Wooooooo!!: Pelkoa palovaroittimesta

Tepan elo on ollut viime aikoina aika tasaista. Vähän pelottaa onko jonkin sortin pelkokausi painamassa taas päälle, mutta toivotaan että Teri vaan tykkää pitää minut jännityksessä. Ihan kauhean ihmeellisiä asioita ei ole viime aikoina tapahtunut vaan meno on ollut sellaista kuin muutenkin: tokoa, lepoa, liikuntaa, ruokaa ja ulkoilua.

Piip, piip
Tämä juttu tapahtui kylläkin jo aikoja sitten, mutta kuitenkin viime kirjoituksen jälkeen. Tepa pääsi pelkäämään palovaroitinta. Ensimmäinen kauheus sattui, kun paistoin lettuja ja poistin sen ajaksi varoittimesta pariston. Takaisin laittaessa siitä sitten pääsi varoitus ääni, kun vain toinen pariston napa oli kunnolla kiinni ja toisessa vain pieni kosketus. Teri raukka näytti aivan järkyttyneeltä ja katseli touhua epäluuloisena.
Toinen kauhea kokemus sattui kyläily reissulla. Keskellä yötä palovaroitin alkoi antaa pariston tyhjenemis varoituksia huoneessa, jossa nukuimme. Teri raukka pakeni paniikissa tilannetta sänkyn alle. Siellä taisikin osa tytön yöstä vierähtää vaikka piipitys saatiinkin lakkaamaan.
Sattuipa sitten vielä kolmannenkin kerran varoitin piippailemaan ikävästi lyhyen ajan sisällä. Oltiin taas kyläilemässä ja taas kerran yöllä (ei tällä kertaa niin myöhään) alkoi varoitin huutamaan tyhjenevää patteria, tällä kertaa veljeni huoneessa. Ensin huomasin vaan, kun Nake hyppäsi alas sängyltä ja maiskautti kerran, niin kuin hän silloin tekee kun joku on oikein pelottavaa tai epämiellyttävää. Kohta tyttö hyppäsi takaisin sänkyyn ja rupesi pyrkimään viereeni niin lähelle kuin mahdollista. Tässä vaiheessa minäkin kuulin piippauksen ja Nake alkoi tärisemään. Tärinä vaan jatkui ja koska taikapaita puuttui aloin halaamaan tyttöä tiukasti. Halaaminen selvästi helpotti Tepan oloa ja tärinä hieman vaikeni ennen seuraavaa piippausta. Onneksi paristo saatiin taas vaihdettua ja pienen koiran paniikki alkoi helpottaa. Pitkän aikaa silti vielä neiti nukkui harvinaisen tiukasti kiinni minussa.
Viimeisin asiaan liittyvä kauhistun oli rappukäytävästä kuuluva kimeä ääni, joka sai tytön tärisemään ja siirtymään parvekkeen oven viereen istumaan. Tällä kertaa taikapaita oli paikalla ja pelasti tilanteen.

Neljä tötsää ja nauha
Eli siis ruutua ollaan taas tehty. Kosketus alusta ei toiminut haluamallani tavalla ja minusta tuntui, että Teri menee ruutuun vain silloin kun näkee alustan vietävän sinne. Kaikkia hauskuuttaakseen tyttö vielä juoksi ruutuun, nappasi leikkisästi alustan suuhunsa ja lähti tuomaan sen minulle. Ja se ei tosiaan ollut yksi tai kaksi kertaa, kun niin tapahtui. Kävin jopa kiertämässä ruutu merkkejä ja yritin selittää että tänne keskelle pitää tulla, tiedä sitten toimiko se. Pari kertaa ollaan nyt treenattu viemällä makupaloja alustalle ja se on taas toiminut hyvin. Lisäksi olen ottanut sellaisen alustan, ettei se eivätkä herkut näy kauas ruudusta josko siitä olisi apua. Vauhdilla tyttö ruutuun ainakin viimeksi paineli.
Seuraaminen on ollut jo jonkin aikaan löysää varsinkin käännöksissä ja sitä olen pähkäillyt. Hyvän keinon näiden parantamiseksi muistin vasta sitten, kun treenikaverin näin sitä käyttävän eli käännös ja heti seis ja palkka. Osittain tuollahan minä silloin joskus sain rakennettua Terille hienon ja tiiviin paikan. Nyt paikka alkaa taas hienosti löytyä ja vain pitkät seuruu pätkät saa Naken loittonemaan.
Tunnari on nyt ollut pienellä tauolla, jos se vaikka auttaisi Tepaa järjestelemään siihen liittyviä asioita päässään. Sehän on ollut nyt sellaista pelleilyä että. Hyvin onnsituu kyllä oman kapulan haku, kun minä vien kapulat, mutta jos joku muu vie niin meno on aivan villiä ja mukaan lähtee sattumanvarainen kapula. On tosin käynyt niinkin, että kun minä vien kapulat löytyy oikea kapula, mutta sitten se täytyy viskata ilmaan ja loput kapulat siihen perään, sitten etsitään uudelleen se oma kapula ja tuodaan se. Leikkimiseksi näyttää muutenkin menevän homma kapulan löytymisen jälkeen ja jouduinkin käskemään Nakea tuomaan kapulan ettei homma mene pylly pystyssä (siis Tepa tekee näin) hännän heilutteluksi.

Koska kuviahan tähänkin päivitykseen on pakko tunkea, niin laitan sitten jo melkein kuukauden vanhoja otoksia halukkaille ihan tuonne loppuun. Niin ja koitan saada aikaiseksi vastailla siihen Leenan heittämään haasteeseen!

Hännän heilutuksia ja lämpeneviä ilmoja! Buff.