Sitten itse kisaan... Kun kehään mentäessä tuomari tarkisti ettei Terillä ole juoksuja tyttö hieman säikähti tuomaria ja asetti häntänsä tiukasti jalkojen väliin. Luoksepäästävyyteen ja paikalla makuusen mentäessä Tepa oli hieman poissaoleva eikä lainkaan vireessä. Perusasentoon sitä pyytäessäni se vain katseli muualle, vaikka kyllä istuikin viereeni. Välillä se yritti komentaa minua antamaan jotain muuta tekemistä kuin istumisen. Tuomarin lähestyessä neiti päätti pakittaa taakseni turvaan, tuomarin hieman vetäessä ja houkutellessa tyttö kuitenkin antoi tutkia itsensä. Paikalla makuun alkaessa tyttö oli taas aivan muissa maailmoissa. Maahan menoon yksinään jouduin antamaan kaksi käskyä ja Teri jäi hieman vinoon. Maatessaan ja maailmaa miettiessään tyttö kuunteli tuulilasinpyyhkijöiden vinkunaa vasten kuivaa auton ikkunaa ja päätti ilmaista tyytymättömyyttään piippaamalla ja haukahtelemalla. Kun suurin osa ajasta oli jo ehtinyt kulua nousi neiti jostain mielijohteesta seisomaan (hyvin kumarassa ja epävarmana), Kaukokäskyllä sain kuitenkin tytön maahan, mutta liike meni nollille.
Myös toinen Terin "varmaliike" eli liikkeestä maahanmeno meni nollille, kun tyttö jäi seisomaan. Tästä voin syyttää vain itseäni, kun en antanut käskyä oikealla äänen painolla. Hiihnassa seuraamisessa Teri oli taas kuin lenkillä ja perusasennot olivat aivan hukassa.
Mutta sitten se iloinen asia joka näissä kisoissa oli nimittäin se että taluttimetta seuraamiset ja muut liikkeet menivät huomattavasti paremmin kuin viime kerralla. Neiti piti hyvän kontaktin koko ajan ja este hyppykin oli hieno :) Näistä muista liikkeistä tuli sitten ysiä :)
 |
| Hieman on tyttö mutkalla, mutta hieno kontakti kuitenkin |
Näin sillä kertaa, nyt vaan uudella innolla treenailemaan ja parantamaan maanläheisiä juttuja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti