Taikasieniä?

Muutama päivä tässä tuli vietettyä Terin kanssa mökkeily kauden päätös reissulla. Teri ehti tuon reissun aikana kokeilla kiellettyjä aineita sekä avaamaan ääntään.

Ensimmäisenä vapailu päivänä uskon Tepan ryhdistäytyneen sienestys hommissa. Todisteita en nähnyt, mutta muita vaihtoehtoja en seuraaville tapahtumille löytänyt. Ensin tyttö viipyi taas kohtuullisen pitkän ajan omilla teillään ja takaisin tullessa neidin suu haisi aivan kuvottavalle. Mietin että mitäköhän hän on käynyt nauttimassa, koska naapurien vanhasta jäte montusta tuskin mitään löytyy ja metsän keskellä oltiin, päätin että sen on pakko olla jotain metsän antimia.
Jonkin aikaa herkku retkeltä paluun jälkeen luulin yllättäneeni tytön hajun lähteeltä ja hirveällä kiireellä menin katsomaan. Paikan päällä olikin oksennus (valkoista mössöä) jota neiti yritti pikaisesti pistellä takaisin poskeensa. Tein tytölle häädön pisteeltä ja kohta se oksensi seuraavaan paikkaan. Tässä vaiheessa päätin siirtyä tarkkailemaan Teriä sisätiloihin ja koska alkoi hämärtää halusin välttää oksennuksille salaa hiippailun.
Illalla alkoikin sitten varsin kumma käytös. Teri ei pystynyt asettumaan millään. Hän kävi kyllä nukkumaan, mutta nousi pian ylös ja juoksi hieromaan kuonoaan toisen huoneen mattoon ja sen jälkeen taas juostiin takaisin nukkuma paikalle. Tätä jatkui koko illan.
Lopulta päätin että nyt lähdetään nukkumaan, jospa neiti sitten rauhoittuisi. No toivoahan aina saa, mutta niinkuin kovin usein ei  tämäkään toive toteutunut vaan sama jatkui. Ottaen huomioon että tuo mökillä oleva nukkuma huone on hyvin pieni, siihen jää liikkuma tilaa reilusti vajaa puolimetriä kahdelle sivulle oli suoritus ihailtava. Teri juoksi nuo kaksi sivua, puoli ympyrää ja sen jälkeen hän vimmaisesti ryömi sängyn alla toisen puolen ympyrästä valmiiksi ja rauhottui hetkeksi. Näin jatkui ja sitten kuului yht äkkiä kuinka sängyn alla olevaa liinavaatelaatikkoa siirrettiin. Se laatikko on todellakin painava ja neiti siirsi sitä vieläpä vinottain. Tässä vaiheessa aloin epäillä jonkin sortin taikasieniä. Lopulta Teri onneksi rauhoittui nököttämään laatikon viereen tekemäänsä kolojaan ja siirtyi siitä aikanaan turvallisesti viereeni loppu yöksi.
Seuraavana aamuna vapauden koittaessa oli neidin suuntana edellis päivän oksennukset. Ennen kuin ehdin paikalle oli kiellettyjä aineita ehditty taas nauttia ja niinpä suuntasimme hiilitabletti ostoksille. Tableteista oli apua ja ilta sujui rauhallisesti. Neidin ollessa sisä arstissa kävin vielä hautaamassa edellis päivän tuotokset.

Loppu lomailu sujuikin paremmin ja Terin korvatkin löytyivät ja neiti malttoi pysytellä ulkona ollessaan lähettyvilläni. Kaikessa vuohimaisuudessaan tyttö kävi kiipeilemässä kallioilla ylös ja alas kevyen oloisesti. Löysi hän kiipeily retkellään jotain haukuttavaakin metsästä, mutta palasi onnekseni heti kutsuttuani.
Viimeisenä iltana Teri päästi ilmoille sotahuudon, vieraiden ajokoirien vaeltaessa pihalla. Jokainen joka on huudon kuullut tietää sen voiman, mutta kumma kyllä tytön huutaessa vieressä nukkunut vieras ei osoittanut minkäänlaista elon merkkiä. Luulin vieraan joko menneen huudosta shokkiin tai saaneen sydärin, mutta aamulla asiasta tiedusteltaessa hän vain totesi että jos olisi ollut sikeässä unessa, olisi saattanut pelästyä. Tapauksen johdosta päätin muuttaa epäilyni kohteen kuuloelinten toimintaan.

Tällä kertaa minulla ei olekkaan kuvia laitettavana, kun kamera sattui unohtumaan kotiin, ehkä sitten ensi kerralla. Nyt ryhdyn valistamaan Teriä luonnonantimien syömäkelpoisuudesta :)