Unikuvia

Nyt tulee sellainen kunnon sekalainen päivitys eli juttuja monesta aiheesta. Koittakaa pysyä mukana.

Herkullisia unia?
Tepa näkee sitten vaarallisia unia. Yksi yö havahduin lukemiseltani siihen, että tytön tassut vipattivat kättäni vasten. Rupesin siinä sitten katselemaan sitä unen maailman villiä menoa ja Teri juoksi ja juoksi. Välillä koko koira hytkyi vauhdin huumasta, nenä heilui ja haisteli unen tuoksuja, koko kuono väpätti ja silmät tarkailivat unisia maisemia. Seuraavassa unen vaiheessa alkoi hurja vuhkutus, jota seurasi murahtelu. Loppu kohtaus oli kuitenkin ilmeisen mukava, sillä siihen kuului ateriointia. Nake maiskutteli unissaan ja leuat kävivät. Uni aterian yhteydessä neidin kieli tuli maiskutuksen voimasta vähän kerrallaan esiin huulien välistä etuhampaiden takaa.
Kun ateriointi oli hoidettu alkoi sama meno alusta ja taas sitä juostiin, haisteltiin, haukuttiin, muristiin ja syötiin vähän lisää. Ja kieli jatkoi matkaansa ulos. Tässä vaiheessa tietysti tuli mieleeni sellainen vaaratekijä, että Teri puraisee unissaan kieleensä. Vaara kuitenkin raukesi, kun pakastin hyräytti jäähdytyksen käyntiin jolloin Nake heräsi maiskauttaen pari kertaa, vetäisten samalla kielen suuhunsa ja jatkaen uniaan.
Tuota menoa katsellessa ei tarvinnut taas miettiä, että miksiköhän Terin takahampaat näyttävät niin kuluneilta. Onneksi tyttö näkee välillä rauhallisempiakin unia ja silloin riittää pelkkä hännän heiluttelu.

Kengän nauhat vaarassa
Tepa reppanalla oli viime viikolla vatsan kipu kohtaus. Uskon että sen laukaisi tällä kertaa kova kiihtyminen. Tyttö kun innostui niin kovasti siskoni vierailusta, joka tapahtui peräti kahdesti päivän aikana.
Nake raukka alkoi taas vinkumisen, ravaamisen ja nuoleskelun. Ensin ajattelin, että hänellä on paha olo ja menin vessaan tytön perässä. Siellä minulle sitten heti ilmeni, että kyseessä oli kipu kohtaus. Ei kun vaan tytölle taikapaitaa päälle ja tilannetta seurailemaan. Hetken kuluttua käännyin ulko ovelle päin katsomaan ja näin parahiksi kuinka neiti otti kengän nauhan suuhunsa ja aikoi sitä alkaa pureksimaan. Eihän siinä auttanut kuin mennä keskeyttämään tilanne ja nostaa tyttö syliin pystyasentoon. Onneksi tilanne lähti siitä helpottumaan ja saimme nukkua yön kaikessa rauhassa.

Kävimme Terin kanssa muuten tutustumassa uuteen eläinlääkäriin. Ihan vain matolääkkeitä oli tarkoitus ostaa ja Päiviä käydä moikkaamassa. Siinä sitten kyselin anaalirauhasten tyhjennyksen hintaa, kun ne mokomat koittavat taas Terillä kovasti tukossa olla (itse sain kovalla työllä toisen tyhjennettyä, mutta toinen vaan olla mollotti täytenä). Tepa sai sitten avajais tarjouksena rauhasten tyhjennyksen ja kyllä siinä taisi olla lääkärilläkin tekemistä, kun savimaisen paksua eritettä siinä ulos puristi. Tepa raukka urhoollisesti antoi rauhasensa tyhjentää vaikka selvästi kipeää teki, kun piti ihan itkeäkin. Tyttö sai kyllä kehuja kiltteydestään ja siitä miten hienosti antoi itseään hoitaa. Homman loputtua neiti oli sitten niin hyvällä tuulella että.

Ruutua, ääntä
Jos jotain treeneistäkin tähän laittaisin, niin päällimmäisenä tulee mieleen omat tyhmät mokailut. Ensiksikin, mikä idea on tehdä ruutua muitten liikkeitten välissä, kun se on selvästikin vielä Terin mielestä niin epävarma liike että pitää haukkua? No ei tietenkään mitään ja nyt tajuan sen itsekin. Tällä kerta sentään otin aluksi pelkkää alustan kosketusta, sitten ruutuun lähetyksiä. Saattoi siinä joku mennä ihan hyvinkin, mutta suurin osa ei. Kerran Tepa lähti tuomaan kosketus alustaa minulle, muutaman kerran hän tarjosi alustalla maahan menoa ja sitten oli tietenkin sitä ääntä. Nyt sain neuvoksi mennä palkkaamaan neiti alustalle, ottaa sitten sieltä mukaan ja lähettää sitten uudelleen ruutuun. Tätä ollaan nyt hieman kotona harjoiteltu, ennen kuin tosiaan heitin palkan tytölle sinne ruutuun. Kotona se sujuu nyt niin, että hieman pitää muistutella, että ne etukäpälät tulee jättääkin sinne alustan päälle. Nyt tyttö saattaa käydä läppäämässä alustaa ja kääntyy sitten niin että takajalat ovat alustalla. No tätä nyt harjoitellaan.

Kun ruudussa oli ensin käyty haukkumassa, niin se siirtyi sitten kapulallekin. Teri siis juoksi kapulan luo ja alkoi siellä haukkumaan. Huoh. Palautus oli myös huono ja neiti tuli vinoon perusasentoon kapulan kanssa. Kyllä minulta jossain vaiheessa taisi naurukin päästä tytön touhuja katsellessa. Meitä neuvonutta taisi hieman kummastuttaa kun sanoin, että Teri täyttää helmikuussa jo yhdeksän. Hän sanoi, että ei kyllä uskoisi. Tepa on kyllä niin ihanan reipas ja touhukas.
Kotona ollaan tietysti noutoa myös otettu, uusien ohjeiden mukaan. Ohjeina siis palautus asento treeniä erikseen ja matkaa erikseen, herkulla palkaten ennen kuin Tepa ehtii tulla perus asentoon. Palautus asentoa ollaan toki treenattu jo aiemminkin, mutta tuo vauhdista palkka oli aivan uusi juttu. Ikävä kyllä nyt täytyy todeta, että vauhti palkat eivät Terille hänelle sopineet. Ensimmäisenä iltana treenattiin pelkkää vauhtia. Toisena ilta otettiin ensin vauhti palkalla, sitten palautus harjoituksia ja lopuksi koko liike, tosin niin etten kapulaa heittänyt. Tyttö haki kapulan nätisti, mutta kuinkas sitten kävikään? No, neiti jäi seisoa napottamaan kapula suussa minua kohti ja odottamaan milloin heitän palkan taakse päin. Tässä oli sitten pieni muistuttelun paikka, jonka jälkeen saatiin kaunis kokonainen nouto onnistumaan.

Seuraamista otettiin myös, onneksi kuitenkin ennen sitä ruutua. Minun käskettiin taas hidastaa vauhtia. Olen kyllä käännöksiin opetellut vähän hiljentämään, mutta että koko matka pitäisi madella. Ei kiitos. Terillä on ollut tosi hieno vauhdikas seuraaminen ja kunhan saan sen taas tiiviiksi, niin olen tyytyväinen. Mitä sitä nyt hidastamaan, kun kerta lujaakin pääsee ;) Katsotaan nyt miten tässä käy, ehkä joudun vielä hidastamiseen taipumaan. Sen kyllä tiedän että tuo hienon seuraamis paikan hajoaminen on ihan omaa syytäni ja johtuu vääränlaisesta treeni menetelmästä. On siis palattava takaisin toimivaan.
Sain kyllä seuraamiseen hyviä ohjeita muuten ja yleisesti ottaenhan nämä toko jutut on sellaisia, ettei ole yhtä oikeaa tapaa opettaa jotain liikettä vaan tapoja on useita ja jokaisen täytyy sieltä joukosta poimia omalle koiralleen sopiva.

Niin joo tehtiin me kyllä yksi luoksetulokin stopilla ja se oli kyllä täyden kympin suoritus. Hyvä nopea pysäytys ja vauhdilla sujui myös sivulle tulo. Onneksi tuli semmoinen onnistuminen muiden toilailujen lisäksi.


Tällaisia kuulumisia tällä kertaa. Buff!