Näytetään tekstit, joissa on tunniste jäävät. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste jäävät. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Sisätila treeniä

Pakkaset paukkui täälläkin päin ja koirat treenasivat sitäkin ahkerammin sisätiloissa. Onhan se toki loogista, kun koiruuksien energiaa on kuitenkin jollain tavalla purettava.

Sisähommia
Pakkasjakson treenejä tehtiin ihan olohuoneen puolella, niin että toinen koirista odotti vuoroaan tai vuoronsa jälkeen makkarissa. Tai no odotti ja odotti.. se kyllä kuulosti siltä että molemmat tekivät kakeja seinän takanakin.
Tepa treenasi tunnaria. Aluksi ihan vaan kapulan etsintää ja sitten kuviossa. Kun homma meni hösäämiseksi laitettiin kapuloiden päälle ritilä ja tehtiin ilmaisu harjoituksia. Ritilästä huolimatta Tepa tosin yritti kaivaa satunnaisia kapuloita suuhunsa ja hänelle piti asiasta vähän huomautella. Lopulta homma saatiin kuitenkin sujumaan. Lisäksi tyttö teki kakeja, lähinnä maahan-seiso-maahan vaihtoja harjoiteltiin. Ja koska jotain piti vielä keksiä, niin tehtiin sitten rally-tokossa olevaa viereltä eteen siirtymistä ja takaa sivulle tuloa. En edes tiedä menikö homma niinkuin piti, mutta kunhan nyt jotain väsättiin.

Vempi teki myös tunnaria, oman etsimistä ja sitten samaa haju merkkausta kuin Tepakin. Laitoin matkan varrelle vielä jarru namit. Ai että olen tyytyväinen nyt pojan tunnariin tässä vaiheessa, namien jälkeen se oikeasti malttaa rauhassa haistella ja merkkaa oman. Kun tätä ollaan tehty noin ikuisuus voidaan yrittää ottaa ritilä pois. Lisäksi Vempula on harjoitellut jääviä, varsinkin sitä istumista ja vähän erotteluja. Istuminen on nyt kyllä omasta mielestä kiva, pitää varmaan joku kerta videoida niin näkee miltä se sivusta näyttää. Myös taakse paluut sujuu kotona hyvin, eli tassut ei liiku. Kakeja ollaan myös tehty nyt lähinnä olen tuijottanut pojankin kohdalla maahan-seiso-maahan juttuja ja kokeiltu maahan-istu-maahan tekniikkaa. Kyllä se sieltä löytyy.
Asia mikä nyt haittaa sisällä treenaamista on kierrokset, joitten myötä tulee teps, teps, teps tepsuttelua. Varsinkin kakeissa. No kyllä ne kierrokset kentällä on hillitympiä. Maaliskuun koe tavoite näyttää liikkeitten suhteen siis ihan hyvältä, koe kestävyyttä toki pitää tehdä.

Tästä syystä Tepa ei pidä kovista pakkasista
Parempi? Vempi ulkoili ihan luonnollisessa puvussaan
Pukeutuminen alkoi riittää ja Teri yritti piiloutua tv-tason taakse
 Hallissa
Aksaankin ollaan ehditty. Meillä alkoi jatko2-kurssi viime viikolla. Ensimmäinen kerta sujui kovin Vempimäisesti ja keppejä mietittiin taas pitkään, mutta kyllä me lopulta kolmos väliin päästiin. Takaapäin ketjuttamalla siis tehdään. Lisäksi tehtiin keinua. Vempulalle se oli toinen kerta eikä aiheuttanut mitään hankaluuksia. Muutaman esteen ratakin meillä oli, siinä ohjaus kuvioina välistäveto ja takaa leikkaus. Molemmat sujui hienosti. Toisella kierroksella poika päätti, että osaa kyllä radan, jätti välistä vedon toisen esteen tekemättä ja minun jäädessä sen kohdalle perään katsomaan hän rallatteli loppu radan itsenäisesti maaliin. Semmonen Vempula. Loppu kommenttina vielä ohjaajalta, että siitä tulee sairaan hyvä koira agilityyn. Ainahan sellainen lämmittää mieltä.

Tänään käytiin sitten parin treeni kaverin kanssa hallilla tekemässä keppejä ja kontakteja. Tai no minun koirat teki vaan keppejä. Vempi teki kaksi kierrosta ja siitä ihan oikeasti näki, että se ajatteli! Uskomatonta mutta totta! Ekalla kierroksella tehtiin kolmos välistä ja laitettiin ohjuri kahteen vikaan väliin. Kun se sitten sujui mentiin toisella kierroksella jopa vitos välistä, niin että ohjurit oli lähdöstä katsoen oikealla eli ei koko matkalla. Sekin sujui.
Tepa teki keppeja myös, kunhan malttoi.. Alkuun jätettiin välejä tekemättä ja sitten haukuttiin lopussa palkkaa, niin kuin Teri tekee. Lopulta tyttö päätti, että ei auta ja teki sitten kaikki kuusi keppiä. Tarkoituksena oli lähinnä harjoitella sitä että kepeille tullaan hypyltä ja niiden jälkeen on hyppy. Hyppy ennen keppejä sujui sitten kun Tepa malttoi jarruttaa ja päästiinkin ottamaan se ekalla kierroksella. Toisella kierroksella sitten ihan lopuksi otettiin myös se keppien jälkeinen hyppy eikä Tepa oikein ymmärtänyt miksi vielä pitää hyppiä, kun aiemminkin tuli palkkaa heti keppien jälkeen. Hyppäsi hän sen sitten kuitenkin pienen mietinnän jälkeen.

Tasapuolisuuden nimissä, myös Vempulan kroko kuva
Ohitukset
Joskus olen ehkä kertonut meidän ohitus ongelmista, jotka Vempula tuossa viime vuoden puolella kehitti? Siis innokkuus iski jälleen. No nyt ollaan päästy tässäkin hommassa eteenpäin ja Vempi jopa välillä ottaa oma aloitteisesti kontaktia minuun. Olen niin kamalan tyytyväinen tästä. Mikä tämän homman sai sitten lopulta nytkähtämään eteenpäin? No sama keino kun Tepallakin, tavallaan.Tepalle heittelin aikoinani penkkaan yhden tai pari namia, jotka piti etsiä toisen koiran tullessa vastaan. Vempille niitä pitää heittää pieni keko, että poika ne löytää ja välillä taas Tepa huomaa mitä tapahtuu ja vaatii osansa. Mutta ohitukset alkaa taas hiljalleen sujumaan, Jes!

Semmoisia treenejä tällä kertaa. Buff!

lauantai 14. maaliskuuta 2015

Kuukauden kuulumiset

No niin päivitelläänpä kuulumisia. Lähinnä luvassa toko juttuja.

Aloitetaan siis tokolla. Tepa viettää edelleen eläkepäiviä, mutta on päässyt mukaan treenaamaan. Hallitokoissa Teri on yleensä vain hengailemassa mukana ja seurailemassa nuorison menoa. Muutaman kerran ollaan nyt käyty ulkona treenailemassa, eräällä parkkipaikalla. Siellä myös tyttö on päässyt hommiin ja ollaan tehty lähinnä seuraamista, kakeja ja paljon tunnaria. Tai no ei sitä ehkä voi tunnariksi sanoa, kun olen heitellyt yhtä kapulaa hankeen ja neiti on sen sieltä saanut etsiä. Mutta kun se nenän käyttö on Tepan mielestä niin huippu kivaa!! No kunhan lumet ja jäät sulaa aletaan ottaa haju hommaa virallisempaan tapaan ja lisään kasan kapuloita näköpiiriin. Tavoitteena on saada Tepan tunnari kuntoon kesän aikana. Ihan vain koska tykkään kouluttaa koiriani ja Nake saa samalla kaipaamaansa aivojumppaa.

Vempulan kanssakin on tarkoitus aloittaa tunnarin opiskelu kunhan tosiaan säät sen sallii ja kapulan piilotus kasoja alkaa löytyä, siis lähinnä jäästä irti olevia lehtiä. Seuraamista  on nyt harjoiteltu kovasti ja se alkaa taas näyttää miltä pitääkin. Viimeksihän taisin kertoa meidän seuruu ongelmista? Viime kerralla ohjatuissa treeneissä meillä oli häiriö kerta ja se meni muuten tosi hyvin. Kouluttajakin sanoi huomaavansa selvää edistymistä häiriön siedon kanssa parin kuukauden takaiseen verrattuna. Aluksi tehtiin vanhan idarin tapaista liikettä niin että toinen koirakko teki samaa hommaa neliön vastapäisellä sivulla. Tehtiin yhtä liikettä kerrallaan eli maahanmenoa ja seisomista meidän osalta. Poika oli kyllä super taitava!! Ei olla siis liikkeinä näitä ollenkaan tehty, mutta no problem kyllä Vempi nää hommat osaa. Ilmeisesti pohjatyössä on onnistuttu? Seuraaminen oli tosi hyvää ja poika suoritti molemmat liikkeet heti käskyn saatuaan ja pysähtyi kuin seinään. Myös taakse menot sujuu. Välissä tietty otin Vempulan kanssa pelkän seuraamis pätkän ettei ala taas ennakointia ilmestymään.
Seuraava kierros olikin haastavampi, kun toinen koirakko teki toisessa laidassa luoksetuloa ja toinen teki seuraamista. Ensimmäiseksi tehtiin luoksetuloa ja se eka kerta olikin hankalin. Vempi meinasi lähteä juoksemaan toisen koirakon luokse ja kaarti jo tosi rajusti, mutta sain kun sainkin pojan huudettua matkalta luokseni leikkimään. Tämä oli minulle tosi iso juttu, koska aiemmin poika olisi varmasti valinnut sen toisen koiran luokse menon luokseni tulon sijaan. Olin niiin onnellinen tästä. Meidän seuraamis pätkällä pidin Vempulan hihnassa, koska tiesin että juokseva koira on hänelle vaikea häiriö. Vähän meinasi aluksi ajatus rakoilla luoksaria tekevän koiran suuntaan, mutta lopulta saatiin taas mielenkiinto suunnattua itse asiaan eli seuraamiseen.
Lopuksi tehtiin vielä paikalla olo harjoitus niin, että kouluttaja tuli eteen, vingutti lelua ja heitti jopa noutokapulan. Vempi oli aikas pro aiempaan tasoonsa ja noutokapulan himoitsemiseen nähden, eikä vilkaissutkaan kapulaa. Edes toisille koirille tehdyt sanalliset häiriöt ja häiriö käskytykset eivät saaneet kontaktia pahemmin katkeamaan. Myös paikalla olo tehtiin häiriössä eli kouluttaja kierteli koiria.
Ohjatun suuntia ollaan nyt Vempin kanssa aloiteltu ja ihan kivasti se jo ne hakee, mutta vasen puoli on selvästi pojalle se vaikeampi. Tässäkin varmasti edistytään, kunhan aletaan asiaa taas enemmän treenaamaan.

Muita juttuja
Mitäpäs muuta meille? Ei mitään ihmeellistä ihan vain tavallista arkea. Ohitukset sujuu tällä hetkellä vaihtelevasti, mutta entistä enemmän jo Vempi on alkanut tarjoamaan itse kontaktia ja into ujellus muitten luo on vähentynyt tämän ansiosta paljon. Toisella puolella tietä kulkevia koiria hän ei taida enää huomatakaan. Tepalla oli asian kanssa tuossa joku aika sitten hieman enemmän hankaluuksia, mutta nekin näyttää nyt jääneen taakse.

Facebookissa kiertää tällä hetkellä nami haaste, jossa koirat pitää laittaa makaamaan ja niiden ympärille asetella makupaloja tai joitakin hyviä nappuloita. Mekin muutama päivä sitten tuon haasteen otimme suoritettavaksi ja sehän onnistui! Ihan aluksi Vempi meinasi paikaltaan nousta, mutta kerran huomautus asian asiattomuudesta riitti. Kiltisti napottivat siis molemmat koiruudet paikallaan ympäröinnin aikana. Koska osassa haasteita on toinen osia missä koirat otetaan pois namien keskeltä niiden niihin osumatta päätimme suorittaa tämänkin osan. Tepalle homma oli helppo, nami vaan käteen ja varovasti kävellen pois namien keskeltä ja toiseen kohtaan istumaan. Mutta Vempula, jolle luopuminen on vielä tosi vaikeaa koki namien keskeltä pois tulemisen erittäin haasteellisena. Poika vain tuijotti nameja ja mietti että pitääkö näistä nyt yli mennä? Ei hänella ollut aikomustakaan nappuloita ottaa, mutta kamalaa että ne pitäisi ylittää!! No kyllä se ylitys lopulta onnistui, namipalan ja eteenpäin tuuppimisen avulla.

Alla namihaaste kuvat makaaminen keskella ja sen jälkeen. Nyt kohti uusia herkkuja. Buff!

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Juttuja metsässä

Teri se elää sitten vaarallisesti ja vieläpä välillä ihan tietämättäänkin. Enkä nyt tarkoita niitä Heimo Huima hyppyjä vaan tällä kertaa vaaran aiheuttajana oli voinut olla yksi selkärangaton, mutta onneksi siitä selvittiin. Myös vähemmän vaarallista elämää on tullut vietettyä ja treenattuakin ihan vaihteeksi ;)

Metsässä
Olimme viikonloppuna mökkeilemässä ja siinä tuli sitten samalla marjassa käytyä. Mustikka retkelle mentiin viereiseen  metsään ja Nake pysyi nätisti koko ajan lähettyvillä ja naposteli mustikoita suoraan maasta tapansa mukaan. Vähän sai välillä tyttöä hätistellä etsimään omaa mustikan syönti pistettä, jotta sain ämpäriin marjoja kerättyä. Poiminta retkellä päädyimme lopulta tien toiselle puolelle ja siellä pitikin pitää tyttöä tarkasti silmällä, jotta sain hänet luokseni ennen ohi ajavia autoja. Hienosti tyttö kyllä tuli eikä lähtenyt autoja ihmettelemään. Kerran hän jopa tuli itse viereeni herkkua odottamaan, kun kuuli auton tuleva :D Myöhemmin päivällä kävimme siistimässä tien reunoja ja Nake löysi matkalta vattu pensaan jonka marjat olivat myös tytölle maistuvia. Ainakin tuli päivän vitamiinit saatua marjojen muodossa.

Kypsyys tarkastus
Herkkuja syödään vaikka puskan läpi

Minä olen aina kuvitellut, että Teri liikkuu metsässä sellaisella rytinällä että metsän eläimen kaikkoavat mahdollisimman kauaksi. Väärässäpä olin. Isäni huomasi metsässä vaskitsan ja jäi sitä ihmettelemään. Kuljimme sinne päin Terin kanssa ja neiti ehti paikalle tietenkin ensin. Tyttö ei huomannut liskoa ollenkaan vaan oli jämähtänyt seisomaan etutassut sen päällä! Siinä tyttö sitten napotti huomaamatta mitään kummallista jalkojensa alla. Onneksi kyseessä ei ollut kyy-käärme!! Minulta karisi hetkessä se turvallisuuden tunne että käärmeet ja liskot ehtisivät pakoon Naken alta. Itse en onnesi paikalle ehtinyt tapahtumaa näkemään vaan vaskitsa koki vapauden ennen sitä.

Jälki
Kesän toisen jäljen sain Terille tehtyä viikonlopun aikana. Hyvä että kehtaan edes mainita että se oli vasta toinen.. Mutta asiaan. Tein jäljen jossa oli alussa nosto, kaksi 90 asteen kulmaa, yksi 45 asteen ja vaikka kuinka paljon luonnon aiheuttamaa kiemurtelua sekä lisäksi tien ylitys. Teri ajoi jäljen suunnilleen tunnin vanhana. Nameja oli vaihtelevin välein, mutta kulmissa kuitenkin joka askeleella.
Jäljen Nake nosti hyvin ja lähti seuraamaankin. Jotenkin meno tuntui taas hieman levottomalta tai oikeastaan juuri samanlaiselta, kun se yleensä on minun tekemällä jäljellä. Hieman jossain vaiheessa meinasi nenä turhaan nousta ja kerran tyttö pysähtyi ihmettelemään että vieläkös me tästä jatketaan? Hyvin kuitenkin pysyttiin jäljellä ja seuraava ongelma tuli vasta tien ylityksessä. Siinä Nake jäi selväsi odottamaan tien ylitys lupaa ja minä vaan sitkeästi tuijotin tietä. Sitten neiti kyllä lähti etenemään, mutta ihan normaalilla tien ylitys tyylillä. Pysähdyin jolloin jälki taas löytyi ja hienosti loppu sitten menikin. Palkka oli metsässä pari metriä tiestä ja Nake meni heti sen kohdalla maahan. Taitava Nake! Siitä tyttö saikin sitten syödä rasiasta aamupalansa palkaksi.

Vähän uutta ja vanhaa
Toko treenejä ollaan nyt tehty ihan mukava määrä, varsinkin kun mökillä on juuri sopivan kokoinen nurmi alue jolle mahtuu ruudun tekemään. Vähän otettiin seuraamista ja jääviä vaihtelevalla palkkauksella. Liikkeestä seiomisessa käytin nyt sitä taka palkkaa ja stoppi on taas huomattavasti parempi. Vanhat totutut meni kaikki mukavasti, mitä nyt Nake varasti pari kertaa kapulalle.
Ohjatun suuntia tuli harjoiteltua nami kuppien avulla ja nyt jo uskallan sanoa, että asia alkaa Terille aueta ihan uudella tavalla. Nyt tyttö selvästi myös osasi ottaa oikean suunnan katseeni avulla, minä kun tuijotin tiiviisti sitä kuppia mille halusin tytön menevän :)
Ruutu löytyi hienosti ja kerran jopa oma aloitteisesti. Minä valmistelin ruudun ja jätin rasian kannen sinne valmiiksi. Ajattelin ottaa ensin vähän seuraamista, mutta kun käännyin oli Nake mennyt ruutuun merkkamaan rasiaa eihän siinä muuta voinut kun käydä palkkaamassa hienoa ilmaisua. Käskyn allahan tyttö ei tuossa tilanteessa ollut.
Ihan uutena juttuna otettiin hyppy noutoa, sillä olen kuullut että sen aloittamisen jälkeen alkaa koira istua myös normaalissa hypyssä hieman kauemmaksi hyppyä. Heitin kapulan annoin hyppy ja nouto käskyn ja Teri toimitti kapulan takaisin hienosti hypäten myös tullessaan. Ensin heitin kapulan ihan lähelle ja toisella kertaa hieman kauemmaksi. Otin treenistä videonkin, mutta kuvaan sattuminen olikin sitten toinen juttu. Välillä ollaan näkyvissä ja välillä ei joten se jää nyt tänne lisäämättä, koska en jaksa alkaa sitä muokkaamaan.

Eilen käytiin ohjatuissa treeneissä eikä sieltä mitään kauheata paranneltavaa jäänyt mieleen. Ainoa harmitus ja ärsytys oli se, että Tepa haukkui noudossa ja kakeissakin. Noutoa otin niin monesti, että sain hyvän hiljaisen noudon ja siitä super palkkaa. Kakeissa odotin niin kauan että tyttö oli hiljaa ja sitten vasta palasin viereen palkkaamaan. Nyt pitäisi taas vaihteeksi tuohon haukkumiseen keksiä jotain. Ennen ei ole Teri treeneissä haukkunut liikkeitä tehdessä paitsi ehkä noudossa? (no okei silloin joskus aikoja sitten paikalla makuussa, mutta varmasti ihan eri syistä).
Kakeissa huomasin myös sellaisen jutun, että Tepa siirtyi ensimmäisessä istumaan nousussa eteen päin ihan pyllyä nostamalla. Tätä otettiin vielä kotona niin, että se pylly ei saanut todellakaan nousta.

Sellainen raportti tällä kertaa. Jatkan taas kunhan inspiraatio ja raportoinnin tarve kohtaavat :)

Tepan omatoimi ruutu :)

torstai 18. heinäkuuta 2013

Innokasta menoa

Tepalla on taas riittänyt tekemistä ja intoa. Intoa on tällä viikolla itse asiassa ollut vaikka muille jakaa. Liekkö viilentynyt ilma nostanut tytön virettä?

Palkka herkässä
Teri on ollut tällä viikolla ihan hurjassa vireessä! Intoa tosiaan riittänyt ja tokossa piti jo vähän rauhoitella, kun tytöllä se ääni tulee mukaan niin helposti. Treenatessa päätin palkata Tepaa ennätys tiheään. Ei sillä että tytöllä olisi motivaatio ongelmia ollut vaan ihan vaihtelun vuoksi. Seuraaminen on nyt mielestäni todella hienoa ja annoinkin sitten palkkaa heti liikkeelle lähdöstä, satunnaisesti pitemmistä pätkistä sekä käännöksistä. Halusin täällä säilyttää tytön innon ja ajatuksen, että palkka voi tulla milloin vaan, nyt kun ollaan aika paljon tehty pitkää palkatonta seuraamista.
Liikkeestä seisominen oli jostain syystä ekalla yrityksellä vähän hidas, mutta toisella sitten jo paljon parempi. Pitänee ensi kerralla muistaa ottaa se takapalkan kanssa, niin tulee taas terävämmäksi.
Paikalla makuussa olin kuulevinani tytön vinkuvan. Vinkuminen ei ala heti, vaan sitten kun siellä paikalla on täytynyt olla jo vähän pitemmän aikaa. Pitäisi varmaan koittaa treenata eri pituisia aikoja ja saada vieraita vierustovereita mukaan treeneihin? Tuttujen treeni kavereiden kanssa ongelmaa ei taida olla tai en ainakaan ole kuullut.
Hypyssä pitäisi lisätä Naken malttia siellä toisella puolella olossa. Viimeksi hän esitti siellä taas maahan menon ja takaisin istumaan nousun, kun en kauhean nopeasti paluu käskyä antanut.
Nyt ollaan pari kertaa harjoiteltu myös ohjatun noudon suuntia ja ne alkaa ehkä mahdollisesti pikku hiljaa hahmottua neidin mielessä. Viime kesänä on näitä viimeksi harjoiteltu ja silloinkin niin vähän, ettei suunnat tainneet koskaan Nakelle selvitä.
Kun treenit oli jo lopuillaan meni aidan takana iso koira. Teri huomasi kyllä tuon kaverin ja meno halu olisi ollut varmasti hirveä. Tyttö oli minulla kiinni ja kun kutsuin häntä nimeltä sain huomion saman tien. Otin hänet sivulle istumaan ja palkkasin välillä sanallisesti ja välillä herkuilla. Sitten päätin olla hurja ja irrotin taluttimen pannasta. Ajattelin että testataan ja jos tyttö lähtee, niin sitten huudan niin kovaa kuin ääntä lähtee. Teri katsoi toista koiraa taas kiinnostuneesti, mutta kun tiukemmalla äänen sävyllä asiasta huomautin sain taas tytön hallintaani :) Vähän otettiin seuraamistakin ja siitä kovasti sitten nami palkkaa. Lopulta tuo kaveri ei kiinnostanut Teriä enää olenkaan. Nyt voin taas vähän rauhallisemmin mielin suunnata seuraavaan kokeeseen.

Juoksee putkien päällä
No yllätys yllätys minun Nake keksi sitten uutta kivaa agility treenien ratoksi nimittäin juoksemisen suorin putkien päällä. Ehkä minä taas vaan hosuin sinne päin tai sitten tytöllä oli todellinen oikosulku mutta niin se vaan meni. Monta kertaa yritin laittaa neidin putkiin, mutta aina Nake nakotti putken päällä ja juoksi siellä koko putken pituuden. Kerran sain tönäistyä tytön sieltä alas, mutta asialla ei ollut suoritus tyyliin mitään vaikutusta. Minä niin pelkäsin että sen kynnet tekee reikiä siihen putken kankaaseen. Kerran sentään sain tytön suorittamaan putken oikealla tavalla. Mutka putken kanssa tätä ongelmaa ei ollut, koska tottakai sinne kuuluukin mennä sisälle ;) Voi tuota tyttöä, hauskaa meillä molemmilla kyllä taisi olla. Eihän noita Tepan juttuja voi ottaakaan liian vakavasti.
Treenien ideana oli muuten harjoitella niistoja ja Tepa oli niissä kyllä hyvä. Niin kauan siis kunnes tylsyys iski ja piti ruveta komentamaan, tyhmä ihminen kun ei kerrasta opi vaan pitää tehdä toistoja ;)
Kepit oli nyt ensi kertaa treeneissä radalla. Minun piti tosin pysäyttää tyttö ennen niitä ja ensimmäiset kaksi keppiä jätettiin vinoon, jotta Nake ne tajusi. Mutta sitten tyttö teki kepit niin kamalan hienosti ja hirveällä vauhdilla! Örvellystä, haukkumista ja vaikka mitä pääsi tytön suusta pujottelun aikana, kun oli niin kova kiire päästä palkalle. Ainakin hän oli innoissaan :)

Katsotaan miten käy Terin vireen kanssa ensi viikolla. Koitan tulla sitten asiasta raportoimaan kun asiat on vielä tuoreessa muistissa.

Tepan mielipide asioiden julki tuonnista:
"Mitä siellä taas selität?"
"ET KYLLÄ KERRO ENEMPÄÄ!!"

maanantai 1. heinäkuuta 2013

Vauhtia niin ettei ohjata ehdi?

Taas on Terin kanssa harrasteltu ja matkusteltu. Tekstiä olisi siis riittänyt useampaankin päivitykseen, mutta tällä kertaa tyydyn kirjoittamaan treeni tiivistelmän ja vähän muuta.

Treeni tiivistelmä
Ihan ensin meidän toko jutskia. Nyt ollaan otettu lähinnä viime kokeessa ongelma kohdiksi tulleita asioita. Stoppi alkaa taas löytyä, vaikka vähän venyykin ihan vaiheeksi :D Kakeissa olen nyt vahvistanut toista istumaan nousua palkaten siitä. Toki ollaan otettu vikaa maahan menoakin, ettei se sitten pääse unohtumaan. Viimeksi ohjatuissa treeneissä Tepa sitten painautuikin toisessa maahan menossa niin tiukasti maata vasten, kuin vain pieni koira voi. Tyyliin: "Minä ihan oikeasti osaan ja teen tosissani!". Voi suloisuus :) Nämä nyt on hyvällä mallilla, jos uskallan niin sanoa..
Seuraaminen on kanssa tällä hetkellä kivan näköistä ja minä olen opetellut hiljentämään täykkäreihin. Nouto ollaan myös kertaalleen otettu sekä hyppyä muutaman kerran. Kovin jää tyttö lähelle estettä, mutta sitä harjoitellaan sitten seuraavan kokeen jälkeen.
Tänään sitten tajusin, että jääviä ei olla otettu sitten viime kokeen ja niitä piti sitten vähän muistella agimöllien jälkeen. Ensimmäisessä maahan menossa Nake jäi seisomaan, mutta toisessa sitten tipahti. Pienen tauon jälkeen otettiin uudestaan ja sitten oli taas Terimäisen nopea maahan meno. Toki myös seisominen otettiin, ettei se pääse unohtumaan.

Aksa treeneissä ollaan nyt tehty pari kertaa melkeinpä pelkkää hyppyrataa. Siinä onkin saanut kivasti harjoitella ohjauksia. Tepa tekee hienosti, minä vaan en osaa ja välillä unohdan mitä pitikään tehdä. Viime viikolla taas huomasin miten ei homma oikein lähtenyt, kun unohdin katsoa neitiä. Sitten kun taas muistin, niin tyttö veteli hyppy kimaran niin hienosti että! Lopun rillutteluissa sitten opettelin odottamaan Tepaa putkista, jotta ohjaus onnistui eikä vauhti pysähtynyt tarpeettomasti.

Mölli aksaa
Tänään oltiin Naken kanssa mölleissä, ensimmäistä kertaa ihan oikeassa mölliluokassa. Päätin ottaa kaksi rataa, mutta sanoin jo ilmoittautuessa että jos siltä näyttää ettei jakseta, niin jätetään se sitten toinen tekemättä. Rata oli suht suora ja vaati kovasti juoksemista. Oli siellä yksi kauhistuskin, kuusi keppiä! Keppejä kun ollaan niin vähän vasta tehty ja Nake tuntuu tarvitsevan vielä toistaiseksi oikean mielentilan niiden suorittamiseen.
Koska osanottajia oli meidän lisäksi yksi maksi koira, niin tehtiin molemmat radat peräkkäin, ilman taukoa ja hyvin Nake jaksoi. Tässä oli vain se huono puoli, etten ehtinyt/tajunnut mitään muutoksia miettiä toista rataa varten.
Minulla oli kyllä radalle hieno ohjauskuvio suunnitelma, johon kuului kaksi valssia. Kepeille ajattelin ihan suosiolla pysäyttää ja kokeilla josko ne siitä vaikka menisi.
Radan alku menikin ihan hienosti, jopa pussista Nake selviytyi aika nopeasti. Ongelma tuli vastaan sitten toisen putken jälkeen. Neiti oli niin kauhean paljon nopeampi, kun mitä hän on viime aikoina treeneissä ollut etten ehtinyt vaihtaa puomin toiselle puolelle. Tämä toistui molemmilla radoilla. Niinpä siinä sitten kävi niin että toisella kerralla tyttö ajautui puomin jälkeen olevan putken väärään päähän. Minä se kyllä osaan, varsinkin kun se oikea pää oli kuitenkin suoraan siinä puomin jälkeen :) Olisin varmaankin ehtinyt vaihtaa toiselle puolelle puomia, jos olisin rohkeasti mennyt ottamaan tytön vastaan ensimmäisen putken jälkeiselle hypylle. Nythän jäin vähän hölmösti putken suulle Nakea odottamaan.
Keppejä kokeiltiin ekalla radalla ja eihän siitä mitään tullut. Tepa alkoi minulle louskuttamaan ja hän louskutti ja louskutti joka yrityksen jälkeen. Lopulta tyttö bongasi vapaa valintaisen puomin ja siihen lopetin meidän radan. Kepit tehtiin vielä kertauksen vuoksi hihnan kanssa, mutta kyllä tytöllä oli niin hirveä vauhti niissä, että täytyi ihan oikeasti ohjata jotta homma lähti sujumaan.
Toisella kierroksella oli tarkoitus jättää kepit väliin, mutta taas löytyi se puomi ja sitten tehtiin vika hyppy väärään suuntaan :P

Sijoituttiin toisiksi (jännä sinänsä, kun osanottajiakin oli vaan se kaksi kappaletta ;)) ja Tepa sai palkinnoksi mm. vihreän kroko puruluun!! Se tietenkin oli tytölle tosi mieluinen juttu, kun ihmisetkin näköjään olivat ymmärtäneen hyvän päälle xD  Poju-perro kyllä meni tosi hienosti ja osasi kepitkin, joten hyvä oli taas selvästi taitavammille hävitä :) Ja tärkeintähän on se että on hauskaa! Enkä minä näitä harrastuksia niin pipo kireällä vedä että maailma kaatuu ja jäisin epäonnistumisia harmittelemaan, vaan koitan niistä oppia ja muistaa myös ne onnistumiset. Kuten Hugo-peikko sanoi: "Aina ei voi voittaa. Ei edes joka kerta."

Mietin välillä niitä ihmis raukkoja jotka ovat kanssani olleet kokeissa ja kisoissa, kun minulla on tapana jälkikäteen käydä kehässä tapahtuneet epäonnistumiset läpi ja vielä useaan kertaan. Pahoittelen, mutta niin minä opin kun saan ääneen asioita käydä läpi ja sitten tulee niitä oivalluksia mitä olisi pitänyt korjata tai tehdä toisin. Sitten vielä koitan muistaa ne samat asiat tännekin kirjoitella, jotta jotain edes jäisi mieleen.

Kiljuvakalakoira
Juhannus vietettiin mökki maisemissa ja siitä laitankin loppuun taas kuva todisteita. Kertomuksen poikastakin tuosta keskikesän juhlasta on tarjolla, käytiin nimittäin Naken kanssa kalassa. Onginta sujui neidin kanssa niin kuin ennenkin, laitoin hänet turvallisuus syistä kiinni veneen laitaan. Terin kuonosta kuului jatkuva vingunta ja kun nostin kalan vedestä, niin voi sitä kiljuntaa ja into tärinää mitä siitä seurasi! Hyvänen aika miten voi pieni koira olla innoissaan kalastamisesta. Päätin että jatkossa Nake saa jäädä pois kalastus reissuilta jo omien hermojensa säästämiseksi ;)
Pääsi neiti myös sangossa olevia kaloja katselemaan. Pari kertaa hän ensin kalaa lipaisi ja sitten tapahtui seuraavaa..
 Tepa otti varovasti henkensä heittänyttä kalaa kiinni vatsasta.
Minun "kalapaniikki" käskyni sai onneksi Tepan otteen irtoamaan :)
Tämän jälkeen saivat kalat olla rauhassa sangossa (niin elävät kuin kuolleetkin), kunnes ne kokivat uuden vapauden. Tai no kuka koki, kuka ei.

Sellaista Terillä tällä kertaa. Loppuun vielä ne kuvat.

Juhannusluu
Ytimen nuoleskelua
Vartiointi käynnissä
Tepa kaivoi vilvoittelu kuopan keinun alle. Kaivuu hetkellä se oli täysin varjossa.
Metsämansikoita :)
Helteestä huolimatta jaksoi vähän juostakin
Heh heh heinänenä
Luu löytyi edellispäivän piilosta
Vielä ei näy kaloja
Toivomuksena leveämpi tuoli??

lauantai 15. joulukuuta 2012

Muutoksen tuulia ja tokoa

Aikaa onkin päässyt vierähtämään viime kirjoituksesta, mutta ei se mitään päivittelen nyt viime aikaisia tapahtumia :)

Luoksetulon stoppi ja muita liikkeitä
Ensin tokoon.. Meidän on tullut lähiaikoina kovin vähän treenailtua tätä mukavaa lajia, kun on ollut kovia pakkasia ja milloin mitäkin. Nyt kuitenkin tiistaina päästiin taas treenaamaan :)
Paikalla oli vain yksi kouluttaja, joten alkuun tehtiin liikkeitä ryhmässä ja loppuun jokainen sai vielä halutessaan ottaa jonkin liikkeen yksinään.
Otettiin Tepan kanssa pari ihan lyhyttä pätkää maassa oloa, niin että minä olin kokoajan näkyvissä. Hienosti tyttö pysyi ja otinkin hänet parin kerran jälkeen jo pois rivistä. Sitten otettiin seuraamisia. Neiti oli aluksi ehkä hieman kuutamolla, mutta loppua kohti oli asenne jo paljon parempi ja seuraaminen oikea paikkaista. Vapaaehtoisesti sai tässä välissä tehdä muutaman askeleen siirtymiä ja kyllähän me Terin kanssa niitä tehtiin. Kolme oikealle, kolme taakse ja kaksi vasemmalle. Voi että miten hienosti meni taaksepäin siirtymätkin vaikka ollaankin tähän mennessä otettu niitä maksimissaan kahdella askeleella!

Jääviä otettiin kaikkia mahdollisia. Ensin maahanmenot, jotka olivat taattua Teri laatua eli heti tyttö tipahti ja pysyi hienosti maassa myös takana käynnin aikana.
Seisominen oli todella hyvä ensimmäisellä kerralla ja taakse paluussakin tyttö tojotti jalat tiukasti paikoillaan. Toisella kerralla ei sitten tyttö meinannutkaan pysähtyä. Kaksi käskyä piti antaa ja sitten vasta meni asia jakeluun. Olisi tietysti pitänyt jättää se toinen kerta tekemättä, kun ensimmäinen meni niin hyvin. No jälki viisas on tietysti hyvä olla..
Viimeisimpänä koitettiin istumista, mitä ei oltu Terin kanssa koskaan aikaisemmin tehty. Ajattelin että kokeillaan nyt ensin suoraan liikkeen omaisesti ja sitten katsotaan miten alusta lähdetään liikettä kunnolla rakentamaan. Ei sitä kyllä tarvinnut sen enempää rakennella, kun neiti istua napsahti heti käskyn kuultuaan molemmilla kerroilla ja malttoi istua myös silloin kun otettiin takana käynti mukaan :) Mainio koiruus! Toisaalta istumistahan on kyllä tullut jo pienestä asti harjoiteltua.

Viimeisenä ryhmäliikkeenä otettiin luoksetulo kujan läpi. Ennen sitä Tepa kyllä ehti suorittamaan aidalla haukkumisen, josta se tuli vasta toisella kutsulla pois. Ehkä pitäisi ensi kerralla karjaista kunnolla, jos tyttö saa moisia aatteita päähänsä? Siinä kouluttajakin ihmetteli tytön käytöstä, kun se muuten tekee niin mielellään juttuja minun kanssani. Mutta siis luokse tuloon. Neiti jäi nätisti ja tuli heti ensimmäisellä kutsulla suoraan perussentoon vaikka luosetulo olikin haukkuma-aitaa kohti. Hienosti tyttö myös malttoi istua ja olla kontaktissa, kun muut tekivät luoksetulonsa.

Yksilö liikkeenä otimme luoksetulon stoppia, missä tuli taas hyviä huomioita. Ensiksikin minun käteni on päättänyt ruveta jäämään pysäytyksessä eteen ojennetuksi. Kummallista, johtuisikohan se niistä Terin suorittamista luvattomista läpijuoksuista? Lisäksi sain tietooni, ettei käsimerkki ole ehkä tarpeeksi terävä ja se saattaa vaikuttaa asiaan. Näistä viisastuneena tein lyhyen ja terävän käsimerkin ja neiti pysähtyi heti kuin seinään. Nyt on siis harjoiteltava matkan lisäksi oman kehon hallintaa.
Onnistuneet treenit oli kaiken kaikkiaan ja pääasia tietysti, että itselle jäi niistä hyvä mieli :)

Muutoksia
Terin ruokavalio on saanut viime aikoina kokea muutoksia, kun olemme päätyneet kokeilemaan barffaamista. Ilman tytön vatsa oireita tuskin olisi tällaista tullut koskaan kokeiltua, mutta asiaa mietittyäni ja lääkärin kanssa aiheesta keskusteltuani päädyin tähän ratkaisuun. Aluksi aloitimme broilerin siivillä ja tutulla puuro liha sekoituksella. Nyttemmin Teri on saanut myös hieman kalaa ja kasvissosetta sekä rustoja ja ydinluita. Seuraavaksi olisi tarkoitus lisätä erilaisia liha aterioita neidin ruokavalioon.
Pari kertaa on neidillä aamulla ollut tyhjän mahan oksentelua, mutta uskon sen johtuvan minun liian hyvistä unenlahjoista, kun en ole itseäni tarpeeksi aikaisin saanut ylös. Yksi oksennus kerta sattui tytön ollessa hoidossa, mutta reippaana ja fiksuna tyttönä Teri oli mennyt kylpyhuoneeseen oksentamaan. Tästä käytöksestä kyllä saa olla todella ylpeä vaikka se opittua onkin :) Bonuksen Tepa oli vielä ryöminyt kylpyhuoneeseen lasi oven ali, jossa rako on ehkä jotain 25 senttiä!
Muuten ruokinnallinen muutos on sujunut hyvin, eikä Tepalla ole ollut yhtään kipukohtausta sen aikana :) Ja luonnollisesti kaikki ruoka on hyvin maistuvaa

Toinen muutos täällä on tapahtunut säässä, niin kuin muuallakin Suomessa. Ihana lumi on vallannut maan pinnan ja puittenkin oksat. Teriltä on tämän asian johdosta lähtenyt ainakin neljä vuotta henkisestä iästä pois. Maassa pitää pyöriskellä ja tehdä lumienkeleitä. Lisäksi lumen innoittamana voi jopa riehaantua leikkimään tai taistelemaan lelun saannista. Koska lumi on kevyttä pakkaslunta yksi asia ylitse muiden on pään lumen alle työntäminen ja siellä tuoksujen tutkiminen. Myöskin lumeen jo peittyneet jäljet löytyvät helposti.
Tuossa pään hankeen työntämisessä on vain se huono puoli, että lumenpinnalla tapahtuneet asiat jäävät huomaamatta. Tai no miten sen nyt ottaa, ehkä kaikkea ei ole tarkoituskaan huomata. Eilen pysähdyin Terin hankeen kaivautumista odottelemaan ja huomasin jonkin pienen liikkuvan kauempana rannalla. Jäin sitten sen touhuja tarkkailemaan ja huomasin en olevan kärppä valkoisessa talviturkissaan. Koskaan aikaisemmin en ole kärppää luonnossa nähnyt enkä odottanut nytkään näkeväni keskellä kaupunkia vaan siinä se puuhaili, välillä nousten kahdelle jalalle tähystämään. Välillä kärppä uskaltautui lähemmäs ja pelästyi sitten maton tamppauksen ääntä tai Naken ravistelua. Lähimmillään tuo veijari taisi olla 4-5 metrin päässä. Tuijotin sen touhuja ainakin viiden minuutin ajan kunnes oli aika lähteä liikkeelle, kun Teri alkoi osoittaa palelun merkkejä ja kärppäkin sujahti taas lähemmäs rantaa musta hännänpää vilahtaen.

Tällaista tällä kertaa. Katsotaan josko tulisi taas tarvetta päivitellä kuulumisia vähän tiheämmällä välillä :)

tiistai 12. kesäkuuta 2012

Vaivoja ja tokoa

Tepa raukalla on taas riittänyt vaivoja. On ollut vatsa vaivaa ja tänään vielä lisäksi takapään vaivaa.

Vatsa vaiva on se sama tuttu juttu, mikä Tepaa on usein ennenkin vaivannut. Tai no en tiedä johtuuko vaiva vatsasta vai mistä, mutta kuitenkin. Tähän asiaan saamme toivon mukaan pian lisä tietoja, kun sain varattua Terille ajan ensi maanantaiksi ruokatorven ja vatsalaukun tähystykseen eli gastroskopiaan. Toivottavasti siellä jokin hoidetta oleva syy löytyisi, niin saataisiin tyttö oireettomaksi.
Välillähän Nakella on näissä kohtauksissa pitkiäkin taukoja, mutta nyt taas tuntuu että jonkinlainen "tilanne" on lähes koko ajan päällä.

Lisäksi sitten tänään ilmeni uusi ongelma kun oltiin tokoilemassa. Tyttö oli mielestäni kovin vaisu normaaliin verrattuna. Häntä ei oikein heilunut ja tytön suoritukset olivat tavallisuudesta poikkeavia.
Ensin otin liikkeestä seisomista ajatuksena harjoitella taaske menoa. Ensimmäisen seisomisen otin takapalkan kanssa. Hämmästyksekseni Nake ei heti pysähtynyt, vaan otti muutamia askelia seuraten käskyn jälkeen. Tällä kertaa taakse palaamisessa ei ollut mitään ongelmaa. Seuraava ilman takapalkkaakin onnistui taakse menon osalta hyvin, mutta taas oli tooodella hidas pysähtyminen normaaliin verrattuna. Yritin sitten ottaa nopeaa pysähtymistä, mutta ei vaan onnistunut millään. Takapalkalle menokin oli vaisu eli ei mitään taattua Teri laatua.
Kaukoja otin pari ja niissä ei mitään ongelmaa, joten jätettiin homma siihen. Palkalle meno oli taas tosin kumman hidas.
Sitten olikin aika ottaa hyppy este jossa kummallisuudet todella alkoivat. Hyppy oli kovin kömpelön oloinen. Tyttö hyppäsi sivuun, mutta palasi kuitenkin esteen taakse. Jostain syystä Nake ei olisi halunnut istua ei sitten millään. No lopulta, kun istuminen onnistui, niin sitten oli takaisin hypyn aika, jota Nake todella arpoi ja lopulta "hyppäsi" toisin sanoen lähes kiipesi esteen yli. Toisella kerralla neiti meinasi hypätä ja teki peri yritystä ja lopulta kiersi esteen. Todella kummallista käytöstä minun pieneltä vuohi-koiraltani.
Lopuksi otettiin paikalla makuu mikä sujuikin hyvin siihen asti, että kentän aidan takana alkoi koirien riehutus, silloin tyttö alkoi vinkumisen. Tarkoituksena oli ottaa vielä nouto, mutta koska Teri vaikutti niin vaisulta ja kummalliselta päätin jättää sen väliin.
Autolle mennessä Nake sitten mietti kovasti autoon hyppäämistä, mutta onnistui se sitten lopulta. Kotiin tullessa tajusin mistä Naken alavire ja kummallinen käytös johtui. Ilmeisesti neidillä on takapää kipeänä, kun myöskään sängylle ei tyttö hypännyt vaikka mieli selväst kovasti teki.
Viime kesänä Nakella oli yksi samanlainen hyppy haluton päivä mikä onneksi helpotti levossa. Nyt sitten pidetään huominen lepoa paitsi jos on lämmin päivä, niin neiti pääsee uimaan. Toivottavasti kyseessä on jokin hetkellinen vaiva, joka pian helpottaa. Pitää katsella, että lähdetäänkö torstaina ollenkaan agilityyn. Lisäksi pitää seurata Tepan tilannetta ja tarkkailla kipeytyykö se uudestaan treenatessa eli pitääkö meidän hylätä tämä uusi harrastus jo heti alkuunsa.

Niin minunhan piti kertoa miten hiljaisuus agissa edistyy.. Parempaan suuntaan ollaan menossa, Räks Räks Räksänpoikani alkaa oivaltaa että suoritus luvan saa vasta hiljaisuuden vallitessa :) Joutui toinen meidän koulutusohjaajista tekemään aikamoisia äkki lähtöjä, kun en hiljaisuuden odottelusta tajunnut heti aluksi kertoa. Mutta tämä asia siis edistyy ja Nake on edelleen kovin innoissaan esteiden suorittamisesta.

Tällaista kuuluu Terin elämään tällä hetkellä. Loppuun laitan taas piristys kuvan eli Tepan tämän päiväisen rentoilu kuvan sekä parin viikon takaisen kiipeily suorituksen loppu tuloksen, jonka silloin unohdin :)
Rento meininki Tepamaiseen tyyliin
Kieli on ainakin kilometrin mittainen!

tiistai 15. toukokuuta 2012

Treeniä ja vapaata

Tultiin juuri Terin kanssa tokoilemasta.Siellä olikin aivan hurja osanotto eli minä ja Nake. Otettiin joitain avoimen luokan juttuja eli paikalla makuu, nouto ja jäävät liikkeet.

Jäävät oli Tepalla taas tosi hyvät, pysähtyi heti käskyn saatuaan ja pysyi paikallaan niin, että pystyin molemmissa palaamaan neidin taakse vaaditun matkan. Ainoa asia mikä meni vikaan, oli se että liikkeestä seisomisessa tyttö ennakoi sivulle palatessani istumisen.
Paikalla makuussa tyttö pysyi hyvin, hieman Nake oli kuulemma hermostuneen oloinen. Saatiin kuitenkin hyviä vinkkejä tähän liikeeseen ja niitä on nyt hirveä into päästä testaamaan.
Nouto oli sitten taas mielenkiintoinen. Ensimmäinen kerta oli tosi hieno merkille meno :D Nake juoksi hirveätä vauhtia kapulalle, mutta jäi sen viereen seisomaan kuin olisi merkille mennyt. Toisella käskyllä tyttö kuitenkin toi kapulan tosi nätisti. Toinen nouto olikin sitten hyvä. Terillä oli hyvä vauhti mennen tullen ja luovutus asentokin oli hyvä.
Lopuksi otettiin kiertoa eli laitoin tytön kiertämään roskista ja siitä palkka. Tässä oli ideana se, että kun kiertäminen alkaa sujumaan, voi alkaa opettelemaan luoksetulon pysäytyksiä paluu matkalla. Jossain vaiheessa, sitten tuo pysäyttely siirretään luoksetuloon.

Viikonloppuna käytiin Terin mummolassa. Tietenkin pääasiassa siksi että oli äitien päivä. Tuolla reissulla kerettiin kuitenkin käydä myös puistoilemassa seuranamme Sari, Bondi ja Raisa. Tytöillä oli ainakin hauskaa ja oikein näki kuinka Teri nautti, kun sai viettää aikaa toisten koirien seurassa. Bondilla taas taisi olla pääasiassa keppi bisneksiä hoidettavanaan, mutta hauskaa sekin tuntui olevan.
Nyt laitan pitemmittä puheitta kuvia tästä riemukkaasta tapahtumasta :)

Kolmikko tekemässä alku tarkastusta
Kumpaan suuntaan?
Raisa johtaa koiran mitalla
Häntä taklaus. Tiedä sitten sen laillisuudesta ;)
Taisi olla järkyttävä juttu, kun Tepan ilme on tuollainen
Hyökkäykseen!
Tuumailu tuokio
Raisa, Bondi ja Bondin mahtava halko
Teri ja Raisa juoksentelee ja Bondi vahtii tyttöjen menoa

keskiviikko 2. helmikuuta 2011

Ääntähän tähän maailmaan mahtuu??

Olen huomannut että kovin moni pitää Teriä äänekkäänä neitinä, tämä ehkä johtuu siitä että hän kovin mielellään ilmaisee asiansa ja mielen tilansa ääntään käyttäen. Jos neiti on iloinen, peloissaan tai jos hän ei tiedä mitä tapahtuu on aiheellista avata äänihuulet. Tokihan neidistä ääntä lähteekin ja ehkä jopa enemmän kuin monesta muusta. Kun taas olemme Tepan kanssa kahdestaan kotona tai lenkillä ei siitä juuri ääntä lähde, mistä voi tietysti johtua se etten itse pidä karvaista kaveriani maailman äänekkäimpänä koirana kun suurimman osan ajasta se kuitenkin on hiljaa.

Meillä on täällä muutosten tuulet puhallelleet ja olemme Terin kanssa muuttaneet asumaan kahdestaan, aikaisemminhan asuimme koulun asuntolassa muutaman muun koiran ja heidän omistajienssa kanssa. Minä kuitenkin valmistuin ennen joulua ja niin oli muutto edessä. Kauas ei tarvinnut muuttaa ja ikävän iskiessä voi tuttuihin ulkoilu reitteihin helposti palata. Muutosta aiheutui pientä jännitystä sen osalta miten neiti haluaa uuteen kotiinsa yksin jäädä. No ensimmäinen kerta menikin hienosti eikä lähtöäni edes taidettu huomata, mutta sitten tuli se toinen kertaa.. Tiedän että Teri on aikaisemmin itkeskellyt perään mutta sitä on jatkunut vain muutaman minuutin ajan. Tällä kertaa kuitenkin kuulin neidin itkevän vielä palatessanikin vaikka aikaa oli kulunut puolisen tuntia. Tämän seurauksena siis alkavat nyt yksin olo harjoitukset jotta naapurit säästyisivät tuolta melusaasteelta.

Uutta älypeliä on päästy pelaamaan uudessa kodissa

Ai niin se olikin tämä mitä piti siirtää!

Tässä kun siis tulee aina mietittyä tuota tytön ääntelemistä niin pitänee kertoa Woo-kupista. Nyt joku nais-ihminen saattaa kokea sisällään kateudenpiston, mutta voin taata että se on täysin turhaa Woo-kuppi ei nimittäin millään tapaa viitaa kokoon vaan muotoon. Se muodostuu tytön huulista tämän päästäessä ilmoileen kuuluisaakin kuuluisamman sotahuutonsa. Huulet siis muodostavat ikään kuin pienen kupin nenän ala puolelle. Yrityksistä huolimatta tuota kuppia en ole onnistunut kameralle ikuistamaan sotahuudon yhteydessä. Terin ulvoessa se on myös nähtävissä ja voinkin lohdutukseksi laittaa tänne videon, jossa tyttö on harrastuksensa parissa eli laulaa jätski autolle.

Jätskiiiiiii.....



Sitten vielä on pakko laittaa loppuun video Terin liikkeestä maahan menosta, kun se on omasta mielestä niin mukavaa katsottavaa miten neidin häntä heiluu seuraamisen aikana :)

Iloista menoa

perjantai 13. elokuuta 2010

Harjoitus tekee mestarin?

Käytiin Terin kanssa eilen illalla vähän ottamassa Tokoa koulun kaukalossa. Treenit sujuivat todella hyvin ja tyttö oli täynnä intoa. Kentälle pääsemistä jouduimme hieman odottamaan, kun muitakin innokkaita koiraharrastajia oli liikkeellä. Lopulta kuitenkin koitti meidän vuoro ja niin sitten harjoitukset alkoivat. Laitoin joitain treeni kuvia mutta ne eivät valitettavasti ole tuoreita vaan aikaisempia tämän kesän otoksia. Turvallisuus syistä tytöllä on myös hihna perässä, kun keskellä kaupunkia treenailtiin.

Ensin otettiin hihnassa seuraamista, mikä on Terille tällä hetkellä se kaikista vaikein juttu. Se sujui kohtuullisen hyvin ja tutittamalla sain tytön seuraamaan hieman pitempää. Seuraavaksi oli sitten vuorossa vapaana seuraaminen joka sujui jo paljon paremmin. Yllättäen sain huomata että neiti seuraa paljon paremmin ilman herkkua!

Seuraamista taluttimetta
Sitten olikin vuorossa noutamista. Tämä tuottaa vielä suuria hankaluuksia, mutta on onneksi vasta avoimenluokan liike. Aluksi otin noutokapulan ja houkuttelin Terin yrittämään ottaa sitä kiinni. Neiti oli heti kovin innokas ja tekikin kaksi noutoa. Aluksi kapula kyllä nousi mutta se pudotettiin liian kauas. Onneksi neiti tajusi tilanteen ja nostikin kohta kapulan ja toi sen lähemmäs. Käteen palautus ei vielä onnistu mutta kapulan suuhunottaminen ja oikeaan suuntaan tuominen on jo hurja edistys askel.

Seuraavaksi otettiin jääviä joissa maahan meno on hiukan tökkinyt. Treenaamisella sekin puoli saatiin kuntoon ja lopulta kaikki maahan menot menivät tosiaan maahan. Liikkeestä seisomista ei alku suunnitelmista huolimatta otettu ettei se taas sekoittaisi maahan menoa. Paikalla makuuta harjoiteltiin kerran ja tällä kertaa tyttö pysyi paikallaan ääntelemättä ja nousematta puoli minuuttia ja se riitti minulle tällä kertaa. Hyppyäkin otettiin ja se sujui hienosti. Aika läheltä pitää tyttö siihen lähettää että hyppää eikä jää ihmettelemään.

Liikkeestä maahanmeno
Luokse tuloja otettiin ensin lyhyen matkan päästä sivulle tulo harjoituksena ja lopuksi sitten pitemmästä matkasta vauhti harjoituksena. Vauhdittajana toimi tietenkin hyväksi havaittu Cesar.

Mielipide asiaan?
Ja onhan Terin elämässä tapahtunut jännittäviäkin juttuja nimittäin Bondi siskoon Raisaan on lähemmin tutustuttu jo pitemmän aikaa. Asiasta on pitänyt mainita jo todella monesti, mutta kun tähän päähän ei ilmeisesti mahdu kuin yksi asia kerrallaan niin sen takia on jäänyt, pahoittelut Raisalle asian johdosta! Raisan kanssa Teri on löytänyt yhteisen leikki sävelen.. Teri haukkuu ja Raisa hyppii ääni aaltojen vaikutuksesta mitä mielikuvituksellisimmin tavoin. Myös viralliseen koiranäyttelyyn tyttö on päässyt mukaan kun olimme viime viikonloppuna edustamassa koulua Sawo Show:ssa. Saipa neiti siellä kehujakin kun eräs tyttö sanoi sen olevan varmasti maailman söpöin koira :)