keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Ainainen anaalirauhas vaivainen

Nakeen viittaa otsikko tällä kertaa, siitä lisää myöhempänä. Tällä kertaa juttu sisältää yllätys, yllätys tokoa.

Mini treenit
Käytiin eilen tekemässä koirien kanssa ihan pikku treenit. Ensin vuorossa oli Vempi, joka pääsi heti alkuun tekemään miniruutua. Vauhtia ruutuun menoon löytyi nyt joka kerta, kolme toistoa tehtiin, niin että käytiin yhdessä lelua heiluttamassa ja sitten pannasta pitäen vähän matkan päähän ruudusta ja sieltä vapautus ruutuun. Ruudussa pidettiin sitten repimisleikki tuokio. Lisäksi viskasin muutaman kerran metalli kapulaa ja aluksi palautukset tuli hienosti. Kolmannella kerralla alkoi tökkimään, sillä se oli ilmeisesti liian mones toisto. Lopuksi harjoiteltiin paikalla oloa, lähinnä matkaa. Nyt pääsen kolmen askeleen päähän Vempistä, mutta selän kääntäminen tuntuu olevan se pahin paikka.
Niin ja treeneissä tapahtui myös maan haistelua häiritsevässä määrin. Ensin yritin houkutella pentua kiinnittämään huomionsa minuun eri äänillä, mutta kun se ei tehonnut, lähdin juoksemaan karkuun ja jo aloin kiinnostaa.

Tepan kanssa otettiin ensin yksi miniruutu. Myös Teri päätti kunnostautua haistelu rintamalla ja tyttöä kun ei karkuun juoksemalla saakkaan hajuista luopumaan. Lopulta pääsin kosketus etäisyydelle tökkäsin neitiä kankkuun ja niin hän palasi hajujen maailmasta takaisin maan päälle. Seuraavana oli vuorossa luoksetulo ja se oli taas sellainen Nake näytös että. Onneksi ei ollut muita katsomassa. Tyttö lähti nyt ekasta käskystä, mutta hiemen hitaasti. Ajattelin odottaa, että Nake ottaisi edes pari laukka askelta jotta pääsisin kehumaan vauhdista, mutta kuinkas kävikään.. Tyttö alkoi surffaamaan kesken luoksetulon ja eteni pyllyä maahan hangaten jonkin matkaa, kunnes pysähtyi. Siihen tyttö jäi istua töröttämään ja katsoi hirmu skarppina kuin toiminta ohjeita odottaen. Hetken aikaa mietin miten tässä nyt pitäisi toimia ja päädyin lopulta tekemään liikkeen loppuun. Nyt tyttö tuli vähän reippaammin ja meidän treenit oli sitten siinä. Vielä autolle mennessä piti vähän surffailla, joten oikea päätös, ettei treenattu enempää täysillä anaalirauhasilla.
Siinä autolle pääsyssä oli hieman tekemistä, kun tuo pienempi kaveri päätti pistää rääkyjäiset pystyyn jo heti Tepan vuoron alussa. Jonkin aikaa vielä Terin vuoron loppumisen jälkeen jaksoi poika rääkyä ja meidän piti odottaa täyttä hiljaisuutta, kunnes palasimme auton luo.

Hyvän mielen pätkät
Onneksi tänään sitten ennen treenejä muistin tyhjentää ne Terin rauhaset, joten treenitkin sujui paremmin. Tällä hetkellä kiusaa tuntuu aiheuttavan enemmän oikean puoleinen rauhanen. Nyt näyttää siltä, että siellä jumittava neste on onneksi juoksevaa eikä paksua savea ja sen saa helposti puristettua ulos. Vasen puoli tyhjenee nyt hyvin itsestään, tosin sieltä saa aina puristettua ulos vähän sitä savimaista tahnaa. Ongelmanahan on se, että Tepan anaalirauhaset ovat normaalia syvemmällä ja niiden tiehyeet osoittavat sisälle päin eikä peräaukkoon päin niin kuin kuuluisi. Lisäksi rauhasissa on ollut kroonistunutta tulehdusta, josta tuo paksu erite johtuu. Onneksi nyt kuitenkin tilanne näyttää hyvältä.


Tänään oli vuorossa yleiset treenit vaikka ei siellä kyllä paljon muita näkynyt, minun ja Päivin lisäksi yksi treenaaja.
Ensin oli jälleen Vempin vuoro, sillä ainakin kuvittelen että jos poika pääsee ensin tekemään kivoja juttuja kanssani, niin myös Tepa skarppaa vuorollaan. Harjoitukset laitettiin tänään kahteen osaan, ettei tulisi liikaa juttuja kerralla. Poika teki aikalailla samoja juttuja ja kuin eilenkin, eikä niissä ollut mitään sen kummempaa. Ruudussa tosin kolmas kerta oli taas liikaa. Jospa minä kohta opin, että pennen mielenkiinto ei riitä moniin toistoihin vaikka hän ehkä niitä tarvitsisikin. Useammissa pikku pätkissä sitten mieluummin! Ruutua kokeiltiin myös niin, että toinen ihminen heilutteli siellä lelua ja jätti sen sitten paikoilleen. Ei toiminut vaan Potteri ryntäsi irti päästyään lelun heiluttelijan luokse. Myös Hukka-setää yritettiin mennä luvatta moikkaamaan, mutta onneksi Päivi hoiti tilanteen ja suunta muuttui luokseni.
Ai niin tehtiinhän me eilisestä poiketen pari tolpan kiertoa. Kivasti onnistui, mutta sitä välimatkaa pitäisi nyt oikeasti koittaa saada lisää. Tehtiin myös pari perusasentoon tuloa, jottei treenit menisi liian yksi toikkoisiksi.
Sitten alkoi Terin vuoro ja Vempi pääsi rääkymään puuhun. Kyllä se sitten lopulta taas hiljenikin.

Tepan kanssa tehtiin eka pätkässä seuraaminen, josa oli minun mieleen hienot käännökset ja tyttö oli muutenkin mukana. Liikkeestä seisomista otettiin pari toistoa taka palkalla ja ainakin pysähdykset tuntui nopeilta. Loppuun sitten vielä yksi nouto rikotulla kaavalla eli kapulan heiton jälkeen askel siirtymiä ja maahan meno paikallaan. Kun sitten annoin tytölle nouto käskyn, niin vähän piti neidin miettiä että mitäs nyt. Pieni käden heilautus taisi sitten olla se ratkaiseva tekijä jolla Nake lopulta lähti noutoon. Minun pitää varmaan köyttää käsi kiinni kylkeen, jos tuollaisia heilautuksia vielä tulee. Aloin nimittäin miettimään teenkö niin aina ja onko neiti ottanut sen käskyksi? Toinen mietintää aiheuttava juttu on sitten se että onko tuo noudon rikkominen aiheuttanut tytössä epävarmuutta?
Toisella kierroksella otettiin taasen liikkeestä seisomista takapalkalla, nyt saatiin myös kaksi hyvää toistoa. Yksi miniruutukin tehtiin, siinä ei erikoista mainittavaa. Luoksetulossa oli tänään jo paljon parempi vauhti kuin eilen ja siinä kanssa lopetettiin yhteen hyvään suoritukseen. Ehkä minä sittenkin opin lopettamaan liikkeet niihin yksiin hyviin suorituksiin! Tänäänkin oli molemmat koirat niin hyvän tuulisia ja osasin lopettaa, kun molemmat olivat hyvällä mielellä ja innokkaita tekemään.

Näin tänään ja eilen. Katsotaan mitä seuraavaksi keksitään. Buff!

Tepa on vielä kovin taipuisa
Ei huolta huomisesta?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti