kontakti <3
Ruutuun!
Namit häämöttää
Ruudussa
Kaket, istu.
Kaket, maahanmeno
Liikevälissä ajatus taas rakoilee ja taitaa hermostuttaa
Maahan
Vempin kanssa ollaan harjoiteltu perusasentoa, maahan menoa, katse kontaktia, avustettuna luoksetuloa ja kerran ruutua. Ihan kivasti alkaa jo hommat sujua isoin avuin toki suurin osa, mutta kuitenkin. Vielä pitää kovasti maltin pojalla kasvaa.
Eilen kun käytiin tokoilemassa, niin tein samalla Vempille aivan pienen jäljen alun. Mietin että pitäisikö aloittaa namiruudulla, mutta päädyin sitten ensin kokeilemaan jälkeä. Hienosti poika tajusi jäljen idean ja loppua kohti homma alkoi jo näyttää aika oikealta jäljestämiseltä. Kerran tai pari tuli jäljeltä eksyminen, mutta nopeasti siihen ihan omaaloitteisesti palattiin. Pätevä poika! Jälki oli tosiaan tosi lyhyt, kun en ottanut huomioon, että herkut ei kovin pitkälle riitä, kun askeleet tehdään toisiinsa kiinni ja nami tulee joka askeleelle.

Luoksetulo
Namia?
Ollaan me leikittykin
Vempi Potterin voittosaalis
Mätsäilyä
Tänään olin töissä mätsärissä töissä ja koska ajattelin päivän venyvän ja jotta Vempi näkisi jotain uutta eli paljon ihmisiä ja koiria kerralla otin hänet mukaan. Koska kello liikkui aamulla odotettua nopeampaa eteenpäin pääsi myös Tepa turistiksi. Suurimman osan ajasta koirat olivat autossa. Kuitenkin kun omat hommani olin tehnyt otin Vempin käymään ulkona ja ihmettelemään menoa. Reipas poika olikin, hän mennä tohelsi häntä pystyssä ja kävi hurmaamassa ihmisiä. Vempi jopa leikki aivan vieraan tädin kanssa tämän hanskalla ja sai kehuja kovasta puruotteesta. Hienosti poika otti minuun kontaktia eikä lähtenyt hötkyilemään muita koiria kohti. Vähän myös harjoiteltiin perusasentoa eikä sekään ollut mikään ongelma ympärillä pyörivistä ihmisistä ja koirista huolimatta.
Paras hetki taisi kuitenkin olla kun pääsi leikkimään auspai Lilan 9 vk kanssa. Kovat oli painit ja Vempin astumis yritykset taisi jäädä kahteen.

Jäärouva sulaa?
Tepa on alkanut esittää yhä enemmän sulamisen merkkejä. Muutaman kerran hän on jo melkein leikkinyt Vempin kanssa ja tänään jopa oli pieni kitashow-paini menossa, kunnes Nake muisti ettei sellainen ole hänen arvolleen sopivaa. Muitakin lämpenemisen merkkejä on ilmassa ja Teri käy aina häntä heiluen toivottamassa Vempin tervetulleeksi ulkoilu reissuilta.

Loppuun kuvasaastetta. Kaikista treeni ja Hukka-sedän sedän vierailukuvista kuuluu jälleen kiitos Päiville! Kuvat on kyllä jo osittain melkein parin viikon takaa. Buff!

Tepa tekee mitä parhaiten osaa
Nenän vaihto suoritettu
Hukalla oli kiinnostavia tuoksuja tassussa
Haistelujoukkojen iskuryhmä



Sisko ja sen veli
Tepa nauttii vapaudesta
Koska ilman tyynyä ei voi nukkua?


Aika läheinen tunnelma
Voi hitsi, kun lelu pääsi tippumaan

torstai 17. toukokuuta 2012

Match show menestystä

Meillä on nyt varmaan Terin kanssa menossa jonkin sortin hyvä kausi, kun tuntuu että kaikki onnistuu. Toko sujuu, agility sujuu, ohitukset sujuu ja tämän päivän mätsärikin meni ennätys hyvin! Hyvä niin, jaksaa sitten taas huonommat kaudet mennä läpi, kun on näitä hyviäkin. Tuntuu yleisesti ottaen sellaiselta aalto liikkeeltä tämä meidän meno, ylämäki-alamäki.

Tänään oltiin tosiaan pitkästä aikaa Naken kanssa mätsärissä. Aamulla suuntasimme Kuopioon, jossa mätsäilimme seuranamme Päivi ja Hukka. Ilma oli lämmin, jopa hiostava, mutta onneksi kuitenkin pilvinen.
Teri esiintyi tänään ensimmäistä kertaa veteraani luokassa! Kamalaa, miten aika on mennyt. Itse en kyllä osaa vielä mieltää neitiä muori-ikäiseksi. Vanhusten joukkoon siirtyminen sujui hienosti. Kiltisti Nake antoi itseään käsitellä kommenttina tuomarilta tuli, että tytöllä on irto karvaa ja se pöllyää. Milloinkas tuo tyttö ei, varsinkin kun se vaihtaa karvaa :D Kauheasti kyllä sain olla Tepan häntää nostelemassa seisotuksen aikana.
Veteraaneja oli yhteensä yhdeksän eli kilpailuakin oli. Pari kilpailussa Nake sai sinisen nauhan, niinpä matka jatkui sinisten kehään. Kehässä tyttö yllätti minut täysin ollen sinisten veteraanien ensimmäinen. Siinä vaiheessa olin todella iloinen. Menin hakemaan palkintoa ja siinä vaiheessa haluttiin jo punaiset kehään. Äkkiä nappasin maasta lahja pussukan ja poistuin punaisten tieltä. Jälkeen päin tajusin, että olisi varmaankin pitänyt jäädä kättelemään tuomari, voi minua hölmöä..
Terin matka jatkui siis BIS-kehään, jossa arvostelemassa olivat kaikki mätsärin kolme tuomaria. Menestystä siellä ei enää suuremmin tullut, enkä kyllä ihmettele, sillä paremmille on helppo hävitä. Nake alkoi esittämään syliin kiipeilyä ja paikalla pysyminenkin tuntui kovin vaativalta, niinpä Teri oli BIS-8. Muut koirat seisoivat niin nätisti paikoiltaan hievahtamatta, että tällainen ratkaisu ei ollut varmaankaan kovin vaikea :) Kaikki BIS-kehässä siis sijoittuivat ja saivat palkintoja.
Naken palkinto kasseista löytyi lelu, pokaali, ruusuke, pari ale kuponkia sekä tytölle mieluisia luita ja energisen koiran makkaraa. Tästä pääsee katsomaan virallisen kuvan ;)

Kotiin saapumisen jälkeen käytin Tepaa vielä uimassa, jotta kuumuus ei tuntuisi niin pahalta. Rannalla kävi ihana viileä tuuli, joka helpotti omaakin oloa. Yritin saada tytön ensin uimaan kuivattuja kaloja heittelemällä. Ensimmäisen neiti hakikin ranta vedestä nätisti, mutta edes maha ei tässä kastunut. Niinpä heitin seuraavan kalan vähän pitemmälle ja Terin mielestä ilmeisesti liian pitkälle. Tyttö meni kalan perässä jonkin matkaa, mutta pysähtyi sitten ihmettelemään aaltojen mukana eteenpäin kelluvaa kalaa. Kala meni menojaan neidin ihmetellessä sen perään.
Se oli viimeinen kala, joten siirryimme laiturille. Heti laiturille päästyämme Nake molskahti harkitsemattomasti järveen. Tyttö ilmeisesti luuli, että laiturin viereen pakkautuneitten kaislojen alla olisi tukeva maa :D Kyllä minua hieman huvitti tuo touhu. Jonkinmoinen puskeminen siinä tytöllä oli, että pääsi rantautumaan paksun kaisla patjan läpi. Onneksi molskahdus ei aiheuttanut traumoja vaan kohta oli taas Teri keikkumassa laiturin reunalla ja pohtimassa hypätäkkö vai ei?

Mukava päivä siis taas takana kaiken kaikkiaan! Ja mikä parasta, tuli Päiviä ja Hukkaa piitkän tauon jälkeen nähtyä :)

"Mikä luu! Ei kai minun maassa pitänyt pysyä?"
Teri ei saa katsettaan irti palkinnoista
Näin sujui loppu ilta. Näistä Terin nukkuma asennoista saisi jo melkein oman gallerian ;)
Piti taas pientä koiraa kiusata yhtenä päivänä..