Passiivista vastarintaa ja edistymistä

Kaikenlaista on taas ehtinyt tapahtua sitten viime kirjoituksen. Ohitukset ovat parantuneet huomattavasti ja tokossakin on mahdollisesti edistymistä tapahtunut. Lisäksi Teri on osoittanut mieltään passiivisella vastarinnalla.

Vastustaminen tapahtui eräänä aamuna, kun minulla oli menoja enkä jaksanut lähteä tyttöä pitkällä lenkillä käyttämään. Nake siis aavisti tilanteen ja tapansa mukaan halusi haistella kaikki mahdolliset hajut ja pyöriä kaikissa penkoissa. Siinä kävellessä tyttö halusi toki toimittaa myös isommat asiat. Yleensä neidillä on tapana pyöriä hurjasti ympyrää, jotta haluttu kyykistys paikka tulee kokonaan tallottua. Tällä kertaa otettiin kuitenkin myös etutassut kaivuu avuksi ja ihmettelin taas Terin fiksuutta. Kun paikka oli tasoiteltu jäi tyttö paikoilleen seisomaan ja kun mitään ei näyttänyt patahtuvan hoputin neitiä eteenpäin. Siinä olikin sitten seuraavan pyörinnän aika, jonka jälkeen toista takatassua alkoi paleltamaan ja suoritettiin kolmijalka seisontaa. Sitten alkoi mahaa kutittamaan ja piti pyllähtää sitä nuolemaan. Mutta kas siinähän olikin hyvä paikka istuskella ja niin Nake suoristi itsensä, vilkaisi minua ja jäi mielen osoituksellisesti paikalleen istumaan, nokka toiseen suuntaan tietenkin ja keskelle hankea. Lopulta hangesta poistuttiin minun käskystäni ja kylmästä täristen.
Sisälle mennessä Tepa kyllä istui, koska muutenhan ei vapaaksi pääse, mutta istuminen vain tapahtui puoli metriä edessäni selkä minuun päin. Normaali paikkahan on perus asennossa. Piti minun vähän hihnastakin tyttöä taakse päin ohjailla, kun tyttö ei itse olisi halunnut liikkua, mutta sitähän ei Teriltä kysytä haluttaako vai ei. Lopulta kuitenkin sain siis neidin sisälle ja sinne vapautettua.

Entä jos jäänkin tähän istumaan?

Ohituksista
Ensin niihin ohituksiin. Viimeksihän kerroin kuinka Terillä oli hieman vaikeampi jakso takana. Nyt mennään ohitse niin hienosti että meinaa ihan hymyilyttää :) Toisen koiran tullessa vastaan tai kulkiessa toisella puolella tietä neiti haistelee kiltisti tein reunaa tai ottaa kontaktia herkkujen toivossa ja siitähän niitä saa. Voi olla että nyt kun tämän tänne julki tuon, niin tapahtuu taas romahtaminen, mutta nautitaan nyt tästä edes hetken verran.
Eräs ikäväkin sattumus meillä noissa ohittamisissakin oli, kun vastaan eräänä iltana tuli yksi fleksisankari kahden koiransa kanssa ja tietysti ne koirat seikkaili sillä fleksin päässä oman mielensä mukaan. Tepa oli kiltisti penkan puolella ja etsi makupaloja, kun toinen koirista ryntäsi paikalle. Hetken aikaa koirat katselivat toisiaan nenätysten ja eleistä kyllä näki, että kohta on rähinä päällä.
Molemmat seisoivat aivan jäykkinä. Teriä en viitsinyt ruveta kiskomaan, sillä silloin rähinä on taattu. Rähinä siinä kuitekin syntyi ja jostain kumman syystä se fleksisankari tajusi vetäistä koiransa siitä pois. Tepa räyhäsi perään, mutta sain sen rauhoittumaan. Se ei kuitenkaan auttanut, sillä yhtäkkiä toinen koira hyökkäsi takaisin ja koitti näykätä Nakea nenästä. Hieman tytön kuonosta taisi karvaa irrota, mutta ei onneksi mitään vakavampaa. Ohjasin Teriä edemmäs paikalta ja neiti lähti kiltisti mukaani ilman mitään poukkoiluja. Tarkistelin ettei mistään tullut verta ja jatkettiin matkaan. Fleksisankari jäi koirineen vähän matkan päähän möllöttämään, mitä sillä lie mielessä liikkunut vai liikkuiko mitään??
Tämän tapahtuman jälkeen ajattelin, että nyt otetaan varmaan hurjasti takapakkia, mutta ei. Neiti suorittaa edelleen oikein hienoja ohituksia.

Luoksetuloja
Tokoa olen nyt koittanut Terin kanssa treenata, kun jonkin kummallisen päähänpiston seurauksena ilmoitin meidän ensimmäiseen avoimenluokan kokeeseen. Lähinnä sitä luokse tulon stoppia ollaan koitettu ja välillä saatu jopa onnistumaan.
Lyhyellä matkalla neidillä on hieno stoppi, mutta matkan pidentyessä on eiliseen asti mennyt läpi juoksuksi. Kyllä tyttö selvästi hidastaa käskyn nähtyään, mutta kun se ei oikein riitä. Viime viikolla ohjatuissa treeneissä Teri juoksi ekan läpi, mutta kun saatiin hyvät ohjeen, niin sitten tuli hieno pyähdys. Ohjeeksi saatiin, että koiran etenemä matka on aina sen 10 metriä ja oma etäisyys tähän sitten vaihtelee. Kerran tehtiin sitten niin, että olin vain reilun metrin päässä pysäytys paikasta.
Uljas tavoite minulla oli treenata tätä useasti viikon aikana mutta yhteen kertaan se jäi, silloin löytyi kyllä hienot stopit, mutta olin aika lähellä.
Uusinta yritys tapahtui eilisissä  treeneissä. Ensimmäisellä kerralla tyttö juoksi tarkistamaan pysäytys merkin ja palautin neidin alkuun palkatta. Toisella pysähdys oli oma-aloitteinen jo muutaman metrin jälkeen ja taas palkaton palautus. Kolmas kerta toden sanoo ja tällä kertaa Teri pysähtyi hienosti heti käskyn saatuaan, minulla oli etäisyyttä merkkiin pari metriä. Sitten vielä kerta kiellon päälle, tällä kertaa minulla oli matkaa merkkiin noin kymmenen metriä ja taas pysäytys onnistui! Olin kyllä todella iloinen ja tähän onnistuneeseen suoritukseen olikin hyvä lopettaa.
Noutoa otettiin pitkästä aikaa ja ensimmäisellä kerralla Tepa (vanhasta tottumuksesta?) päätti sännätä aidalle haukkumaan ohikulkevia ihmisiä. Tällä kertaa minun ihmettely aikani oli jo lyhyempi ja tajusin nopeammin karjaista tytön perään ja kas kummaa, hän kääntyi ja lähti tulemaan luokseni. Kun neiti oli melkein luonani ohjaajan kehotuksesta annoin uuden nouto käskyn ja hienosti tyttö sitten kapulan palautti. Toinen kerta heti perään ja tällä kertaa suoritus oli aivan täydellinen :)
Tehtiin me muutakin, mutta niissä nyt ei ollut mitään ihmeellistä tai mainitsemisen arvoista.

Näin tällä kertaa. Katsellaan miten tästä saadaan asioita edistymään :)