Tänään oli ekaa kertaa meillä Vempin kanssa tokoringin treenit ja onnekseni voin todeta, että poika palasi takaisin tasolleen.
Ennen treenien alkamista kävin kentällä heittelemässä pojalle palloa energian purku toiveissa. Kun varsinaiset harjoitukset alkoivat oli ensimmäisenä aiheena paikalla olo ja siinä häiriöt. Koska näyttökokeen jälkeen ollaan tehty vain yksi ryhmä paikalla olo niin jäin varmuudeksi ihan lähelle, jotta jos jotain sattuisi pääsisin heti puuttumaan ja toisaalta toisin pojalle hommaan varmutta. Ensimmäisellä häiriköinti kierroksella häiriö tekijä ei edes ehtinyt meilla asti, vaan naapurin häiriöt riitti ja Vempin häntä heilui hurjana. Poika ei kuitenkaan noussut! Paikalla olo kesti kauan ja häiriöitä riitti. Myös Vempulan luo päästiin häiriköimään, sen tasoisesti toki. Tällä kertaa poika ei mennyt halpaan vaan pysyi hienosti paikallaan ja sain hänet useasti palkattua. Vempille tehty häiriö oli aika pientä muihin verrattuna, mutta jokaiselle tasonsa mukaan.
Ensimmäisellä kierroksella mentiin kehään tutusti kouhottaen ja alku oli sen mukainen. Jonkin verran tein töitä että minua kuunneltiin. Alkuun otettiin seuraamista, perusasentoa ja käännöksiä. Perusasentoja tehtiin ihan ihmis rivin edessä, jotta saatiin myös kunnon häiriöt. Ihmisistä huolimatta Vempi teki hyvin juttuja ja kuunteli minua. Sain ohjeeksi palkata seuruussa ulkoa päin, ettei Vempulan pylly ala kääntyä. Tuntui toimivan. Lisäksi tuli vinkkejä kehään tuloon eli leikkiä ja temputusta tullessa.
Toiselle kierrokselle mentiin tyylillä. Ensin leikittiin ja temppuiltiin, ja sitten mentiin kehään hurjan hienosti seuraten. Myös kehässä meno oli hienoa ja koiruus oli kuulolla. Tehtiin ruutua, johon aletaan nyt opettaa kosketusalustaa, jotta saadaan sinne menoon suoruutta ja varmuutta. Loppuun tehtiin taas kakeja. Istu-maahan-istu vaihdot näytin ja niissähän ei korjattavaa ole. Sitten päästiin siihen minun ongelma kohtaan eli istu-seiso-istu vaihtoihin. Sama ongelma kuin ennekin eli joko vedän tai työnnän liikaa kädellä. Tähänkin tuli hyvä huomio, käden tulee olla seisomaan nousussa samassa kohtaa kuin maahan-seiso vaihdoissakin. Niin ja minun pitää rauhoittua eikä häslätä, koska jos minä häslään me häslätään Vempin kanssa molemmat. Myös liike siirtymiin tuli vinkkejä, niiden aikana saa kehua koiraa ja höpöttää sille ;)
Semmoinen oli meidän eka kerta nuorten koirien tokoringissä. Hyviä neuvoja tuli ja hyvillä mielin lähdettiin treeneistä kotiin Tepan luokse. Buff!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste paikalla olo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste paikalla olo. Näytä kaikki tekstit
lauantai 13. kesäkuuta 2015
sunnuntai 12. huhtikuuta 2015
Yllätys, ollaan taas tokoiltu!
Vempulan kanssa käytiin oman seuran möllitokossa katsomassa miten menee ja Tepakin pääsi tokoilemaan. Ei varmaan olisi tullut lähdettyä, jos en olisi lupautunut liikkuroimaan yhtä luokkaa.
Yritettiin tehdä liikkeet lähes uuden alokas-luokan mukaisesti vain paikalla olo oli nykyisen mukainen. Seuraamisesta tosin puuttui hidas osio, hyppy tehtiin uuden avoimen luokan mukaan ja noutokapulan pidon sijaan tehtiin vahingossa nouto Mutta nyt suoritus selityksien pariin. Liike järjestystä en enää tarkkaan muista, mutta tapahtumat kuitenkin jotenkin.
Luoksepäästävyys: 7 Ihan ensimmäisenä liikkeenä oli luoksepäästävyys, jota ei siis olla harjoiteltu yhtään. Tämä siksi että se puuttuu uusista säännöistä varsinaisena liikkeenä ja niiden sääntöjen mukaisiin kokeisiinhan me tähdätään. Seiska ei johdu siitä etteikö poika olisi luoksepäästävä vaan päin vastoin! Vempi kieppui ja yritti nuolla tuomaria, mentyään häntä vastaan.
Seuraaminen: 7 Samalla pistelinjalla jatkettiin. Vempi oli ihan hösöhösö. Tätä taas selitän sillä, etten ehtinyt ollenkaan laskea pojan virettä ennen kehään menoa vaan oltiin ensimmäinen koirakko joten käytiin ulkona pyörähtämässä vain toisen luoksepäästävyys ryhmän aikana. Alkuun siis poika irtosi ja haahuili, mutta löysi onneksi loppu seuraamiseen oikean paikan ja asenteen. Itse olisin ehkä antanut meille pisteen vähemmän ellen kaksi.
Luoksetulo: 8 Oli hyvä ja vauhdikas, mutta se vauhti jatkui vähän liian pitkälle ja poika kävi takanani parin-kolmen metrin päässä kääntymässä. Siinä sitä taas naurua pidäteltiin.
Liikkeestä maahanmeno: 9 Olisi ollut kymppi ilman antamaani tahatonta pientä vartaloapua.
Nouto: 9 Hups! Siis tämän piti olla "noutokapulan pito". Liikkuri käski kuitenkin heittää kapulan ja minä mitään ajattelematta sitten tottelin. Tajusin asian siinä vaiheessa, kun olin jo kapulan viskannut. Hieno nouto muuten, mutta taisi taas tulla pieni koukkaus takakautta?
Kauko ohjaus: 9 En muista mikä tässä meni pieleen. Olisiko poika tarvinnut avun lopun perusasentoon?
Estehyppy: 10 Ei mitään sanottavaa hieno uuden Avo-luokan mukainen hyppy ilman turhaa takakoukkausta sivulle tulossa.
Paikalla makaaminen: 10 Hieman poika kuunteli hallin ulkopuolisia ääniä ja käänteli niiden mukana päätään. Ensin meinasin jäädä lähemmäs varmistelemaan pysymistä, mutta hyvä etten jäänyt.
Kokonaisvaikutus: 8 Itse olisin antanut vähemmän, sen verran monta kertaa piti Vempulaa komentaa pois liikkuria liehakoimasta. Mutta nämähän olikin möllit.
Yhteensä: 176. Pitihän ne yhteispisteet uusilla kertoimilla toki laskea. Luoksepäästävyyttä en tietenkään mukaan laskenut ja muutenkin pisteitä katsoessa pitää ottaa huomioon möllilisät ;)
Tepa pääsi myös hommiin
Niin kuin ylempi rivi mainostaa myös Nake sai tehdä tokoa, kun möllit oli ohi. Otettiin tytön kanssa noutoa, luoksetuloa, seuraamista, kakeja ja yksi liikkeestä seisominen. Liikkeitä otettiin vain yksi tai kaksi toistoa ja Teri teki hommia hirveän iloisesti ja keskittyi hyvin. Vain liikkeestä seisominen tarvitsi korjausta, kun neiti seurasi taas niin intensiivisesti tai sitten viesti ei vaan löytänyt perille. Iloinen Nake oli kuitenkin päästessään hommiin ja sehän se on tärkeintä.
Piti muuten vielä sellainen juttu kertoa Tepan tunnarista, kun tytölle iski epätietoinen hetki. Tepa oli hakemassa omaa kapulaa ja jäi sitten se suussa minua tuijottamaan "Eikö tämä olekaan oikea??". Neiti sitten pudotti kapulan maahan, haisteli kapulat läpi ja otti taas sen saman kapulan. Tällä kertaa annoin hiljaa nouto käskyn ja Nake palautti kapulan minulle, josta tuli tietenkin kovasti kehuja ja palkkaa. Niinpä niin, joku oli taas jämähtänyt palkkaamisessa oman noston kohdalle.. Seuraavan kerran Nake kyllä sitten jo nätisti palautti kapulan ilman erillistä käskyä. Hienoa Tepa!
Pikatiedotus hoidettu. Buff!
Yritettiin tehdä liikkeet lähes uuden alokas-luokan mukaisesti vain paikalla olo oli nykyisen mukainen. Seuraamisesta tosin puuttui hidas osio, hyppy tehtiin uuden avoimen luokan mukaan ja noutokapulan pidon sijaan tehtiin vahingossa nouto Mutta nyt suoritus selityksien pariin. Liike järjestystä en enää tarkkaan muista, mutta tapahtumat kuitenkin jotenkin.
Luoksepäästävyys: 7 Ihan ensimmäisenä liikkeenä oli luoksepäästävyys, jota ei siis olla harjoiteltu yhtään. Tämä siksi että se puuttuu uusista säännöistä varsinaisena liikkeenä ja niiden sääntöjen mukaisiin kokeisiinhan me tähdätään. Seiska ei johdu siitä etteikö poika olisi luoksepäästävä vaan päin vastoin! Vempi kieppui ja yritti nuolla tuomaria, mentyään häntä vastaan.
Seuraaminen: 7 Samalla pistelinjalla jatkettiin. Vempi oli ihan hösöhösö. Tätä taas selitän sillä, etten ehtinyt ollenkaan laskea pojan virettä ennen kehään menoa vaan oltiin ensimmäinen koirakko joten käytiin ulkona pyörähtämässä vain toisen luoksepäästävyys ryhmän aikana. Alkuun siis poika irtosi ja haahuili, mutta löysi onneksi loppu seuraamiseen oikean paikan ja asenteen. Itse olisin ehkä antanut meille pisteen vähemmän ellen kaksi.
Luoksetulo: 8 Oli hyvä ja vauhdikas, mutta se vauhti jatkui vähän liian pitkälle ja poika kävi takanani parin-kolmen metrin päässä kääntymässä. Siinä sitä taas naurua pidäteltiin.
Liikkeestä maahanmeno: 9 Olisi ollut kymppi ilman antamaani tahatonta pientä vartaloapua.
Nouto: 9 Hups! Siis tämän piti olla "noutokapulan pito". Liikkuri käski kuitenkin heittää kapulan ja minä mitään ajattelematta sitten tottelin. Tajusin asian siinä vaiheessa, kun olin jo kapulan viskannut. Hieno nouto muuten, mutta taisi taas tulla pieni koukkaus takakautta?
Kauko ohjaus: 9 En muista mikä tässä meni pieleen. Olisiko poika tarvinnut avun lopun perusasentoon?
Estehyppy: 10 Ei mitään sanottavaa hieno uuden Avo-luokan mukainen hyppy ilman turhaa takakoukkausta sivulle tulossa.
Paikalla makaaminen: 10 Hieman poika kuunteli hallin ulkopuolisia ääniä ja käänteli niiden mukana päätään. Ensin meinasin jäädä lähemmäs varmistelemaan pysymistä, mutta hyvä etten jäänyt.
Kokonaisvaikutus: 8 Itse olisin antanut vähemmän, sen verran monta kertaa piti Vempulaa komentaa pois liikkuria liehakoimasta. Mutta nämähän olikin möllit.
Yhteensä: 176. Pitihän ne yhteispisteet uusilla kertoimilla toki laskea. Luoksepäästävyyttä en tietenkään mukaan laskenut ja muutenkin pisteitä katsoessa pitää ottaa huomioon möllilisät ;)
Tepa pääsi myös hommiin
Niin kuin ylempi rivi mainostaa myös Nake sai tehdä tokoa, kun möllit oli ohi. Otettiin tytön kanssa noutoa, luoksetuloa, seuraamista, kakeja ja yksi liikkeestä seisominen. Liikkeitä otettiin vain yksi tai kaksi toistoa ja Teri teki hommia hirveän iloisesti ja keskittyi hyvin. Vain liikkeestä seisominen tarvitsi korjausta, kun neiti seurasi taas niin intensiivisesti tai sitten viesti ei vaan löytänyt perille. Iloinen Nake oli kuitenkin päästessään hommiin ja sehän se on tärkeintä.
Piti muuten vielä sellainen juttu kertoa Tepan tunnarista, kun tytölle iski epätietoinen hetki. Tepa oli hakemassa omaa kapulaa ja jäi sitten se suussa minua tuijottamaan "Eikö tämä olekaan oikea??". Neiti sitten pudotti kapulan maahan, haisteli kapulat läpi ja otti taas sen saman kapulan. Tällä kertaa annoin hiljaa nouto käskyn ja Nake palautti kapulan minulle, josta tuli tietenkin kovasti kehuja ja palkkaa. Niinpä niin, joku oli taas jämähtänyt palkkaamisessa oman noston kohdalle.. Seuraavan kerran Nake kyllä sitten jo nätisti palautti kapulan ilman erillistä käskyä. Hienoa Tepa!
Pikatiedotus hoidettu. Buff!
![]() |
| Hommat hoidettu, rentoutumisen aika. |
Tunnisteet:
möllit,
paikalla olo,
seuraaminen,
toko,
tunnari
tiistai 24. maaliskuuta 2015
Ohjattu nouto ja arkisia askareita
Nyt onkin tapahtunut kaikenlaista ja osa varmaan jää kertomattakin! Alkuun harrastus puolen kuulumiset ja sen jälkeen muita juttuja.
Postin tuo..
Sain tässä yksi päivä tosiaan toivoa että posteljooni meille vielä postin tuo, kun unohdin laittaa Vempille ammatin harjoittamis esteen. Kauhealla kiireellä poika juoksi ovelle ”Posti tuleeee!!!!!”… Kolinaa ja ryminää ja kohta Vempi tulossa ovelta postinippu kauniisti suussa. Tapahtui siis ilmeisesti postin riisto posteljoonin kädestä, sillä ei se posti noin kauniissa nipussa siihen lattialle ole tippunut..
Vempulan ohjattu
Käytiin yksi päivä tokon korvaus vuorolla treenaamassa ja koska paikalla ei ollut ketään muuta saatiin treenata koirien kanssa ihan itsekseen koko isolla kentällä. Vempula pääsi aloittamaan ja teki ensin ohjattua noutoa. Ensimmäistä kertaa oli kapulat alustojen paikalla. En tiedä oliko ongelma ensin kapuloitten ilmestymisessä vai käskytyksessä vai molemmissa, mutta jotenkin näin se meni. Lähetin Vempin hakemaan oikeaa kapulaa. Hyvin poika lähti, mutta kun huusin perään tuo, tapahtui jarrutus ja käännös minua kohti. Uusi suunta käsky ja niin löytyi kapula. Nyt kun jälkeenpäin miettii niin varmaan syynä oli se tuo -käskyn lisääminen, sillä sama ongelma toistui myös toisella puolella. Kun sitten annoin pelkän suunta käskyn alkoi kapulat nousta vähän paremmin, mutta kyllä tässä on vielä pohdittava miten asiaa saisi varmemmaksi. Kun poika kapulat sitten tajusi oli homma taas yhtä kivaa kuin normi noudossakin.
Vempi teki kolme kierrosta joiden aikana otettiin myös luoksetuloa, seuraamisen käännöksiä ja kokeiltiin nykyisen alo-luokan hyppyä.
Hyppy oli ensin hämmentävä kokemus Vempulalle jonka kanssa on tehty pitkän aikaa vain uusien sääntöjen mukaisesti avo-luokan hyppyä. Alkuun poika kiersi esteen ja olin että voi ei!! Ajattelin että kokeilen vielä kerran ja jos jotain sellaista taas tapahtuisi avustaisin hypyn niin, että se varmasti onnistuisi. Toisella yrityksellä homma meni niin kuin piti ja poika hyppäsi sekä pysähtyi heti käskystä. Hienosti Vempi myös malttoi pysyä paikallaan, kun menin viereen seisomaan. Ei otettu näitä kuin kaksi, sillä meidän tavoitteethan on sitten siellä elokuussa ja uusien sääntöjen mukaisessa kokeessa. Jos tarkoitus olisi kisata vanhoilla säännöillä olisin toki aloittanut tuon hypyn harjoittelemisen ihan vaan siitä yli menon palkkaamisesta.
Naken iloittelut
Nakekin pääsi tokoilemaan korvauskerta vuorolla ja sai tehdä kaksi pätkää. Kolme oli suunnitelmissa, mutta kun tyttö lopetti toisen pätkän niin hyvän tuulisena, halusin sen mielentilan jäävän päällimmäiseksi. Heti kentälle päästyään Teri otti riemukierroksia ja juoksi pienen ympyrän.
Ekalla pätkälle otettiin myös Tepan kanssa ohjattua. Viime kerrasta on varmaan jo kaksi vuotta mutta hyvin tyttö homman muisti. Heti ekalla haki oikeat kapulat, niin en sitten viitsinyt enempää asiaa jankata. Lopuista liikkeistä en järjestystä muista paitsi että luoksetulo oli toisen pätkän vika liike. Siinä välissä otettiin yksi ruutu nami alustalle, niin että minä puolivälistä matkaa tytön ruutuun lähetin. Sitten otettiin hyppy noutoa ja Nake oli niin hyvä ja iloinen tässäkin jutussa. Otettiin myös yksi liikkeestä maahanmeno, jossa palkkasin heti maahan käskyn jälkeen ja eihän tässäkään ollut ongelmaa.
Viimeisenä otettiin sitten sitä luoksetuloa. Ensin ihan avoluokan liikkeenä ja stoppi oli hyvä. Ajattelin sitten kokeilla voivoin luoksetuloa. Voi hyvänen aika miten se meni. Ensimmäisen pysäytys käskyn annoin tietysti ekalla merkillä ja siitä Nake sitten hölkytteli toiselle merkille ja pysähtyi siihen. Jos me nyt Naken kanssa ollaan ”vähän” kaavoihin kangistuneita niin tämä taas osoitti sen. Ehkä ollaan muutama vuosi tehty pysäytyksiä siltä matkalta ja tyttö on päättänyt että tällaisen matkan päähän pitää pysähtyä. Toinen yritys ja sama homma. En voinut taas muuta, kun huvittua neidin toiminnasta. Se oli niin Nakemaista! Sitten laitoin takapalkan lähdön taakse ja ajattelin sillä saavani pysähdyksen oikeaan kohtaan. No Tepa teki nakemaiset ja kävi luoksetulo käskyn saatuaan syömässä takapalkan ja lähti sitten vasta tulemaan. Mutta täysillä muuten tulikin ja en sitten kehdannut edes yrittää pysäyttää. Vikalla kerralla neiti malttoi olla syömättä takapalkkaa ennen aikojaan ja stoppikin saattoi olla nopeampi, mutta Teri oli kyllä niin kamalan iloinen ja juoksi ihan täysillä luvan saatuaan palkalle ja takaisin luokseni että itse asiasta huvittuneena jätettiin treenit siihen hyvään ja iloiseen mielentilaan.
Kokeenomainen treeni
Eilen oli kokeenomaisen treenin vuoro ja päätin siten kokeilla Vempin kanssa nykyistä alokas luokkaa hieman helpotettuna. Paikalla makuu otettiin jonkin pituisena, mutta poika oli kyllä aika levottoman oloinen. Ei sillä ollut aikomustakaan nousta, mutta häntä ja pää taas heilui lisäksi jotain hajujakin piti haistella. Helpotin sitten vikan pätkän ja menin ihan pojan eteen seisomaan. Oma syyhän tuo levottomus on, kun olen kai lisännyt liian nopeasti aikaa ja matkaa, varsinkin sitä aikaa! Tässä on siis nyt otettava takapakkia.
Seuraamisista otettiin vain vapaana seuruu. Näin pitkänähän ei olla koskaan seuruuta tehty ja nyt on ollut muutenkin teemana palkata käännöksistä. No ekan käännöksen jälkeen jännäsin jatkaako Vempi matkaa ja kyllähän hän sieltä tuli. Hieman oli matkalla haahuamista kontaktikaan ei koko matkaa pitänyt.
No maahan meno oli sitten hyvä. Hyvä seuruu, nopea maahan meno ja tiukka siellä pysyminen. Hyvä!
Luoksetulo oli muuten hyvä, mutta jätettäessä Vempulan pää kuulemma pyöri ja kyllä vielä käskyä antaessanikin poika katseli sivulle, mutta tuli kuitenkin. Tähän liikkeeseen nyt lisää yllätyksellisyyttä, jos vaikka saataisiin tarkkaavaisempi odotus.
Liikkeestä seisomisessa oli hyvä seuruu, mutta pysähdys olisi saanut tällä kertaa olla napakampi. Tässä myös oli mietintää, että ottiko poika yhden sivu askeleen käskyn saatuaan? Kun itse käännyin Vempiä kohti lähti poika tulemaan luokse, mitäs kummaa? Ei tainnut Vempula nyt olla ihan varma mitä oltiin tekemässä?? Kävin sitten pysäyttämässä pojan uudestaan ja nyt loppu osa sujui niin kuin pitikin.
Sitten vielä se hyppy jota edellispäivänä kokeiltiin. Ei se poika kauhealla vauhdilla hypylle mennyt, mutta eihän me tosiaan olla tuollaista hyppyä moneen kuukauteen treenattukaan. Eli ihan hyvä suoritus.
Kun aikaa vielä jäi otettiin pieni pätkä seuraamista, joka oli nyt tosi hyvää! Tästä siis sellainen asia korvan taakse, että Vempi vaatii sitten ennen koetta että oikeasti tehdään jotain esim. seuraamista, että saadaan turha vouhotus pois.
Sosiaalinen palkka onnistui näissä mölleissä ihan surkeasti tai siltä se minusta tuntui, en vaan osaa!! Kotona tosin tuli sitten mieleen, että Vempiinhän voi koskea ja se jopa tykkää siitä eli opettelen nyt kunnolla sen sosiaalisen palkan ja rapsutusten annon. On ne Terin kanssa niin erilaisia..
Jännä rappukäytävä
Meidän talossa on menossa putkiremontti, jonka takia rappukäytävään on ilmestynyt ammottavia poraus aukkoja. Koska Vempi on sellainen että varmasti niihin kävelee, kun on raukka vähän putkiaivo katsoin parhaaksi yksi päivä laittaa hänet kävelemään käytävän toista reunaa. Kauheaa sutimista ja toiseen suuntaan vetämistähän siitä seurasi. Ihmettelin hiukan asiaa, mutta annoin asian olla. Sama kuitenkin toistui seuraavalla kerralla ja nyt nostin Vempulan käytävän toiselle puolelle. Poika parka oli hieman kauhistuneen näköinen ja luupollaan. Siinä sitten kehuin kuinka reippaasti hän on siinä kauhean jännän aidan vieressä, jonka toisella puolella on iso pudotus. Pian siinä Vempin häntä nousi ja päästiin koti ovelle asti. Seuraavalla kerralla asia oli edelleen hieman jännä, mutta ei enää läheskään niin kuin aiemmin. Tällä kertaa pienet kehut alkumatkalle. Seuraavalla kerralla en sitten enää sanonut mitään, kun eihän siinä nyt mitään kummallista ole kulkea aidan vieressä. No nyt ei tuo käytävän reuna ole enää minkäänlainen jännityksen paikka vaan siinä kuljetaan ihan niin kuin missä tahansa muuallakin.
Pesuun jouti koko porukka
Tässä yhtenä keväisenä päivänä piti viettää koirien pesu päivää. Kumpaakaan ei ollut tarkoitus kokonaan pestä vaan hoitaa ongelma alueet eli Tepan anaalirauhaset ja Vempin ulkoillessa mustaksi värjääntyvät varpaat.
Ensimmäisenä vuorossa oli Vempi, joka pääsi kylpyyn heti aamu ulkoilun jälkeen. Koska meillä on semmoinen istuma-amme tuolla kylppärissä voin kertoa peseminen on aina ihan hirmu helppoa ja silleen. No tätä tassujen pesua nyt oli tehty jo muutama muukin kerta parin päivän sisään joten siihen on tullut jo tekniikka, altaan alaosaan vettä koiran nilkkoihin asti ja koira sinne lillumaan, tassujen heiluttelua ja pientä hankausta. Tämän jälkeen Vempula sai luvan nousta ylemmälle osalle, ensin etutassut ja niiden huuhtelu ja sitten takatassut. Sitten vielä tassujen kuivaus puristelu sekä vielä pyyhe kuivaus ja valmista.
Kun musta vesi oli toimitettu pois altaasta oli Tepan pyllyn vuoro. Minä varustauduin hommaan asian mukaisella suojavarustuksella eli kertakäyttöhanskat käteen. Se helpompi rauhanen tyhjeni taas melko helposti ja nestekin oli sen näköistä kuin piti. Enemmän työtä vaati ongelmarauhasen ongelmat. Ensiksikin mokoma yritti paeta käsittelyäni hakeutumalla syvemmälle. Vähän töitä tehtyäni sain kuitenkin ilkimyksen napattua kiinni ja tyhjennys alkoi. Ensin ei mitään, mutta sitten yhtäkkiä rauhanen päätti luovuttaa ja ampui nesteensä yläviistoon, johon en ollut varautunut. Tein taidokkaan? väistö liikkeen ja jatkoin homman loppuun rauhasen nyt ampuessa nestettä ennalta odotettuun suuntaan. Kun homma oli valmis kuivasin Terin ja nostin pois altaasta. Vielä ennen vesasta poistumista tarkistin peilistä ettei anaalirauhaseritteitä näkynyt missään. Kun sitten astuin ovesta ulos ja huitaisin hiukset pois silmiltä totesin että käteen jäi jotain märkää. Vettä?? Ei sentään se märkä oli ruskeaa eli väistöliikkeeni ei ollutkaan niin täydellinen kuin luulin vaan rauhanen oli onnistunut kostoiskussaan. Niinpä sitten jouduin vielä minäkin suihkuun joukon jatkoksi. Tilanne päättyi rauhasen kanssa tasapeliin 1-1. Seuraavaa ottelua odotellessa ja suojautumisvarusteita parannellessa.
Näin paljon ehti tapahtua ennen kuin sain aikaiseksi mitään ylös kirjoittaa. Ehkä siinä on taas juttua vähäksi aikaa. Niin joo ja Vempi tapasi Hilda siskoaan leikkien merkeissä, siitä kuva saastetta loppuun. Buff!
Postin tuo..
Sain tässä yksi päivä tosiaan toivoa että posteljooni meille vielä postin tuo, kun unohdin laittaa Vempille ammatin harjoittamis esteen. Kauhealla kiireellä poika juoksi ovelle ”Posti tuleeee!!!!!”… Kolinaa ja ryminää ja kohta Vempi tulossa ovelta postinippu kauniisti suussa. Tapahtui siis ilmeisesti postin riisto posteljoonin kädestä, sillä ei se posti noin kauniissa nipussa siihen lattialle ole tippunut..
![]() |
| Iloinen postimies |
Käytiin yksi päivä tokon korvaus vuorolla treenaamassa ja koska paikalla ei ollut ketään muuta saatiin treenata koirien kanssa ihan itsekseen koko isolla kentällä. Vempula pääsi aloittamaan ja teki ensin ohjattua noutoa. Ensimmäistä kertaa oli kapulat alustojen paikalla. En tiedä oliko ongelma ensin kapuloitten ilmestymisessä vai käskytyksessä vai molemmissa, mutta jotenkin näin se meni. Lähetin Vempin hakemaan oikeaa kapulaa. Hyvin poika lähti, mutta kun huusin perään tuo, tapahtui jarrutus ja käännös minua kohti. Uusi suunta käsky ja niin löytyi kapula. Nyt kun jälkeenpäin miettii niin varmaan syynä oli se tuo -käskyn lisääminen, sillä sama ongelma toistui myös toisella puolella. Kun sitten annoin pelkän suunta käskyn alkoi kapulat nousta vähän paremmin, mutta kyllä tässä on vielä pohdittava miten asiaa saisi varmemmaksi. Kun poika kapulat sitten tajusi oli homma taas yhtä kivaa kuin normi noudossakin.
Vempi teki kolme kierrosta joiden aikana otettiin myös luoksetuloa, seuraamisen käännöksiä ja kokeiltiin nykyisen alo-luokan hyppyä.
Hyppy oli ensin hämmentävä kokemus Vempulalle jonka kanssa on tehty pitkän aikaa vain uusien sääntöjen mukaisesti avo-luokan hyppyä. Alkuun poika kiersi esteen ja olin että voi ei!! Ajattelin että kokeilen vielä kerran ja jos jotain sellaista taas tapahtuisi avustaisin hypyn niin, että se varmasti onnistuisi. Toisella yrityksellä homma meni niin kuin piti ja poika hyppäsi sekä pysähtyi heti käskystä. Hienosti Vempi myös malttoi pysyä paikallaan, kun menin viereen seisomaan. Ei otettu näitä kuin kaksi, sillä meidän tavoitteethan on sitten siellä elokuussa ja uusien sääntöjen mukaisessa kokeessa. Jos tarkoitus olisi kisata vanhoilla säännöillä olisin toki aloittanut tuon hypyn harjoittelemisen ihan vaan siitä yli menon palkkaamisesta.
Naken iloittelut
Nakekin pääsi tokoilemaan korvauskerta vuorolla ja sai tehdä kaksi pätkää. Kolme oli suunnitelmissa, mutta kun tyttö lopetti toisen pätkän niin hyvän tuulisena, halusin sen mielentilan jäävän päällimmäiseksi. Heti kentälle päästyään Teri otti riemukierroksia ja juoksi pienen ympyrän.
Ekalla pätkälle otettiin myös Tepan kanssa ohjattua. Viime kerrasta on varmaan jo kaksi vuotta mutta hyvin tyttö homman muisti. Heti ekalla haki oikeat kapulat, niin en sitten viitsinyt enempää asiaa jankata. Lopuista liikkeistä en järjestystä muista paitsi että luoksetulo oli toisen pätkän vika liike. Siinä välissä otettiin yksi ruutu nami alustalle, niin että minä puolivälistä matkaa tytön ruutuun lähetin. Sitten otettiin hyppy noutoa ja Nake oli niin hyvä ja iloinen tässäkin jutussa. Otettiin myös yksi liikkeestä maahanmeno, jossa palkkasin heti maahan käskyn jälkeen ja eihän tässäkään ollut ongelmaa.
Viimeisenä otettiin sitten sitä luoksetuloa. Ensin ihan avoluokan liikkeenä ja stoppi oli hyvä. Ajattelin sitten kokeilla voivoin luoksetuloa. Voi hyvänen aika miten se meni. Ensimmäisen pysäytys käskyn annoin tietysti ekalla merkillä ja siitä Nake sitten hölkytteli toiselle merkille ja pysähtyi siihen. Jos me nyt Naken kanssa ollaan ”vähän” kaavoihin kangistuneita niin tämä taas osoitti sen. Ehkä ollaan muutama vuosi tehty pysäytyksiä siltä matkalta ja tyttö on päättänyt että tällaisen matkan päähän pitää pysähtyä. Toinen yritys ja sama homma. En voinut taas muuta, kun huvittua neidin toiminnasta. Se oli niin Nakemaista! Sitten laitoin takapalkan lähdön taakse ja ajattelin sillä saavani pysähdyksen oikeaan kohtaan. No Tepa teki nakemaiset ja kävi luoksetulo käskyn saatuaan syömässä takapalkan ja lähti sitten vasta tulemaan. Mutta täysillä muuten tulikin ja en sitten kehdannut edes yrittää pysäyttää. Vikalla kerralla neiti malttoi olla syömättä takapalkkaa ennen aikojaan ja stoppikin saattoi olla nopeampi, mutta Teri oli kyllä niin kamalan iloinen ja juoksi ihan täysillä luvan saatuaan palkalle ja takaisin luokseni että itse asiasta huvittuneena jätettiin treenit siihen hyvään ja iloiseen mielentilaan.
Kokeenomainen treeni
Eilen oli kokeenomaisen treenin vuoro ja päätin siten kokeilla Vempin kanssa nykyistä alokas luokkaa hieman helpotettuna. Paikalla makuu otettiin jonkin pituisena, mutta poika oli kyllä aika levottoman oloinen. Ei sillä ollut aikomustakaan nousta, mutta häntä ja pää taas heilui lisäksi jotain hajujakin piti haistella. Helpotin sitten vikan pätkän ja menin ihan pojan eteen seisomaan. Oma syyhän tuo levottomus on, kun olen kai lisännyt liian nopeasti aikaa ja matkaa, varsinkin sitä aikaa! Tässä on siis nyt otettava takapakkia.
Seuraamisista otettiin vain vapaana seuruu. Näin pitkänähän ei olla koskaan seuruuta tehty ja nyt on ollut muutenkin teemana palkata käännöksistä. No ekan käännöksen jälkeen jännäsin jatkaako Vempi matkaa ja kyllähän hän sieltä tuli. Hieman oli matkalla haahuamista kontaktikaan ei koko matkaa pitänyt.
No maahan meno oli sitten hyvä. Hyvä seuruu, nopea maahan meno ja tiukka siellä pysyminen. Hyvä!
Luoksetulo oli muuten hyvä, mutta jätettäessä Vempulan pää kuulemma pyöri ja kyllä vielä käskyä antaessanikin poika katseli sivulle, mutta tuli kuitenkin. Tähän liikkeeseen nyt lisää yllätyksellisyyttä, jos vaikka saataisiin tarkkaavaisempi odotus.
Liikkeestä seisomisessa oli hyvä seuruu, mutta pysähdys olisi saanut tällä kertaa olla napakampi. Tässä myös oli mietintää, että ottiko poika yhden sivu askeleen käskyn saatuaan? Kun itse käännyin Vempiä kohti lähti poika tulemaan luokse, mitäs kummaa? Ei tainnut Vempula nyt olla ihan varma mitä oltiin tekemässä?? Kävin sitten pysäyttämässä pojan uudestaan ja nyt loppu osa sujui niin kuin pitikin.
Sitten vielä se hyppy jota edellispäivänä kokeiltiin. Ei se poika kauhealla vauhdilla hypylle mennyt, mutta eihän me tosiaan olla tuollaista hyppyä moneen kuukauteen treenattukaan. Eli ihan hyvä suoritus.
Kun aikaa vielä jäi otettiin pieni pätkä seuraamista, joka oli nyt tosi hyvää! Tästä siis sellainen asia korvan taakse, että Vempi vaatii sitten ennen koetta että oikeasti tehdään jotain esim. seuraamista, että saadaan turha vouhotus pois.
Sosiaalinen palkka onnistui näissä mölleissä ihan surkeasti tai siltä se minusta tuntui, en vaan osaa!! Kotona tosin tuli sitten mieleen, että Vempiinhän voi koskea ja se jopa tykkää siitä eli opettelen nyt kunnolla sen sosiaalisen palkan ja rapsutusten annon. On ne Terin kanssa niin erilaisia..
Jännä rappukäytävä
Meidän talossa on menossa putkiremontti, jonka takia rappukäytävään on ilmestynyt ammottavia poraus aukkoja. Koska Vempi on sellainen että varmasti niihin kävelee, kun on raukka vähän putkiaivo katsoin parhaaksi yksi päivä laittaa hänet kävelemään käytävän toista reunaa. Kauheaa sutimista ja toiseen suuntaan vetämistähän siitä seurasi. Ihmettelin hiukan asiaa, mutta annoin asian olla. Sama kuitenkin toistui seuraavalla kerralla ja nyt nostin Vempulan käytävän toiselle puolelle. Poika parka oli hieman kauhistuneen näköinen ja luupollaan. Siinä sitten kehuin kuinka reippaasti hän on siinä kauhean jännän aidan vieressä, jonka toisella puolella on iso pudotus. Pian siinä Vempin häntä nousi ja päästiin koti ovelle asti. Seuraavalla kerralla asia oli edelleen hieman jännä, mutta ei enää läheskään niin kuin aiemmin. Tällä kertaa pienet kehut alkumatkalle. Seuraavalla kerralla en sitten enää sanonut mitään, kun eihän siinä nyt mitään kummallista ole kulkea aidan vieressä. No nyt ei tuo käytävän reuna ole enää minkäänlainen jännityksen paikka vaan siinä kuljetaan ihan niin kuin missä tahansa muuallakin.
Pesuun jouti koko porukka
Tässä yhtenä keväisenä päivänä piti viettää koirien pesu päivää. Kumpaakaan ei ollut tarkoitus kokonaan pestä vaan hoitaa ongelma alueet eli Tepan anaalirauhaset ja Vempin ulkoillessa mustaksi värjääntyvät varpaat.
Ensimmäisenä vuorossa oli Vempi, joka pääsi kylpyyn heti aamu ulkoilun jälkeen. Koska meillä on semmoinen istuma-amme tuolla kylppärissä voin kertoa peseminen on aina ihan hirmu helppoa ja silleen. No tätä tassujen pesua nyt oli tehty jo muutama muukin kerta parin päivän sisään joten siihen on tullut jo tekniikka, altaan alaosaan vettä koiran nilkkoihin asti ja koira sinne lillumaan, tassujen heiluttelua ja pientä hankausta. Tämän jälkeen Vempula sai luvan nousta ylemmälle osalle, ensin etutassut ja niiden huuhtelu ja sitten takatassut. Sitten vielä tassujen kuivaus puristelu sekä vielä pyyhe kuivaus ja valmista.
Kun musta vesi oli toimitettu pois altaasta oli Tepan pyllyn vuoro. Minä varustauduin hommaan asian mukaisella suojavarustuksella eli kertakäyttöhanskat käteen. Se helpompi rauhanen tyhjeni taas melko helposti ja nestekin oli sen näköistä kuin piti. Enemmän työtä vaati ongelmarauhasen ongelmat. Ensiksikin mokoma yritti paeta käsittelyäni hakeutumalla syvemmälle. Vähän töitä tehtyäni sain kuitenkin ilkimyksen napattua kiinni ja tyhjennys alkoi. Ensin ei mitään, mutta sitten yhtäkkiä rauhanen päätti luovuttaa ja ampui nesteensä yläviistoon, johon en ollut varautunut. Tein taidokkaan? väistö liikkeen ja jatkoin homman loppuun rauhasen nyt ampuessa nestettä ennalta odotettuun suuntaan. Kun homma oli valmis kuivasin Terin ja nostin pois altaasta. Vielä ennen vesasta poistumista tarkistin peilistä ettei anaalirauhaseritteitä näkynyt missään. Kun sitten astuin ovesta ulos ja huitaisin hiukset pois silmiltä totesin että käteen jäi jotain märkää. Vettä?? Ei sentään se märkä oli ruskeaa eli väistöliikkeeni ei ollutkaan niin täydellinen kuin luulin vaan rauhanen oli onnistunut kostoiskussaan. Niinpä sitten jouduin vielä minäkin suihkuun joukon jatkoksi. Tilanne päättyi rauhasen kanssa tasapeliin 1-1. Seuraavaa ottelua odotellessa ja suojautumisvarusteita parannellessa.
![]() |
| Nakea niin nukuttaa |
Näin paljon ehti tapahtua ennen kuin sain aikaiseksi mitään ylös kirjoittaa. Ehkä siinä on taas juttua vähäksi aikaa. Niin joo ja Vempi tapasi Hilda siskoaan leikkien merkeissä, siitä kuva saastetta loppuun. Buff!
Tunnisteet:
hyppy,
muita juttuja,
ohjattu nouto,
paikalla olo,
seuraaminen,
toko
maanantai 12. tammikuuta 2015
Ööö tuota tuota hmm..
Niin.. En nyt taida aloittaa sellaisella lauseella joka viime vuonna tuli jo tutuksi niissä harvoissa päivityksissä. Siispä asiaan. Ja uskokaa tai älkää meillä on tapahtunut vaikka mitä siitäkin huolimatta että mitään ei ole julki tuotu.
Kuuleeko Helsinki, täällä Teri!
No tärkeinpänä viime kuukausien tapahtumana on kyllä ollut tuo Terin Sankarikoira-palkinto joka käytiin joulukuussa hakemassa ja josta kuvakin jopa täältä löytyy. Tepa oli kyllä tosi coolisti tuolla messari reissulla eikä stressannut yhtään vaan meni paikalla kuin vanha tekijä. Kun hidastin vauhtia kojuja kierrellessä tuntui Teri miettivän että tämä on varmaan nyt joku toko juttu ja hän tuli viereeni kontaktiin seuraamaan. Siis kuvitelkaa siinä hälinässä. Reipas, rakas Tepa. Toisista koirista ei paikan päällä välitetty, muutenkin kuljettiin häntä ylhäällä ja oltiin hyvällä tuulella. No siinä vaiheessa tyttö kyllä avasi sanaisen arkkunsa, kun tuttuja nähtiin olihan se toki niin hienoa!
Ennen palkintojen jako tilaisuutta oli kahvittelu hetki, jossa kaikki paikalle saapuneet sankarit olivat läsnä. Tuollakin Tepa otti iisisti ja laittoi oikein silmät kiinni ottaakseen torkut. Kun kävin tarjottavia hakemassa jätin Terin käskyn alle odottamaan ja siellähän se tyttö nätisti odotti ohi menevistä koirista huolimatta. Kyllä muuten on tokoilu kannattanut ja lisännyt koiruuden hallintaa!
Kun sitten siirryimme isonlavan taakse odottamaan vuoroamme päätti tyttö sielläkin ottaa levon kannalta, kävi kerälle ja laittoi silmänsä kiinni. Itse palkinnon hakuun neiti lähti hyvin ja kulki hirmu hienosti haistelematta areenan hajuja. Rauhallisesti Tepa malttoi korokkeellaakin muiden sankareiden kanssa olla kunnes tuttuja tuli näkyville, sillä silloin riemu repesi. Palkintojen haun jälkeen käytiin vielä ottamassa Teristä kuvia ja hyvähän niitä oli ottaa, kun tyttö oli juuri ennen reissua käynyt Sarilla pesussa ja kaulassa oli edes menneen Salsa-collien blingbling panta. Kiitos Sari Terin pesusta ja pannan lainasta! Ja kiitos kaikille Tepan suuressa juhlassa mukana olleille vielä tätä kautta ja kuukauden myöhässä.
Niin ja oli se reissu kai Terin mielestäkin mukava, kun pääsi ihan kahdestaan minun kanssa reissuun ja sai vielä paikan päällä paljon herkkuja vanhoilta ja uusilta tutuilta. Toki niitten tuttujen ihmisten näkeminen taisi olla se ykkösjuttu Terille.
Ihan vielä fiilistely mielessä pari Sarin ottamaa kuvaa Teristä.
Eläkeläinen ja tulevaisuuden tokotoivo
Ehkäpä sitten voisin kertoa meidän harrastus puolen kuulumisia. Teri jäi sitten ihan virallisesti tokokoe-eläkkeelle. Tytöllä alkaa jo olemaan sen verran pitkät piuhat, että käskyjen perille meno vie välillä pari sekuntia. Vaikka sen jälkeen tuleekin hyvä ja nopea suoritus, niin kyllä sen parin sekunnin viiveen jo ulkopuolinenkin huomaa ja olihan se viime kesän yksi koekin jo sellainen missä sen näki ja jossa tuomarikin asiasta mainitsi. Nyt tyttö saa sitten harrastella tokoa ja koitetaan päästä joskus aksailemaankin. Varmaankin kesä tuo taas tullessaan paremmat tokoilu mahdollisuudet Tepan kannalta.
Vempula on nyt siis saanut alkaa minun viralliseksi treenikaveriksi tokossa. Kovasti vaihtelevalla tahdilla ollaan nyt treenailtu, lähinnä sen takia että enää ei niin helposti pääse ulos treenaamaan. On minulla kyllä eräs paikka mielessä, kunhan vähän lämpenee niin päästään isompaa tilaa vaativia juttuja harjoittelemaan myös muualla kuin ohjatuissa treeneissä. Mistä tulikin mieleen että viime treenit oli ihan kauheat! En tiedä oliko se juttu nyt uudet treeni kaverit vai uusi treenipaikka vai mikä, mutta poika otti hatkat useampaan otteeseen. Toivottavasti oli kerta luontoinen juttu ja ensi kerralla ei tarvitse asiaan kummemmin paneutua. Tosin käydään kyllä ehkä vapaavuorolla asiaa harjoittelemassa.
Muuten meno kuulemma näytti hyvältä ja liikkeet mitä nyt tehtiin oli hyvät, mutta jos ei koira kuuntele, niin eihän se pitkälle kanna. Toisaalta Vempi on vielä kuitenkin pentu jolta en kyllä vielä odottaakaan suurta häiriönsieto kykyä tai luopumisen taitoa. Tuossa luopumisessa on kyllä edistytty ainakin ruoan suhteen.
Kapulan kanssa ollaan edistytty ihan huimasti reilussa viikossa. Kerroin Vempin tapporavistuksista ja sain ohjeeksi tehdä kapulanpito ja nosto treeniä. Eihän siinä nostossa mitään ollut mutta se pito olikin sitten vaikeampi, koska sitä oltiin ihan vähän vasta aloiteltu. Poika ei siis ottanut kapulaa kädestä suuhun. No kun sain Vempin ottamaan kapulan suuhun tuli siitä tietenkin heti palkka ja niinpä kapulan pito oli pari päivää sellaista heti pois syljeskelyä. Mutta viikossa on tapahtunut paljon ja nyt poika pitää kapulaa hirmu nätisti jopa 10 sekuntia. Kapulan paikkakin on pitotreeneissä oikea. Nyt sitten harjoitellaan vielä sitä ettei kapulasta löysätä otetta vaikka käsi lähestyy. Tänään jo pääsin vähän kapulaa koskettamaan ilman että niin tapahtui.
Paikalla makuussa poika pysyy, mutta on toki aika vilkkaan oloinen, kun häntä heiluu ja lähellä liikkuvia ihmisiä sekä koiria pitää tarkkailla. Pitää vaan itse malttaa olla vielä lähempänä, jotta ei pojan ajatus lipsahda muualle. Viimeksi minulle sanottiinkin että Vempissä on liikaa liikkuvia osia. Paikalla istuminen oli parempi viime treeneissä kun makuu, mutta tällä kertaa jäin jo heti lähemmäksi. Kotonahan tehdään jo piilopaikkiksia ihan ongelmitta, mutta halliin tästä on vielä matkaa. Taidetaan nyt olla siinä tasolla että kyllä se kotona ja pienessä häiriössä osaa ;)
Näin lyhyesti tämän hetken tilanne. Palaillaan kun palaillaan! Buff!
Kuuleeko Helsinki, täällä Teri!
No tärkeinpänä viime kuukausien tapahtumana on kyllä ollut tuo Terin Sankarikoira-palkinto joka käytiin joulukuussa hakemassa ja josta kuvakin jopa täältä löytyy. Tepa oli kyllä tosi coolisti tuolla messari reissulla eikä stressannut yhtään vaan meni paikalla kuin vanha tekijä. Kun hidastin vauhtia kojuja kierrellessä tuntui Teri miettivän että tämä on varmaan nyt joku toko juttu ja hän tuli viereeni kontaktiin seuraamaan. Siis kuvitelkaa siinä hälinässä. Reipas, rakas Tepa. Toisista koirista ei paikan päällä välitetty, muutenkin kuljettiin häntä ylhäällä ja oltiin hyvällä tuulella. No siinä vaiheessa tyttö kyllä avasi sanaisen arkkunsa, kun tuttuja nähtiin olihan se toki niin hienoa!
Ennen palkintojen jako tilaisuutta oli kahvittelu hetki, jossa kaikki paikalle saapuneet sankarit olivat läsnä. Tuollakin Tepa otti iisisti ja laittoi oikein silmät kiinni ottaakseen torkut. Kun kävin tarjottavia hakemassa jätin Terin käskyn alle odottamaan ja siellähän se tyttö nätisti odotti ohi menevistä koirista huolimatta. Kyllä muuten on tokoilu kannattanut ja lisännyt koiruuden hallintaa!
Kun sitten siirryimme isonlavan taakse odottamaan vuoroamme päätti tyttö sielläkin ottaa levon kannalta, kävi kerälle ja laittoi silmänsä kiinni. Itse palkinnon hakuun neiti lähti hyvin ja kulki hirmu hienosti haistelematta areenan hajuja. Rauhallisesti Tepa malttoi korokkeellaakin muiden sankareiden kanssa olla kunnes tuttuja tuli näkyville, sillä silloin riemu repesi. Palkintojen haun jälkeen käytiin vielä ottamassa Teristä kuvia ja hyvähän niitä oli ottaa, kun tyttö oli juuri ennen reissua käynyt Sarilla pesussa ja kaulassa oli edes menneen Salsa-collien blingbling panta. Kiitos Sari Terin pesusta ja pannan lainasta! Ja kiitos kaikille Tepan suuressa juhlassa mukana olleille vielä tätä kautta ja kuukauden myöhässä.
Niin ja oli se reissu kai Terin mielestäkin mukava, kun pääsi ihan kahdestaan minun kanssa reissuun ja sai vielä paikan päällä paljon herkkuja vanhoilta ja uusilta tutuilta. Toki niitten tuttujen ihmisten näkeminen taisi olla se ykkösjuttu Terille.
Ihan vielä fiilistely mielessä pari Sarin ottamaa kuvaa Teristä.
| Toinen koira kävi luvatta nuuskimassa takapuolta, mutta mitä tekee Tepa? Makaa tietysti paikallaan, niinkuin on käsketty :) |
Eläkeläinen ja tulevaisuuden tokotoivo
Ehkäpä sitten voisin kertoa meidän harrastus puolen kuulumisia. Teri jäi sitten ihan virallisesti tokokoe-eläkkeelle. Tytöllä alkaa jo olemaan sen verran pitkät piuhat, että käskyjen perille meno vie välillä pari sekuntia. Vaikka sen jälkeen tuleekin hyvä ja nopea suoritus, niin kyllä sen parin sekunnin viiveen jo ulkopuolinenkin huomaa ja olihan se viime kesän yksi koekin jo sellainen missä sen näki ja jossa tuomarikin asiasta mainitsi. Nyt tyttö saa sitten harrastella tokoa ja koitetaan päästä joskus aksailemaankin. Varmaankin kesä tuo taas tullessaan paremmat tokoilu mahdollisuudet Tepan kannalta.
Vempula on nyt siis saanut alkaa minun viralliseksi treenikaveriksi tokossa. Kovasti vaihtelevalla tahdilla ollaan nyt treenailtu, lähinnä sen takia että enää ei niin helposti pääse ulos treenaamaan. On minulla kyllä eräs paikka mielessä, kunhan vähän lämpenee niin päästään isompaa tilaa vaativia juttuja harjoittelemaan myös muualla kuin ohjatuissa treeneissä. Mistä tulikin mieleen että viime treenit oli ihan kauheat! En tiedä oliko se juttu nyt uudet treeni kaverit vai uusi treenipaikka vai mikä, mutta poika otti hatkat useampaan otteeseen. Toivottavasti oli kerta luontoinen juttu ja ensi kerralla ei tarvitse asiaan kummemmin paneutua. Tosin käydään kyllä ehkä vapaavuorolla asiaa harjoittelemassa.
Muuten meno kuulemma näytti hyvältä ja liikkeet mitä nyt tehtiin oli hyvät, mutta jos ei koira kuuntele, niin eihän se pitkälle kanna. Toisaalta Vempi on vielä kuitenkin pentu jolta en kyllä vielä odottaakaan suurta häiriönsieto kykyä tai luopumisen taitoa. Tuossa luopumisessa on kyllä edistytty ainakin ruoan suhteen.
Kapulan kanssa ollaan edistytty ihan huimasti reilussa viikossa. Kerroin Vempin tapporavistuksista ja sain ohjeeksi tehdä kapulanpito ja nosto treeniä. Eihän siinä nostossa mitään ollut mutta se pito olikin sitten vaikeampi, koska sitä oltiin ihan vähän vasta aloiteltu. Poika ei siis ottanut kapulaa kädestä suuhun. No kun sain Vempin ottamaan kapulan suuhun tuli siitä tietenkin heti palkka ja niinpä kapulan pito oli pari päivää sellaista heti pois syljeskelyä. Mutta viikossa on tapahtunut paljon ja nyt poika pitää kapulaa hirmu nätisti jopa 10 sekuntia. Kapulan paikkakin on pitotreeneissä oikea. Nyt sitten harjoitellaan vielä sitä ettei kapulasta löysätä otetta vaikka käsi lähestyy. Tänään jo pääsin vähän kapulaa koskettamaan ilman että niin tapahtui.
Paikalla makuussa poika pysyy, mutta on toki aika vilkkaan oloinen, kun häntä heiluu ja lähellä liikkuvia ihmisiä sekä koiria pitää tarkkailla. Pitää vaan itse malttaa olla vielä lähempänä, jotta ei pojan ajatus lipsahda muualle. Viimeksi minulle sanottiinkin että Vempissä on liikaa liikkuvia osia. Paikalla istuminen oli parempi viime treeneissä kun makuu, mutta tällä kertaa jäin jo heti lähemmäksi. Kotonahan tehdään jo piilopaikkiksia ihan ongelmitta, mutta halliin tästä on vielä matkaa. Taidetaan nyt olla siinä tasolla että kyllä se kotona ja pienessä häiriössä osaa ;)
Näin lyhyesti tämän hetken tilanne. Palaillaan kun palaillaan! Buff!
| Fiksut ja filmaattiset osa 1. |
| Tepalla hiukset silmillä, eiku.. |
| Fiksut ja filmaattiset osa 2. |
Tunnisteet:
nouto,
paikalla olo,
reissussa,
toko,
vapauden hurmaa
sunnuntai 28. syyskuuta 2014
Mitä on tullut virallisesti tehtyä?
Vähän laahaa taas jutut ajallisesti jäljessä, mutta se ei enää yllättäne ketään? Olisihan tässä ollut kirjoitettavaa vaikka mitä, mutta kirjoitus inspiraatio on taas ollut hukassa. Katsotaan mitä asioita nyt muistaisin ylös kirjoitella.
Tepan toko-koe
Saatiin kilpailukirjan ensimmäinen aukeama täyteen, kun käytiin hakemassa Tepan kanssa hakemassa ties monesko kolmos tulos tokon avoimesta luokasta. Oli kyllä tasainen suoritus tytöltä, ei yhtään haukkumista yksilö suorituksissa ja liikeväleissä Nake tuntui olevan tavallista paremmin hereillä. Tyttö kyllä oli kovin hitaalla tuulella ja se näkyi myös suorituksessa.
Ennen kehään menoa juoksu tarkistuksessa tuomari totesi, että tämä onkin alkanut jo vähän harmaantua. Kerroin että Teri täyttää seuraavaksi kymmenen (mahdollisten lisä pisteiden toivossa ;)). Tuomarina toimi Tuire Marjamäki. Mukava mutta tiukka tuomari, joka ei tainnut joka väliin kommentoida.
Paikalla makaaminen 7: Saatiin yhteinen arvostelu naapurin kanssa, kun Tepa ryhtyi hänen kanssaan keskustelemaan. Tuomari kysyi kuulinko haukunnan piiloon, no kuulin.. Aluksi oli vinkumista ja sitten tuli muutama haukahdus. Lisäksi oli ollut levottoman oloinen.
Seuraaminen 7: Löysää oli sivu suunnassa ja taisi jätättääkin välillä?
Maahan meno 9,5: En muista mikä meni pieleen.
Luoksetulo 6: Lähti vasta toisella käskyllä ja näin ollen arvostelu alkoi numerosta 6 (jälkeen päin piti ihan tarkistaa onko asia todella näin. Tokihan se oli, kyllähän nyt tuomari tietää). Muuten oli kuulemma hieno luoksetulo ja pysäytys.
Seisominen 8: Olisiko ollut hidas pysähtyminen?
Nouto 7: Hidas nouto ja väljä palautus.
Kaket 0: Nousi ekalla ja sitten jäi haistelemaan taakse päin, ei kuullut ensimmäistä maahan meno käskyä ja toista en viitsinyt antaa, kun Tepa näytti siltä ettei kuitenkaan kuule. Tuomari sanoi jälkeen päin, että olisit vaan antanut toisen käskyn, jos Nake vaikka olisi kuullutkin.
Hyppy 9: Haisteli estettä.
Kokonaisvaikutus 9: Kuulemma vaan siksi että Nake on beagle. Kysyi sitten että onko se? Sain sitten kerrottua, että on hänessä muutakin.
Koe oli varmaan kuitenkin Tepan mielestä kiva, koska arvostelun jälkeen tyttö sai vielä rapsutuksia tuomarilta ja liikkurilta, joka muuten ohjasi meitä pentukurssilla silloin kymmenen vuotta sitten. Vielä hän Terin muisti, en tosin tiedä johtuiko se tytön kovasta äänen käytöstä tuolla kurssilla?
Niin ja pisteitä siis tuli 129 eli kolmos tulos. Jee!
Oili Huotarin koulutuksessa
Viime viikonloppuna vietettiin yksi päivä Vempip kanssa Oili Huotarin toko-koulutuksessa. Ensin mietin kumman koiran otan mukaan, mutta sitten minulle sanottiin että ota pentu. Noudatin neuvoa, kun asiaa oikeasti ajattelee, niin Vempihän se on minun tuevaisuuden harrastus kaveri ja hänelle pitää nyt saada hommaan hyvät pohjat. Lisäksi Terihän osaa avoimessa luokassa tarvittavat hommat teknisesti kokeessa vaan tulee sitten niitä aivopieruja.
Mutta siis koulutukseen. Kaiken kaikkiaan oli erittäin hyvä ja mielenkiintoinen koulutus, josta sai hyviä ajatuksia tokoon muutenkin, mutta kekitytään nyt Vempin osuuteen.
Ekaan viiteentoista minuuttiin ajattelin ottaa seuraamista ja neuvoja siihen, kun poika on vielä kovin kiinni kädessä, että miten sitä saisi häivytettyä. Alkuun näytin meidän seuraamista ja siinä ei ollut mitään korjattavaa. Poika seuraa innokkaasti ja juuri oikealla paikalla. Käden häivytykseen sain vihjeeksi käden nostamista välillä ylös seuratessa. Lisäksi seinän viertä kävelyä niin, että käsi on takana ja tulee eteen vain palkkaamaan. No se oli nopeasti hoidettu ja seuraavaksi ruudun oli ruudun vuoro. Tässä minua hieman huolestutti pieni kaarre, jonka Vempi oli pari kertaa tehnyt ruutuun mennessä. Nyt sitä ei tullut. Minä kun olen halunnut opettaa Vempin niin, että hän osaa itse hakea ruudun niin nyt tuli neuvoksi tehdä vaan vauhtia ruutuun viemällä sinne yhdessä lelu ja sitten pannasta pois.
Koska aikaa vielä tämänkin jälkeen jäi otettiin kakeja. Istu-maahan-istu vaihdot on hyvät ja niitä onkin harjoiteltu. Nyt alettiin tehdä myös seisomisia ja muita vaihtoja. Ajatuksena on tehdä Vempille hyppy kaket, koska oli kouluttajankin mielestä säpäkkä koira.
Toiselle vartille minulla ei sitten enää ollutkaan mitään ideoita, niinpä Oili ehdotti noutoa. Onhan me sitä joskus kyllä tehty muttei pitkään aikaan, joten lähdettiin liikkeelle katsotaan periaatteella. Otin Sämpylää pannasta ja hetsasin kapulalla. Heti kun kapula oli lentänyt annoin nouto käskyn ja poika pinkaisi kapulalle ja hienosti otti kapulan ja lähti sen minulle palauttamaan. Tässä ongelmaksi ilmeni se, että Vempi on jo aika kiinni kapulassa.
Seuraava heitto tehtiin niin, että heitin kapulan ja syötin namin. Vielä poika ilmeisesti oli liian kiihkeästi kapulan perään ja ohjeen mukaan kiepautin pojan namin kanssa itseni ympäri, syötin namin ja lähetin noutoon. Palautusessa on sitten se ongelma, ettei Sämpylä malta päästää kapulasta irti vaikka saa vapautus käskyn ja lelu heiluu houkutteena. Kyllähän poika kapulan sitten lelulle päästyään irrotti. Tähän "lääkkeeksi" kahden lelun leikkiä, jolla vahvistetaan luopumista ja lisätään lelun mielenkiintoa. Lopuksi tehtiin vielä pari tolpan kiertoa, mutta sitten lelu kiinnosti enää sen verran että sen luokse voi juosta, mutta ei muuta.
Sain myös luvan puuttua pojan maan haisteluun. Ennemmin en ole kauheasti uskaltanut sanoa, vaan olen lähtenyt itse karkuun ja pois paikalta.
Loppuun otettiin vielä ryhmä liikkeitä. Paikalla olo oli EVL-luokan makaaminen neljän koiran voimin, jossa Vempi oli kolmantena. Hienosti poika malttoi pysyä istumassa, kunnes oli hänen vuoro mennä maahan. Avustin maahan menon ihan reilusti, koska ei olla aiemmin sellaista ryhmä paikalla oloa tehty. Pidin Vempiä paikalla olossa noi 10 sekuntia ja sitten menin palkkaamaan. Olisin ottanut vielä toisen pätkän, mutta kouluttaja muistutti, ettei pennun kanssa kannata kauheasti tehdä.
Toinen ryhmä liike oli häiriö käskytystä eli mentiin ympyrän ja siinä sitten kaikki antoivat koirilleen haluamiaan käskyjä ja jättivät heitä paikoilleen odottamaan. Vempi teki maahan menoja ja istumisia. Hienosti tekikin! Taas joutui Oili muistuttamaan ettei pennun kanssa kannata kauheasti tehdä staattisia juttuja.
Paljon siis tuli hyviä juttuja ja nyt kun vielä jatkossakin kaikki muistaisi. Esim. ettei pidä kiirehtiä ja ottaa liikaa kerralla. Lisäksi ei pitäisi vielä puuttua siihen, jos pentu tekee liikkeet hieman väärin. Tämä on varmaan minulle se vaikein, koska haluan että koira tekee asiat kuitenkin niin hyvin kuin osaa. Sain Vempistä hyvää palautettakin, hän on kuulemma tasaisen oloinen koira, omaa hyvän motoriikan ikäisekseen, on säpäkkä ja kiva koira. Lisäksi loppu palautteessa kouluttaja vielä sanoi: "Sitten kun olette SM-kisoissa..", näki siis meissä potentiaalia :)
Terveys juttuja
Nyt on terveys rintamalla ollut pari huolen aihetta tasapuolisuuden nimissä yksi asia kummallakin koiralla.
Terissä huolta aiheuttaa sen pissaamattomuus. Muutaman kerran tyttö on siis nyt jättänyt ulkona käydessä pissaamatta ja ollut mielestäni vaisun ja kuivuneen oloinen. Minä olen sitten hänelle isoja vesi annoksia antanut, jotta vedet virtailisi. Tämä toimii. Käytin Tepaa tästä syystä lääkärissäkin, mutta ainakin silloin kaikki oli hyvin. Tytöstä otettiin suht laajasti verikokeita ja kaikki oli kunnossa; munuais-, maksa-, kilpirauhas- ja kortisoli-arvot. Lisäksi katsottiin Kalium ja Natruim arvot sekä pitkäsokeri, nekin kunnossa. Myös virtsan ominaispaino oli normaali. Nyt sitten ollaan seuranta linjalla eli miten kauan Nake sitten on pissaamatta. Tässä yksi päivä hän oli noin 14 tuntia, kun ei suostunut aamulla pissimään ja pääsi ulos vasta minun koulusta tulos jälkeen. Eikä hänellä kyllä sittenkään mikään kiire ulos ollut.
Vempissä huolta aiheuttaa hampaan virheasento. Kyllä se nyt jo paremmalta näyttää. kun aluksi, mutta ehkä minun pitää sitä hammasta käydä oman mielenrauhan vuoksi hammastohtorilla näyttämässä. Toinen alaulmuri siis painaa kitalakeen.
Tällaisia muistin. Laitan taas tekstin piristykseksi loppuun mökkeily kuvia. Buff!
Tepan toko-koe
Saatiin kilpailukirjan ensimmäinen aukeama täyteen, kun käytiin hakemassa Tepan kanssa hakemassa ties monesko kolmos tulos tokon avoimesta luokasta. Oli kyllä tasainen suoritus tytöltä, ei yhtään haukkumista yksilö suorituksissa ja liikeväleissä Nake tuntui olevan tavallista paremmin hereillä. Tyttö kyllä oli kovin hitaalla tuulella ja se näkyi myös suorituksessa.
Ennen kehään menoa juoksu tarkistuksessa tuomari totesi, että tämä onkin alkanut jo vähän harmaantua. Kerroin että Teri täyttää seuraavaksi kymmenen (mahdollisten lisä pisteiden toivossa ;)). Tuomarina toimi Tuire Marjamäki. Mukava mutta tiukka tuomari, joka ei tainnut joka väliin kommentoida.
Paikalla makaaminen 7: Saatiin yhteinen arvostelu naapurin kanssa, kun Tepa ryhtyi hänen kanssaan keskustelemaan. Tuomari kysyi kuulinko haukunnan piiloon, no kuulin.. Aluksi oli vinkumista ja sitten tuli muutama haukahdus. Lisäksi oli ollut levottoman oloinen.
Seuraaminen 7: Löysää oli sivu suunnassa ja taisi jätättääkin välillä?
Maahan meno 9,5: En muista mikä meni pieleen.
Luoksetulo 6: Lähti vasta toisella käskyllä ja näin ollen arvostelu alkoi numerosta 6 (jälkeen päin piti ihan tarkistaa onko asia todella näin. Tokihan se oli, kyllähän nyt tuomari tietää). Muuten oli kuulemma hieno luoksetulo ja pysäytys.
Seisominen 8: Olisiko ollut hidas pysähtyminen?
Nouto 7: Hidas nouto ja väljä palautus.
Kaket 0: Nousi ekalla ja sitten jäi haistelemaan taakse päin, ei kuullut ensimmäistä maahan meno käskyä ja toista en viitsinyt antaa, kun Tepa näytti siltä ettei kuitenkaan kuule. Tuomari sanoi jälkeen päin, että olisit vaan antanut toisen käskyn, jos Nake vaikka olisi kuullutkin.
Hyppy 9: Haisteli estettä.
Kokonaisvaikutus 9: Kuulemma vaan siksi että Nake on beagle. Kysyi sitten että onko se? Sain sitten kerrottua, että on hänessä muutakin.
Koe oli varmaan kuitenkin Tepan mielestä kiva, koska arvostelun jälkeen tyttö sai vielä rapsutuksia tuomarilta ja liikkurilta, joka muuten ohjasi meitä pentukurssilla silloin kymmenen vuotta sitten. Vielä hän Terin muisti, en tosin tiedä johtuiko se tytön kovasta äänen käytöstä tuolla kurssilla?
Niin ja pisteitä siis tuli 129 eli kolmos tulos. Jee!
Oili Huotarin koulutuksessa
Viime viikonloppuna vietettiin yksi päivä Vempip kanssa Oili Huotarin toko-koulutuksessa. Ensin mietin kumman koiran otan mukaan, mutta sitten minulle sanottiin että ota pentu. Noudatin neuvoa, kun asiaa oikeasti ajattelee, niin Vempihän se on minun tuevaisuuden harrastus kaveri ja hänelle pitää nyt saada hommaan hyvät pohjat. Lisäksi Terihän osaa avoimessa luokassa tarvittavat hommat teknisesti kokeessa vaan tulee sitten niitä aivopieruja.
Mutta siis koulutukseen. Kaiken kaikkiaan oli erittäin hyvä ja mielenkiintoinen koulutus, josta sai hyviä ajatuksia tokoon muutenkin, mutta kekitytään nyt Vempin osuuteen.
Ekaan viiteentoista minuuttiin ajattelin ottaa seuraamista ja neuvoja siihen, kun poika on vielä kovin kiinni kädessä, että miten sitä saisi häivytettyä. Alkuun näytin meidän seuraamista ja siinä ei ollut mitään korjattavaa. Poika seuraa innokkaasti ja juuri oikealla paikalla. Käden häivytykseen sain vihjeeksi käden nostamista välillä ylös seuratessa. Lisäksi seinän viertä kävelyä niin, että käsi on takana ja tulee eteen vain palkkaamaan. No se oli nopeasti hoidettu ja seuraavaksi ruudun oli ruudun vuoro. Tässä minua hieman huolestutti pieni kaarre, jonka Vempi oli pari kertaa tehnyt ruutuun mennessä. Nyt sitä ei tullut. Minä kun olen halunnut opettaa Vempin niin, että hän osaa itse hakea ruudun niin nyt tuli neuvoksi tehdä vaan vauhtia ruutuun viemällä sinne yhdessä lelu ja sitten pannasta pois.
Koska aikaa vielä tämänkin jälkeen jäi otettiin kakeja. Istu-maahan-istu vaihdot on hyvät ja niitä onkin harjoiteltu. Nyt alettiin tehdä myös seisomisia ja muita vaihtoja. Ajatuksena on tehdä Vempille hyppy kaket, koska oli kouluttajankin mielestä säpäkkä koira.
Toiselle vartille minulla ei sitten enää ollutkaan mitään ideoita, niinpä Oili ehdotti noutoa. Onhan me sitä joskus kyllä tehty muttei pitkään aikaan, joten lähdettiin liikkeelle katsotaan periaatteella. Otin Sämpylää pannasta ja hetsasin kapulalla. Heti kun kapula oli lentänyt annoin nouto käskyn ja poika pinkaisi kapulalle ja hienosti otti kapulan ja lähti sen minulle palauttamaan. Tässä ongelmaksi ilmeni se, että Vempi on jo aika kiinni kapulassa.
Seuraava heitto tehtiin niin, että heitin kapulan ja syötin namin. Vielä poika ilmeisesti oli liian kiihkeästi kapulan perään ja ohjeen mukaan kiepautin pojan namin kanssa itseni ympäri, syötin namin ja lähetin noutoon. Palautusessa on sitten se ongelma, ettei Sämpylä malta päästää kapulasta irti vaikka saa vapautus käskyn ja lelu heiluu houkutteena. Kyllähän poika kapulan sitten lelulle päästyään irrotti. Tähän "lääkkeeksi" kahden lelun leikkiä, jolla vahvistetaan luopumista ja lisätään lelun mielenkiintoa. Lopuksi tehtiin vielä pari tolpan kiertoa, mutta sitten lelu kiinnosti enää sen verran että sen luokse voi juosta, mutta ei muuta.
Sain myös luvan puuttua pojan maan haisteluun. Ennemmin en ole kauheasti uskaltanut sanoa, vaan olen lähtenyt itse karkuun ja pois paikalta.
Loppuun otettiin vielä ryhmä liikkeitä. Paikalla olo oli EVL-luokan makaaminen neljän koiran voimin, jossa Vempi oli kolmantena. Hienosti poika malttoi pysyä istumassa, kunnes oli hänen vuoro mennä maahan. Avustin maahan menon ihan reilusti, koska ei olla aiemmin sellaista ryhmä paikalla oloa tehty. Pidin Vempiä paikalla olossa noi 10 sekuntia ja sitten menin palkkaamaan. Olisin ottanut vielä toisen pätkän, mutta kouluttaja muistutti, ettei pennun kanssa kannata kauheasti tehdä.
Toinen ryhmä liike oli häiriö käskytystä eli mentiin ympyrän ja siinä sitten kaikki antoivat koirilleen haluamiaan käskyjä ja jättivät heitä paikoilleen odottamaan. Vempi teki maahan menoja ja istumisia. Hienosti tekikin! Taas joutui Oili muistuttamaan ettei pennun kanssa kannata kauheasti tehdä staattisia juttuja.
Paljon siis tuli hyviä juttuja ja nyt kun vielä jatkossakin kaikki muistaisi. Esim. ettei pidä kiirehtiä ja ottaa liikaa kerralla. Lisäksi ei pitäisi vielä puuttua siihen, jos pentu tekee liikkeet hieman väärin. Tämä on varmaan minulle se vaikein, koska haluan että koira tekee asiat kuitenkin niin hyvin kuin osaa. Sain Vempistä hyvää palautettakin, hän on kuulemma tasaisen oloinen koira, omaa hyvän motoriikan ikäisekseen, on säpäkkä ja kiva koira. Lisäksi loppu palautteessa kouluttaja vielä sanoi: "Sitten kun olette SM-kisoissa..", näki siis meissä potentiaalia :)
Terveys juttuja
Nyt on terveys rintamalla ollut pari huolen aihetta tasapuolisuuden nimissä yksi asia kummallakin koiralla.
Terissä huolta aiheuttaa sen pissaamattomuus. Muutaman kerran tyttö on siis nyt jättänyt ulkona käydessä pissaamatta ja ollut mielestäni vaisun ja kuivuneen oloinen. Minä olen sitten hänelle isoja vesi annoksia antanut, jotta vedet virtailisi. Tämä toimii. Käytin Tepaa tästä syystä lääkärissäkin, mutta ainakin silloin kaikki oli hyvin. Tytöstä otettiin suht laajasti verikokeita ja kaikki oli kunnossa; munuais-, maksa-, kilpirauhas- ja kortisoli-arvot. Lisäksi katsottiin Kalium ja Natruim arvot sekä pitkäsokeri, nekin kunnossa. Myös virtsan ominaispaino oli normaali. Nyt sitten ollaan seuranta linjalla eli miten kauan Nake sitten on pissaamatta. Tässä yksi päivä hän oli noin 14 tuntia, kun ei suostunut aamulla pissimään ja pääsi ulos vasta minun koulusta tulos jälkeen. Eikä hänellä kyllä sittenkään mikään kiire ulos ollut.
Vempissä huolta aiheuttaa hampaan virheasento. Kyllä se nyt jo paremmalta näyttää. kun aluksi, mutta ehkä minun pitää sitä hammasta käydä oman mielenrauhan vuoksi hammastohtorilla näyttämässä. Toinen alaulmuri siis painaa kitalakeen.
Tällaisia muistin. Laitan taas tekstin piristykseksi loppuun mökkeily kuvia. Buff!
| Naken vaalentunut naama <3 |
| Vempi harmaantuu jo nuorena, niin ei sitten vanhempana tartte |
| "Mitäs TUOLLA on?" |
| Nakemaisuuksia osa 56. Mudan syönti notkosta. |
![]() |
| Loppuun "taiteellinen kuva" nimeltä: Kamera ei nyt pysy mukana. |
Tunnisteet:
kaket,
mökkeily,
nouto,
paikalla olo,
ruutu,
seuraaminen,
terveys,
toko,
tokokoe
keskiviikko 30. heinäkuuta 2014
Ainainen anaalirauhas vaivainen
Nakeen viittaa otsikko tällä kertaa, siitä lisää myöhempänä. Tällä kertaa juttu sisältää yllätys, yllätys tokoa.
Mini treenit
Käytiin eilen tekemässä koirien kanssa ihan pikku treenit. Ensin vuorossa oli Vempi, joka pääsi heti alkuun tekemään miniruutua. Vauhtia ruutuun menoon löytyi nyt joka kerta, kolme toistoa tehtiin, niin että käytiin yhdessä lelua heiluttamassa ja sitten pannasta pitäen vähän matkan päähän ruudusta ja sieltä vapautus ruutuun. Ruudussa pidettiin sitten repimisleikki tuokio. Lisäksi viskasin muutaman kerran metalli kapulaa ja aluksi palautukset tuli hienosti. Kolmannella kerralla alkoi tökkimään, sillä se oli ilmeisesti liian mones toisto. Lopuksi harjoiteltiin paikalla oloa, lähinnä matkaa. Nyt pääsen kolmen askeleen päähän Vempistä, mutta selän kääntäminen tuntuu olevan se pahin paikka.
Niin ja treeneissä tapahtui myös maan haistelua häiritsevässä määrin. Ensin yritin houkutella pentua kiinnittämään huomionsa minuun eri äänillä, mutta kun se ei tehonnut, lähdin juoksemaan karkuun ja jo aloin kiinnostaa.
Tepan kanssa otettiin ensin yksi miniruutu. Myös Teri päätti kunnostautua haistelu rintamalla ja tyttöä kun ei karkuun juoksemalla saakkaan hajuista luopumaan. Lopulta pääsin kosketus etäisyydelle tökkäsin neitiä kankkuun ja niin hän palasi hajujen maailmasta takaisin maan päälle. Seuraavana oli vuorossa luoksetulo ja se oli taas sellainen Nake näytös että. Onneksi ei ollut muita katsomassa. Tyttö lähti nyt ekasta käskystä, mutta hiemen hitaasti. Ajattelin odottaa, että Nake ottaisi edes pari laukka askelta jotta pääsisin kehumaan vauhdista, mutta kuinkas kävikään.. Tyttö alkoi surffaamaan kesken luoksetulon ja eteni pyllyä maahan hangaten jonkin matkaa, kunnes pysähtyi. Siihen tyttö jäi istua töröttämään ja katsoi hirmu skarppina kuin toiminta ohjeita odottaen. Hetken aikaa mietin miten tässä nyt pitäisi toimia ja päädyin lopulta tekemään liikkeen loppuun. Nyt tyttö tuli vähän reippaammin ja meidän treenit oli sitten siinä. Vielä autolle mennessä piti vähän surffailla, joten oikea päätös, ettei treenattu enempää täysillä anaalirauhasilla.
Siinä autolle pääsyssä oli hieman tekemistä, kun tuo pienempi kaveri päätti pistää rääkyjäiset pystyyn jo heti Tepan vuoron alussa. Jonkin aikaa vielä Terin vuoron loppumisen jälkeen jaksoi poika rääkyä ja meidän piti odottaa täyttä hiljaisuutta, kunnes palasimme auton luo.
Hyvän mielen pätkät
Onneksi tänään sitten ennen treenejä muistin tyhjentää ne Terin rauhaset, joten treenitkin sujui paremmin. Tällä hetkellä kiusaa tuntuu aiheuttavan enemmän oikean puoleinen rauhanen. Nyt näyttää siltä, että siellä jumittava neste on onneksi juoksevaa eikä paksua savea ja sen saa helposti puristettua ulos. Vasen puoli tyhjenee nyt hyvin itsestään, tosin sieltä saa aina puristettua ulos vähän sitä savimaista tahnaa. Ongelmanahan on se, että Tepan anaalirauhaset ovat normaalia syvemmällä ja niiden tiehyeet osoittavat sisälle päin eikä peräaukkoon päin niin kuin kuuluisi. Lisäksi rauhasissa on ollut kroonistunutta tulehdusta, josta tuo paksu erite johtuu. Onneksi nyt kuitenkin tilanne näyttää hyvältä.
Tänään oli vuorossa yleiset treenit vaikka ei siellä kyllä paljon muita näkynyt, minun ja Päivin lisäksi yksi treenaaja.
Ensin oli jälleen Vempin vuoro, sillä ainakin kuvittelen että jos poika pääsee ensin tekemään kivoja juttuja kanssani, niin myös Tepa skarppaa vuorollaan. Harjoitukset laitettiin tänään kahteen osaan, ettei tulisi liikaa juttuja kerralla. Poika teki aikalailla samoja juttuja ja kuin eilenkin, eikä niissä ollut mitään sen kummempaa. Ruudussa tosin kolmas kerta oli taas liikaa. Jospa minä kohta opin, että pennen mielenkiinto ei riitä moniin toistoihin vaikka hän ehkä niitä tarvitsisikin. Useammissa pikku pätkissä sitten mieluummin! Ruutua kokeiltiin myös niin, että toinen ihminen heilutteli siellä lelua ja jätti sen sitten paikoilleen. Ei toiminut vaan Potteri ryntäsi irti päästyään lelun heiluttelijan luokse. Myös Hukka-setää yritettiin mennä luvatta moikkaamaan, mutta onneksi Päivi hoiti tilanteen ja suunta muuttui luokseni.
Ai niin tehtiinhän me eilisestä poiketen pari tolpan kiertoa. Kivasti onnistui, mutta sitä välimatkaa pitäisi nyt oikeasti koittaa saada lisää. Tehtiin myös pari perusasentoon tuloa, jottei treenit menisi liian yksi toikkoisiksi.
Sitten alkoi Terin vuoro ja Vempi pääsi rääkymään puuhun. Kyllä se sitten lopulta taas hiljenikin.
Tepan kanssa tehtiin eka pätkässä seuraaminen, josa oli minun mieleen hienot käännökset ja tyttö oli muutenkin mukana. Liikkeestä seisomista otettiin pari toistoa taka palkalla ja ainakin pysähdykset tuntui nopeilta. Loppuun sitten vielä yksi nouto rikotulla kaavalla eli kapulan heiton jälkeen askel siirtymiä ja maahan meno paikallaan. Kun sitten annoin tytölle nouto käskyn, niin vähän piti neidin miettiä että mitäs nyt. Pieni käden heilautus taisi sitten olla se ratkaiseva tekijä jolla Nake lopulta lähti noutoon. Minun pitää varmaan köyttää käsi kiinni kylkeen, jos tuollaisia heilautuksia vielä tulee. Aloin nimittäin miettimään teenkö niin aina ja onko neiti ottanut sen käskyksi? Toinen mietintää aiheuttava juttu on sitten se että onko tuo noudon rikkominen aiheuttanut tytössä epävarmuutta?
Toisella kierroksella otettiin taasen liikkeestä seisomista takapalkalla, nyt saatiin myös kaksi hyvää toistoa. Yksi miniruutukin tehtiin, siinä ei erikoista mainittavaa. Luoksetulossa oli tänään jo paljon parempi vauhti kuin eilen ja siinä kanssa lopetettiin yhteen hyvään suoritukseen. Ehkä minä sittenkin opin lopettamaan liikkeet niihin yksiin hyviin suorituksiin! Tänäänkin oli molemmat koirat niin hyvän tuulisia ja osasin lopettaa, kun molemmat olivat hyvällä mielellä ja innokkaita tekemään.
Näin tänään ja eilen. Katsotaan mitä seuraavaksi keksitään. Buff!
Mini treenit
Käytiin eilen tekemässä koirien kanssa ihan pikku treenit. Ensin vuorossa oli Vempi, joka pääsi heti alkuun tekemään miniruutua. Vauhtia ruutuun menoon löytyi nyt joka kerta, kolme toistoa tehtiin, niin että käytiin yhdessä lelua heiluttamassa ja sitten pannasta pitäen vähän matkan päähän ruudusta ja sieltä vapautus ruutuun. Ruudussa pidettiin sitten repimisleikki tuokio. Lisäksi viskasin muutaman kerran metalli kapulaa ja aluksi palautukset tuli hienosti. Kolmannella kerralla alkoi tökkimään, sillä se oli ilmeisesti liian mones toisto. Lopuksi harjoiteltiin paikalla oloa, lähinnä matkaa. Nyt pääsen kolmen askeleen päähän Vempistä, mutta selän kääntäminen tuntuu olevan se pahin paikka.
Niin ja treeneissä tapahtui myös maan haistelua häiritsevässä määrin. Ensin yritin houkutella pentua kiinnittämään huomionsa minuun eri äänillä, mutta kun se ei tehonnut, lähdin juoksemaan karkuun ja jo aloin kiinnostaa.
Tepan kanssa otettiin ensin yksi miniruutu. Myös Teri päätti kunnostautua haistelu rintamalla ja tyttöä kun ei karkuun juoksemalla saakkaan hajuista luopumaan. Lopulta pääsin kosketus etäisyydelle tökkäsin neitiä kankkuun ja niin hän palasi hajujen maailmasta takaisin maan päälle. Seuraavana oli vuorossa luoksetulo ja se oli taas sellainen Nake näytös että. Onneksi ei ollut muita katsomassa. Tyttö lähti nyt ekasta käskystä, mutta hiemen hitaasti. Ajattelin odottaa, että Nake ottaisi edes pari laukka askelta jotta pääsisin kehumaan vauhdista, mutta kuinkas kävikään.. Tyttö alkoi surffaamaan kesken luoksetulon ja eteni pyllyä maahan hangaten jonkin matkaa, kunnes pysähtyi. Siihen tyttö jäi istua töröttämään ja katsoi hirmu skarppina kuin toiminta ohjeita odottaen. Hetken aikaa mietin miten tässä nyt pitäisi toimia ja päädyin lopulta tekemään liikkeen loppuun. Nyt tyttö tuli vähän reippaammin ja meidän treenit oli sitten siinä. Vielä autolle mennessä piti vähän surffailla, joten oikea päätös, ettei treenattu enempää täysillä anaalirauhasilla.
Siinä autolle pääsyssä oli hieman tekemistä, kun tuo pienempi kaveri päätti pistää rääkyjäiset pystyyn jo heti Tepan vuoron alussa. Jonkin aikaa vielä Terin vuoron loppumisen jälkeen jaksoi poika rääkyä ja meidän piti odottaa täyttä hiljaisuutta, kunnes palasimme auton luo.
Hyvän mielen pätkät
Onneksi tänään sitten ennen treenejä muistin tyhjentää ne Terin rauhaset, joten treenitkin sujui paremmin. Tällä hetkellä kiusaa tuntuu aiheuttavan enemmän oikean puoleinen rauhanen. Nyt näyttää siltä, että siellä jumittava neste on onneksi juoksevaa eikä paksua savea ja sen saa helposti puristettua ulos. Vasen puoli tyhjenee nyt hyvin itsestään, tosin sieltä saa aina puristettua ulos vähän sitä savimaista tahnaa. Ongelmanahan on se, että Tepan anaalirauhaset ovat normaalia syvemmällä ja niiden tiehyeet osoittavat sisälle päin eikä peräaukkoon päin niin kuin kuuluisi. Lisäksi rauhasissa on ollut kroonistunutta tulehdusta, josta tuo paksu erite johtuu. Onneksi nyt kuitenkin tilanne näyttää hyvältä.
Tänään oli vuorossa yleiset treenit vaikka ei siellä kyllä paljon muita näkynyt, minun ja Päivin lisäksi yksi treenaaja.
Ensin oli jälleen Vempin vuoro, sillä ainakin kuvittelen että jos poika pääsee ensin tekemään kivoja juttuja kanssani, niin myös Tepa skarppaa vuorollaan. Harjoitukset laitettiin tänään kahteen osaan, ettei tulisi liikaa juttuja kerralla. Poika teki aikalailla samoja juttuja ja kuin eilenkin, eikä niissä ollut mitään sen kummempaa. Ruudussa tosin kolmas kerta oli taas liikaa. Jospa minä kohta opin, että pennen mielenkiinto ei riitä moniin toistoihin vaikka hän ehkä niitä tarvitsisikin. Useammissa pikku pätkissä sitten mieluummin! Ruutua kokeiltiin myös niin, että toinen ihminen heilutteli siellä lelua ja jätti sen sitten paikoilleen. Ei toiminut vaan Potteri ryntäsi irti päästyään lelun heiluttelijan luokse. Myös Hukka-setää yritettiin mennä luvatta moikkaamaan, mutta onneksi Päivi hoiti tilanteen ja suunta muuttui luokseni.
Ai niin tehtiinhän me eilisestä poiketen pari tolpan kiertoa. Kivasti onnistui, mutta sitä välimatkaa pitäisi nyt oikeasti koittaa saada lisää. Tehtiin myös pari perusasentoon tuloa, jottei treenit menisi liian yksi toikkoisiksi.
Sitten alkoi Terin vuoro ja Vempi pääsi rääkymään puuhun. Kyllä se sitten lopulta taas hiljenikin.
Tepan kanssa tehtiin eka pätkässä seuraaminen, josa oli minun mieleen hienot käännökset ja tyttö oli muutenkin mukana. Liikkeestä seisomista otettiin pari toistoa taka palkalla ja ainakin pysähdykset tuntui nopeilta. Loppuun sitten vielä yksi nouto rikotulla kaavalla eli kapulan heiton jälkeen askel siirtymiä ja maahan meno paikallaan. Kun sitten annoin tytölle nouto käskyn, niin vähän piti neidin miettiä että mitäs nyt. Pieni käden heilautus taisi sitten olla se ratkaiseva tekijä jolla Nake lopulta lähti noutoon. Minun pitää varmaan köyttää käsi kiinni kylkeen, jos tuollaisia heilautuksia vielä tulee. Aloin nimittäin miettimään teenkö niin aina ja onko neiti ottanut sen käskyksi? Toinen mietintää aiheuttava juttu on sitten se että onko tuo noudon rikkominen aiheuttanut tytössä epävarmuutta?
Toisella kierroksella otettiin taasen liikkeestä seisomista takapalkalla, nyt saatiin myös kaksi hyvää toistoa. Yksi miniruutukin tehtiin, siinä ei erikoista mainittavaa. Luoksetulossa oli tänään jo paljon parempi vauhti kuin eilen ja siinä kanssa lopetettiin yhteen hyvään suoritukseen. Ehkä minä sittenkin opin lopettamaan liikkeet niihin yksiin hyviin suorituksiin! Tänäänkin oli molemmat koirat niin hyvän tuulisia ja osasin lopettaa, kun molemmat olivat hyvällä mielellä ja innokkaita tekemään.
Näin tänään ja eilen. Katsotaan mitä seuraavaksi keksitään. Buff!
![]() |
| Tepa on vielä kovin taipuisa |
![]() |
| Ei huolta huomisesta? |
Tunnisteet:
nouto,
paikalla olo,
ruutu,
Tepan toilailut,
terveys,
toko
sunnuntai 19. tammikuuta 2014
Tepan hätäilmoituksia
Tepa on nyt kunnostautunut tokossa tai sitten minä olen oppinut häntä taas oikein opettamaan. Eikä pois voi todellakaan sulkea kaikkia hyviä neuvoja, mitä on treeneissä saatu. Muuten elämässä Teri on päättänyt ilmaista hätään ei niin toivotuilla tavoilla.
Kielletty on hyvää, luvallinen ei?
Aloittakaamme kertomukset tällä kertaa Tepan hetkellisestä visiitistä auton takapenkille. Tapaus sijoittuu erääseen kylmään päivään, jolloin päätin lähteä suorittamaan sellaista pakollista tehtävää kuin kaupassa käynti. Ajatuksena oli käydä katsomassa auton sen hetkinen jäätymispiste ja käyttää Nake samalla tarpeillaan.
Menimme siis autolle joka oli jo muutaman tunnin ollut lämmityksessä piuhan päässä. Yritin avata auton ovia, mutta suurin osa niistä olikin aika tiukasti jäässä. Myös takaluukku oli jäässä. Sain apukusin oven vetäistyä auki ja totetin, että auton päällä oleva sulamaton lumi aiheutti ikkunoiden sisäpuolelle pientä jään muodostusta. Koska päätin putsata lumet harjalla, takakontti oli jäässä ja tyttö hihnan päässä katsoin parhaaksi istuttaa neidin puhdistuksen ajaksi apukuskin paikalle.
Putsailin siinä autoa ja huomasin Tepan siirtyneen takapenkin puolelle ja tutkailevan siellä innoissaan jotain. Koputin ikkunaan ja viidennellä kerralla sain tytön havahtumaan puuhiltaan ja lopettamaan ne.. Tai niin minä luulin. Kun olin saanut auton putsatuksi ja katsoin toisen puolen ikkunoista huomasin tytön saaliin, jäniksen nahan. Toisen puolen ovet olivat jäässä, joten kiireellä juoksin toiselle puolelle autoa ja aloin kiskoa Nakea pois nahan kimpusta. Ehkä puolet siitä puolikkaasta nahasta oli jo iloisesti matkalla kohti Terin vatsalaukkua. Eihän siinä sitten muuta kuin neiti sisälle karvaista nahkaa sulattelemaan. Mitään oireita tuosta aterioinnista ei rautamahalle tietenkään tullut.
Tämä tapahtuma saa minut hieman ihmettelemään erästä asiaa. Se on niinkin uskomaton, että kaupasta ostetut jäniksen korvat eivät oikein tahdo Nakelle maistua. Kylä tyttö ne mielellään ottaa, mutta rauhassa ne saavat parin rouskauksen jälkeen lattialla lojua. Silloin tällöin Terin ollessa oikein hyvällä päällä häviää korvista osia. Viimeisimmäksi antamani jäniksen korvat viettivät aikaa lattialla kolmen päivän verran ennen kuin ne oli olivat päässeet matkalle Tepan ruuansulatusjärjestelmän halki. Kummallista, sillä tämä ei ole ensimmäinen kerta kun tuo herkku ei tytölle maistunut.
Hädän hetkellä
Keskiviikkona tokoon mentäessä oli auton kanssa taas sama tilanne eli takakontti oli jäässä. Niinpä Tepa sai matkustaa apukuskin jalkatilassa. Tällä kertaa lumen putsauksen ajaksi Naken autoon jättäessä jätin laukun keskikonsolille niin ettei tyttö henkisen esteen vuoksi edes yrittänyt mennä takapenkille jänön nahan seuraan. Sen syönniltä siis vältyttiin.
Kun pääsimme hallin pihaan oli kontin luukku jo ehtinyt sulaa ja sain treenihäkin sieltä ulos otettua. Jätin tytön kuitenkin vielä autoon odottamaan häkin pystytyksen ajaksi. Kun palasin autolle huomasin sen välkyttävän vilkkuja. Yritin vedellä vilkkuvipua edes takaisin, mutta vilkutus ei loppunut. Sitten huomasin, että auto vilkuttaa vilkkujaan molemmilla puolilla. Pienen hämmennyksen vallitessa lopulta huomasin keskikonsolissa punaisena loistavan suuren nappulan. Tepa oli päättänyt ilmasta ihmisille "Nyt on hätä, minut on yksin jätetty autoon odottamaan!" Aika ovelaa.
Toinen ei niin miellyttävä hätä ilmaisu kuului tänään kun kävin laittamassa auton lämpenemään. Rappukäytävään palatessani kuulin taukoamatonta kovaa ulvontaa. Kyllä minua sitten ärsytti sellainen mekkalointi aivan älyttömästi. Kiipesin hiljaa rappuset, ulvonnan säestäessä matkaani. Seisoin hetken oven takana ja kuuntelin jatkuvaa ulvontaa, sisäänhän ei auttaisi mennä ennen kuin ulvonta taukoaisi. Hetken asiaa pohdittuani päätin soittaa ovikelloa, jotta saisin Terin ulvonta ajatuksen katkeamaan.
Ovikellon rimpautuksen jälkeen tuli hiljaista. Seisoin jonkin aikaa oven takana kuunnellen hiljaisuutta ja kun aikaa oli kellon soittamisesta kulunut mielestäni tarpeeksi kauan menin sisälle. Riisuin rauhassa ulkovaatteet ja menin päästämään Tepan makkarista kiinnittämättä häneen mitään huomiota.
Illemmalla kävin kaupassa ja jätin koneen videoimaan Terin yksinoloa. Ei minkäänlaista ongelmaa, herkut syötyään tyttö oli asettautunut sängylle lepäämään.
Tästä tein seuraavanlaisen päätelmän: Teri tarvitsee tietynlaisen rutiinin yksin jäädessään, jotta hän osaa asiaan valmistautua ja se rauhoittaa tilannetta. Aiemmin tänään Naken yksin jäädessä lähtö poikkesi aikalailla normaalista sillä radio ei jäänyt päälle, ruoan lisäksi en heittänyt sängyn päälle herkkuja etsittäväksi ja kaikista pahin poikkeus oli kai se, että jouduin komentamaan tytön makuuhuoneeseen. Yleensä Tepa huomaa kun olen lähdössä ilman häntä ja menee omaan häkkiinsä makaamaan.
Toisella lähtö kerralla tein asiat niin kuin normaalista pois lähtiessä. Tuolla kerralla Terin yksin olo olikin sitten se hiljainen ja rento. Tärkeä osa tuota lähtö rituaalia on ainakin minulle myös se, että annan Nakelle häkkiin herkun, kerron minne lähden ja sanon että nähdään kun tulen. Makkarin ovea sulkiessani sanon vielä heipat. Niitä Tepa kyllä tuskin kuulee, sillä kun alan ovea sulkemaan hän suuntaa jo kupilleen syömään. Tiedä sitten onko tuolla rituaalilla oikeasti mitään merkitystä, mutta siltä se minusta tuntuu.
Hyvät treenit
Käytiin tosiaan treenaamassakin silloin kun Teri laittoi ne hätävilkut omatoimisesti päälle. Oli kyllä oikein onnistuneet treenit. Noutoa otettiin niin että vein itse kapulan ja lähetin Naken sitten sen noutamaan. Pieni vinkaisu siinä taisi päästä. Seuraavalla kerralla sain neuvon syöttää tytölle makupaloja ennen käskyä ja se kyllä rauhoitti Tepan menoa. Pari kertaa tein sellaisen "syöttö" noudon ja hyvin onnistui. Kolmen toiston jälkeen en enää uskaltanut noutoa ottaa, koska se selvästi nostaa tytön kierroksia.
Seuraaminen oli nyt oikea paikkaista myös sivu suunnassa eli irtoamista ei tapahtunut. Luoksetuloja otettiin kolme kappaletta ensin läpijuoksu, sitten stoppi josta palkka ja lopuksi liike kokonaisena. Oli kyllä niin hyvät stopit ja vauhti että!
Paikalla makaaminen olikin sitten jotain ihan kamalaa. Teri vinkui, nousi seisomaan ja oli jopa hieman ehtinyt edetä piiloa kohti, kun menin hänet takaisin laittamaan. Seuraavaksi kävin nopeasti piilolla ja kävin tytön siitä palkkaamassa. Seuraavalla kerralla kuului taas selvästi vinguntaanmöllien huono paikallaolo kokemus, jossa ovi paukkui vaikutti taas Terillä tähän hommaan. Ensi kerralla pitää taas tehdä tytön kanssa yksilö paikkamakuita ja kasvattaa hänen luottoaan siihen hommaan. Toivottavasti tämä saadaan taas kuntoon.
Treeneistä jäi kaiken kaikkiaan oikein hyvä mieli niin minulle ja kuin Terillekin. Onneksi tuo paikkamakuu oli aluksi eikä lopuksi.
Tapahtuma rikasta menoa siis jälleen takana. Katsotaan mitä edessä odottaa, Buff!
Kielletty on hyvää, luvallinen ei?
Aloittakaamme kertomukset tällä kertaa Tepan hetkellisestä visiitistä auton takapenkille. Tapaus sijoittuu erääseen kylmään päivään, jolloin päätin lähteä suorittamaan sellaista pakollista tehtävää kuin kaupassa käynti. Ajatuksena oli käydä katsomassa auton sen hetkinen jäätymispiste ja käyttää Nake samalla tarpeillaan.
Menimme siis autolle joka oli jo muutaman tunnin ollut lämmityksessä piuhan päässä. Yritin avata auton ovia, mutta suurin osa niistä olikin aika tiukasti jäässä. Myös takaluukku oli jäässä. Sain apukusin oven vetäistyä auki ja totetin, että auton päällä oleva sulamaton lumi aiheutti ikkunoiden sisäpuolelle pientä jään muodostusta. Koska päätin putsata lumet harjalla, takakontti oli jäässä ja tyttö hihnan päässä katsoin parhaaksi istuttaa neidin puhdistuksen ajaksi apukuskin paikalle.
Putsailin siinä autoa ja huomasin Tepan siirtyneen takapenkin puolelle ja tutkailevan siellä innoissaan jotain. Koputin ikkunaan ja viidennellä kerralla sain tytön havahtumaan puuhiltaan ja lopettamaan ne.. Tai niin minä luulin. Kun olin saanut auton putsatuksi ja katsoin toisen puolen ikkunoista huomasin tytön saaliin, jäniksen nahan. Toisen puolen ovet olivat jäässä, joten kiireellä juoksin toiselle puolelle autoa ja aloin kiskoa Nakea pois nahan kimpusta. Ehkä puolet siitä puolikkaasta nahasta oli jo iloisesti matkalla kohti Terin vatsalaukkua. Eihän siinä sitten muuta kuin neiti sisälle karvaista nahkaa sulattelemaan. Mitään oireita tuosta aterioinnista ei rautamahalle tietenkään tullut.
Tämä tapahtuma saa minut hieman ihmettelemään erästä asiaa. Se on niinkin uskomaton, että kaupasta ostetut jäniksen korvat eivät oikein tahdo Nakelle maistua. Kylä tyttö ne mielellään ottaa, mutta rauhassa ne saavat parin rouskauksen jälkeen lattialla lojua. Silloin tällöin Terin ollessa oikein hyvällä päällä häviää korvista osia. Viimeisimmäksi antamani jäniksen korvat viettivät aikaa lattialla kolmen päivän verran ennen kuin ne oli olivat päässeet matkalle Tepan ruuansulatusjärjestelmän halki. Kummallista, sillä tämä ei ole ensimmäinen kerta kun tuo herkku ei tytölle maistunut.
Hädän hetkellä
Keskiviikkona tokoon mentäessä oli auton kanssa taas sama tilanne eli takakontti oli jäässä. Niinpä Tepa sai matkustaa apukuskin jalkatilassa. Tällä kertaa lumen putsauksen ajaksi Naken autoon jättäessä jätin laukun keskikonsolille niin ettei tyttö henkisen esteen vuoksi edes yrittänyt mennä takapenkille jänön nahan seuraan. Sen syönniltä siis vältyttiin.
Kun pääsimme hallin pihaan oli kontin luukku jo ehtinyt sulaa ja sain treenihäkin sieltä ulos otettua. Jätin tytön kuitenkin vielä autoon odottamaan häkin pystytyksen ajaksi. Kun palasin autolle huomasin sen välkyttävän vilkkuja. Yritin vedellä vilkkuvipua edes takaisin, mutta vilkutus ei loppunut. Sitten huomasin, että auto vilkuttaa vilkkujaan molemmilla puolilla. Pienen hämmennyksen vallitessa lopulta huomasin keskikonsolissa punaisena loistavan suuren nappulan. Tepa oli päättänyt ilmasta ihmisille "Nyt on hätä, minut on yksin jätetty autoon odottamaan!" Aika ovelaa.
Toinen ei niin miellyttävä hätä ilmaisu kuului tänään kun kävin laittamassa auton lämpenemään. Rappukäytävään palatessani kuulin taukoamatonta kovaa ulvontaa. Kyllä minua sitten ärsytti sellainen mekkalointi aivan älyttömästi. Kiipesin hiljaa rappuset, ulvonnan säestäessä matkaani. Seisoin hetken oven takana ja kuuntelin jatkuvaa ulvontaa, sisäänhän ei auttaisi mennä ennen kuin ulvonta taukoaisi. Hetken asiaa pohdittuani päätin soittaa ovikelloa, jotta saisin Terin ulvonta ajatuksen katkeamaan.
Ovikellon rimpautuksen jälkeen tuli hiljaista. Seisoin jonkin aikaa oven takana kuunnellen hiljaisuutta ja kun aikaa oli kellon soittamisesta kulunut mielestäni tarpeeksi kauan menin sisälle. Riisuin rauhassa ulkovaatteet ja menin päästämään Tepan makkarista kiinnittämättä häneen mitään huomiota.
Illemmalla kävin kaupassa ja jätin koneen videoimaan Terin yksinoloa. Ei minkäänlaista ongelmaa, herkut syötyään tyttö oli asettautunut sängylle lepäämään.
Tästä tein seuraavanlaisen päätelmän: Teri tarvitsee tietynlaisen rutiinin yksin jäädessään, jotta hän osaa asiaan valmistautua ja se rauhoittaa tilannetta. Aiemmin tänään Naken yksin jäädessä lähtö poikkesi aikalailla normaalista sillä radio ei jäänyt päälle, ruoan lisäksi en heittänyt sängyn päälle herkkuja etsittäväksi ja kaikista pahin poikkeus oli kai se, että jouduin komentamaan tytön makuuhuoneeseen. Yleensä Tepa huomaa kun olen lähdössä ilman häntä ja menee omaan häkkiinsä makaamaan.
Toisella lähtö kerralla tein asiat niin kuin normaalista pois lähtiessä. Tuolla kerralla Terin yksin olo olikin sitten se hiljainen ja rento. Tärkeä osa tuota lähtö rituaalia on ainakin minulle myös se, että annan Nakelle häkkiin herkun, kerron minne lähden ja sanon että nähdään kun tulen. Makkarin ovea sulkiessani sanon vielä heipat. Niitä Tepa kyllä tuskin kuulee, sillä kun alan ovea sulkemaan hän suuntaa jo kupilleen syömään. Tiedä sitten onko tuolla rituaalilla oikeasti mitään merkitystä, mutta siltä se minusta tuntuu.
Hyvät treenit
Käytiin tosiaan treenaamassakin silloin kun Teri laittoi ne hätävilkut omatoimisesti päälle. Oli kyllä oikein onnistuneet treenit. Noutoa otettiin niin että vein itse kapulan ja lähetin Naken sitten sen noutamaan. Pieni vinkaisu siinä taisi päästä. Seuraavalla kerralla sain neuvon syöttää tytölle makupaloja ennen käskyä ja se kyllä rauhoitti Tepan menoa. Pari kertaa tein sellaisen "syöttö" noudon ja hyvin onnistui. Kolmen toiston jälkeen en enää uskaltanut noutoa ottaa, koska se selvästi nostaa tytön kierroksia.
Seuraaminen oli nyt oikea paikkaista myös sivu suunnassa eli irtoamista ei tapahtunut. Luoksetuloja otettiin kolme kappaletta ensin läpijuoksu, sitten stoppi josta palkka ja lopuksi liike kokonaisena. Oli kyllä niin hyvät stopit ja vauhti että!
Paikalla makaaminen olikin sitten jotain ihan kamalaa. Teri vinkui, nousi seisomaan ja oli jopa hieman ehtinyt edetä piiloa kohti, kun menin hänet takaisin laittamaan. Seuraavaksi kävin nopeasti piilolla ja kävin tytön siitä palkkaamassa. Seuraavalla kerralla kuului taas selvästi vinguntaanmöllien huono paikallaolo kokemus, jossa ovi paukkui vaikutti taas Terillä tähän hommaan. Ensi kerralla pitää taas tehdä tytön kanssa yksilö paikkamakuita ja kasvattaa hänen luottoaan siihen hommaan. Toivottavasti tämä saadaan taas kuntoon.
Treeneistä jäi kaiken kaikkiaan oikein hyvä mieli niin minulle ja kuin Terillekin. Onneksi tuo paikkamakuu oli aluksi eikä lopuksi.
Tapahtuma rikasta menoa siis jälleen takana. Katsotaan mitä edessä odottaa, Buff!
Tunnisteet:
nouto,
paikalla olo,
seuraaminen,
Tepan toilailut,
toko,
yksinolo
torstai 12. joulukuuta 2013
Jänis, hirvi ja möllit
Kaikenlaista on pienen koiran elämään taas sitten viime kirjoituksen mahtunut. Katsotaan, jos muistaisin tässä nyt pääasiat mainita.
Jänön nahka
Tepa sai Päiviltä jäniksen käpälät ja nahan. Kiitos niistä! Käpälät olivat mielenkiintoinen juttu, mutta niitä ei auta Nakelle yksin antaa kun tyttö kuvittelee niiden olevan syötäväksi tuotuja. Kun yritin käpälällä leikittää tyttö koitti etuhampailla varovasti näykkiä karvaa siitä irti. Puruotetta siitä ei voinut ottaa, kun se oli neidin mielestä liian kova.
Nahka onkin sitten kova juttu! Sen kanssa voidaan repiä ja leikkiä, jopa niin että muita ihmisiä on paikalla. Yksissä treeneissä tyttö rallaili iloisesti ympäri hallia, kun sai nahan voitettua. Sain minä hänet lopulta nahkasta luopumaan muuten se olisi varmaan mennyt parempiin suihin. Hieman tuo nahka minun hermojani koitti kiristellä, kun se sisällä ollessa sai Naken piippaamaan taukoamatta ja tyttö oli kovin levoton. Kun nahka vaihtoi osoitetta auton takapenkille alkoi meillä taas rauhaisa elo.
Vauhdin huumaa
Viikonloppu reissulla Tepalla oli monenlaista ohjelmaa. Perjantai iltana katseltiin telkkarista itsenäisyyspäivän paraatia ja siinä oli sitten lopuksi ilotulitus. Yleensä Nake ei ole telkkarin ääniin reagoinut, mutta minulla nyt ei telkkari kauhean kovalla olekaan. Tällä kertaa tyttö kuitenkin huomasi tulituksen ja höristi korviaan. Hän jopa meni aivan telkkarin eteen asiaa ihmettelemään, mutta hetken siinä katseltuaan alkoi sohvan ja seinän välinen tila kutsua. Vähän aikaa siellä makoiltuaan (ei mitenkään ahdistuneen oloisesti) neiti päätti tehdä uusinta kierroksen ja kävi uudelleen telkkaria ihmettelemässä. Selvästi asia hieman jännitti, mutta paniikkiin se ei kuitenkaan tyttöä saanut.
Lauantaina oli sitten mukavaa touhua luvassa, kun Teri sai kaluttavakseen juuri lihasta irroitetun kirvenluun. Kylläpä Teri oli siinä onnellista tyttöä vaikka joutuikin aloittamaan verisen luun järsinnän ulkona. Kun pahimmat veri kohdat oli syöty sai Tepa siirtyä sisälle luun kanssa. Sisällä oli kuitenkin alussa paljon mielenkiintoisempaa tekemistä, kun hirven lihojen paloittelua oli pitänyt vahtia.
Sunnuntaina oltiin pari tuntia mökkeilemässä ja Teri vaan juoksi
ja juoksi lähes koko ajan, niin hauskaa hänellä oli. Vauhdin huumaa
parhaimmillaan. Välillä piti hiljentää hajuja haistelemaan, mutta sitten
taas mentiin. Enemmänkin juoksua olisi kai vielä maistunut, mutta muut
hommat jo kutsuivat.
Mölleissä
Käytiin Terin kanssa eilen tokomölleistä. Nyt täytyy sanoa, että pienoinen epätoivo alkaa pikkuhiljaa iskeä. En edes muistanut ottaa pistelappua mukaan ihmeteltäväksi. Niitä pisteitä taisi kertyä 135,5? Ei siis hirveää juhlaa niitten puolesta.
Paikalla makuussa takavasemmalle jäänyt ovi paukkui, kun ihmiset siitä kulkivat ja kuulin Terin pari kertaa haukahtavan ja vinkuvan. Loppujen lopuksi selvisi, että toinen haukahdus oli ollut sellainen suu kiinni buffautus. Kuitenkin piilosta tytön luo palatessani huomasin kuinka tyttö hieman tärisi. Iloinen olen siitä, että tyttö pysyi kokoajan paikallaan.
Seuraaminen taisi olla hieman väljää ja yhdellä pätkällä piti hajuja haistella.
Liikkeestä maahanmeno oli muuten hyvä, mutta reipasta haistelua oli maahan menon jälkeen varmaankin siihen asti, että vierestä ohi kuljin.
Luoksetulo. No tulihan Teri kyllä luokse pienen kaaren kautta vain ja vasta toisen pysähdys käskyn huomattuaan. Tyttö siis meinasi suunnistaa kehän laidalla hetkeä aiemmin rähinöineiden koirien luo, mutta päätti sitten onneksi tulla luokseni ilman että piti alkaa välissä huutelemaan.
Liikkeestä seisominen oli kai muuten hyvä, mutta takaisin paluussa Tepalle tuli ikävä ja hän kääntyi ohi mennessäni sivuttain.
Nouto oli melkoinen rilluttelu hetki. Tepa lähti kohti kapulaa, mutta päätti sitten alkaa haukkumaan ja juoksi pari riemu rinkiä. Toisella käskyllä Nake sitten haki kapulan matkaan. Yritä siinä sitten naurua pidätellä :D Sen muistan että tästä tulli nolla.
Kaket oli hyvät tai ei niissä ainakaan tänään haukuttu. Pari vinkaisua saattoi tulla ja jotain muuta tapahtua, mutta siis ilman suurempaa ääntä!
Hyppy meni Terin omalla tyylillä ja takana tarjottiin maahan menoa. Tätä tyttö kyllä tarjosi viime treeneissäkin ensi yrittämällä. Käskin sitten Tepan istumaan ja loppu sujui hyvin.
Toivottomalta vähän siis taas tuntuu, mutta en minä vieläkään ole luovuttamassa. Uudenlaista strategiaa tässä on kyllä nyt mietittävä. Sosiaalista palkkausta minulle viime treeneissä neuvottiin ja ehdotettiin ja se olisikin varmaan ihan hyvä idea, mutta Terin tuntien pelkään että se menisi sitten yhdeksi komentamiseksi kun konkreettista palkkaa ei tulisikaan.
Sellaisia olivat Naken touhut tällä erää. Buff!
Jänön nahka
Tepa sai Päiviltä jäniksen käpälät ja nahan. Kiitos niistä! Käpälät olivat mielenkiintoinen juttu, mutta niitä ei auta Nakelle yksin antaa kun tyttö kuvittelee niiden olevan syötäväksi tuotuja. Kun yritin käpälällä leikittää tyttö koitti etuhampailla varovasti näykkiä karvaa siitä irti. Puruotetta siitä ei voinut ottaa, kun se oli neidin mielestä liian kova.
Nahka onkin sitten kova juttu! Sen kanssa voidaan repiä ja leikkiä, jopa niin että muita ihmisiä on paikalla. Yksissä treeneissä tyttö rallaili iloisesti ympäri hallia, kun sai nahan voitettua. Sain minä hänet lopulta nahkasta luopumaan muuten se olisi varmaan mennyt parempiin suihin. Hieman tuo nahka minun hermojani koitti kiristellä, kun se sisällä ollessa sai Naken piippaamaan taukoamatta ja tyttö oli kovin levoton. Kun nahka vaihtoi osoitetta auton takapenkille alkoi meillä taas rauhaisa elo.
Vauhdin huumaa
Viikonloppu reissulla Tepalla oli monenlaista ohjelmaa. Perjantai iltana katseltiin telkkarista itsenäisyyspäivän paraatia ja siinä oli sitten lopuksi ilotulitus. Yleensä Nake ei ole telkkarin ääniin reagoinut, mutta minulla nyt ei telkkari kauhean kovalla olekaan. Tällä kertaa tyttö kuitenkin huomasi tulituksen ja höristi korviaan. Hän jopa meni aivan telkkarin eteen asiaa ihmettelemään, mutta hetken siinä katseltuaan alkoi sohvan ja seinän välinen tila kutsua. Vähän aikaa siellä makoiltuaan (ei mitenkään ahdistuneen oloisesti) neiti päätti tehdä uusinta kierroksen ja kävi uudelleen telkkaria ihmettelemässä. Selvästi asia hieman jännitti, mutta paniikkiin se ei kuitenkaan tyttöä saanut.
Lauantaina oli sitten mukavaa touhua luvassa, kun Teri sai kaluttavakseen juuri lihasta irroitetun kirvenluun. Kylläpä Teri oli siinä onnellista tyttöä vaikka joutuikin aloittamaan verisen luun järsinnän ulkona. Kun pahimmat veri kohdat oli syöty sai Tepa siirtyä sisälle luun kanssa. Sisällä oli kuitenkin alussa paljon mielenkiintoisempaa tekemistä, kun hirven lihojen paloittelua oli pitänyt vahtia.
| Hirveän ihana tuore luu |
| Tiukka ote |
Mölleissä
Käytiin Terin kanssa eilen tokomölleistä. Nyt täytyy sanoa, että pienoinen epätoivo alkaa pikkuhiljaa iskeä. En edes muistanut ottaa pistelappua mukaan ihmeteltäväksi. Niitä pisteitä taisi kertyä 135,5? Ei siis hirveää juhlaa niitten puolesta.
Paikalla makuussa takavasemmalle jäänyt ovi paukkui, kun ihmiset siitä kulkivat ja kuulin Terin pari kertaa haukahtavan ja vinkuvan. Loppujen lopuksi selvisi, että toinen haukahdus oli ollut sellainen suu kiinni buffautus. Kuitenkin piilosta tytön luo palatessani huomasin kuinka tyttö hieman tärisi. Iloinen olen siitä, että tyttö pysyi kokoajan paikallaan.
Seuraaminen taisi olla hieman väljää ja yhdellä pätkällä piti hajuja haistella.
Liikkeestä maahanmeno oli muuten hyvä, mutta reipasta haistelua oli maahan menon jälkeen varmaankin siihen asti, että vierestä ohi kuljin.
Luoksetulo. No tulihan Teri kyllä luokse pienen kaaren kautta vain ja vasta toisen pysähdys käskyn huomattuaan. Tyttö siis meinasi suunnistaa kehän laidalla hetkeä aiemmin rähinöineiden koirien luo, mutta päätti sitten onneksi tulla luokseni ilman että piti alkaa välissä huutelemaan.
Liikkeestä seisominen oli kai muuten hyvä, mutta takaisin paluussa Tepalle tuli ikävä ja hän kääntyi ohi mennessäni sivuttain.
Nouto oli melkoinen rilluttelu hetki. Tepa lähti kohti kapulaa, mutta päätti sitten alkaa haukkumaan ja juoksi pari riemu rinkiä. Toisella käskyllä Nake sitten haki kapulan matkaan. Yritä siinä sitten naurua pidätellä :D Sen muistan että tästä tulli nolla.
Kaket oli hyvät tai ei niissä ainakaan tänään haukuttu. Pari vinkaisua saattoi tulla ja jotain muuta tapahtua, mutta siis ilman suurempaa ääntä!
Hyppy meni Terin omalla tyylillä ja takana tarjottiin maahan menoa. Tätä tyttö kyllä tarjosi viime treeneissäkin ensi yrittämällä. Käskin sitten Tepan istumaan ja loppu sujui hyvin.
Toivottomalta vähän siis taas tuntuu, mutta en minä vieläkään ole luovuttamassa. Uudenlaista strategiaa tässä on kyllä nyt mietittävä. Sosiaalista palkkausta minulle viime treeneissä neuvottiin ja ehdotettiin ja se olisikin varmaan ihan hyvä idea, mutta Terin tuntien pelkään että se menisi sitten yhdeksi komentamiseksi kun konkreettista palkkaa ei tulisikaan.
Sellaisia olivat Naken touhut tällä erää. Buff!
| Jotta Wooooooo! |
| Nake hyppäsi katolle ihan omia aikojaan |
| Tähänkin Tepa meni aivan itse |
| Kun palkkaa käskyttä tehdystä työstä ei kuulunut |
Tunnisteet:
mökkeily,
möllit,
nouto,
paikalla olo,
Tepan toilailut,
toko
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)







.jpg)



