No mitäpä Tepalle. Mennä puksuttelee samaan tapaan kuin ennenkin. Ainoa vääryys Terin elämässä tuntuu olevan sama asia, kuin ennenkin eli tyhjä tai liian vajaa ruokakuppi. Toki onhan sitä ruokaa joskus neidin mielestä tarpeeksikin ollut, nimittäin silloin kun hän on päässyt ominpäin evästarpeiden kimppuun.
Koska ruoka on jo tälle illalle saatu on Tepa käpertynyt viereeni nukkumaan. Tyytyväinen tuhina vaan kuuluu. Vakava asia tosiaan ruoan puuttuminen tai mummelin mielestä sen tulo liian myöhään. Tepahan yleensä alkaa jo odotella ilta evästystä tuntia ennen varsinaista kupin eteen kanto aikaa. Voi olla taas melkoinen järkytys, kun kelloja siirretään ja ruoka-aika taas siirtyy eteenpäin.
Tepa on pitänyt kuntoa yllä lenkkeilemällä pehmeämmillä poluilla. Varsinkin loppu keväästä ja alku kesästä tuntui, että mummelin takapään lihakset olivat heikentyneet ja pitemmän asfaltilla kävelyn aikana piti seisahdella katseleman maisemia. Pehmeissä maastoissa tätä tilannetta ei ole ja saatan jopa mielessäni kuvitella, että Tepan lihas tilanne olisi vähän parantunut, mutta eihän se varmastikaan oikeasti ole. Muuten mummeli viilettää kyllä kovaa vauhtia, välillä tuntuu että hyvä kun pysyy edes hänen perässään. Normilenkitkin Teri ulkoilee meidän mukana ilman mitään lisähuilitaukoja tai hidasteluja.
Arki sujuu normaalisti ja treeni päivinä Teri on yleensä seuraneidin ominaisuudessa mukana. Kun ollaan ihan keskenämme treenaamassa pääsee Terikin yleensä tekemään jotain. Tokoa tai temppuja, mitä milloinkin. Lisäksi mummeli on yleensä keräämässä treeni vehkeitä harjoitusten lopuksi pois kentältä.
Yksinoloissa ei ole tapahtunut muutosta suuntaan eikä toiseen. Vempin kanssa ei ongelmaa, mutta aivan yksin ollessa tulee suru puseroon. Pyrin järjestämään asiat siis niin, ettei mummelin tarvitsisi jäädä yksin kotiin.
 |
| Vempi hoitaa polkimet ja Teri ohjaa |
Näöstä en tiedä onko siinä taas tapahtunut alenemaa, mutta jokin aika sitten oli ainakin sellainen epävarmuus kausi, joka saattoi johtua näön huononemiseen. Vastaan tulevat koirat taas vähän jännitti, mutta onneksi tilanne on taas normaali ja muut koirat ei aiheuta reaktioita.
Mummelin elämä tuntuu olevan muutenkin aika mukavaa. Välillä kääydään mustikassa, metsässä tai kahlailemassa järvessä. Lisäksi tietysti leikitään Vempin kanssa eli pöristään ja hypitään sekä riekutaan edes takaisin. Pirteä vanhus siis tuo Tepa.
Kuulemisiin, Buff!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti