torstai 11. kesäkuuta 2015

Pikapäivitys

Nytpä päätin repäistä ja laittaa toisen jutun viikon sisään! Ei mitään mullistavaa tiedossa. Ihan vaan videon Vempulan kahlailusta laitan, niille jotka ei sitä ole muuta kautta nähneet.

Pari kertaa on koirat päässyt käymään nyt järvessä. Tepa menee kuin vanha tekijä aina bikini-rajaan asti. Menisi hän siitä eteenpäinkin, jos vaan joku tollo tajuaisi heitellä makupaloja niidä odotettaessa. Ei ole ollut kelluvia nameja mukana, niin ei ole tollo viitsinyt koiraa suotta kiusata.. Tyttö siis kahlailee ja into mennä järveen on kova! Myös rannan mudassa pyörimiseen into on kova ja sitä neiti on saanut hiukan jopa luvallisesti harrastaa.
Vempin veteen meno oli aluksi enemmänkin vahinko pojan puolesta. Hän vaan käveli järveen, kunnes tajusi seisovansa vedessä ja pinkaisi hirmu kiireellä pois. Tämä tapahtui pari kertaa. Nyt veteen voi mennä jo paljon reippaammiin ja paljon syvemmälle kuin ensimmäisellä kerralla. Kyllä se vielä joku päivä ui.

Muuten elo on ollut aika arkista. Älypelejä on koirat pelanneet ja vähän ollaan temppuiltukin. Ulkoilu on alkanut taas Vempulaltakin sujua ja ohitukset on parantuneet. Enää ei edes kaikki vastaan tulijat kiinnosta ja kujerrus on vähentynyt. Tepan kanssa ei nyt ongelmia ole ollutkaan, hänellä kun se ongelmointi on enemmän kausi luontoista. Ja muuten en muista olenko jo asiaa täällä ihmetellyt, mutta veli Vempulan saapumisen jälkeen ei ole Tepalla ollut pelkokausia! Varmaankin tuommoinen varma ja mistään kauhistumaton kaveri vierellä on helpottanut tytön oloa.

Tässä siis kahlailua. Buff!

lauantai 6. kesäkuuta 2015

Nuorten koirien TOKO-rinki

Haettiinpa tuossa viime kuun puolella Vempin kanssa Pohjois-Savon nuorten koirien TOKO-rinkiin ja päästiin näyttökokeeseen mukaan. Näyttökokeessa käytiin ja sieltä lähdettiin ei niin toiveikkaina. Yksilö liikkeet kyllä meni suht hyvin, jopa se pitkä seuraaminen jota etukäteen jännitin. Luoksetulossa jäi lopun perusasento ottamatta, mutta sitä nyt on ollu ilmassa. Paikka makuu meni nollille, minulla tuntui olevan koe kaverina sellanen Herra Häsä. Paras juttu koko hommassa oli se, että Vempi vastasi tosi hyvin sosiaaliseen palkkaan! Minulla on ollu työtä opetella antamaan sellasta joten hyvä että se nyt viimein alkoi toimimaan.
Reilu viikko sitten saatiin odottaa tuloksia että päästäänkö mukaan vai ei? Mitään kovia toiveita ei siis ollut, kun se paikalla olo meni miten meni. Aloin jo suunnitella seuraavaan näyttökokeeseen hakua, sitten kun se olisi ajan kohtaista. Lopulta sitten tuli palaute tuosta kokeesta ja parin päivän päästä lista rinkiin päässeistä koirista ja arvatkaa mitä?? Me päästiin mukaan! Palautteena oli että Vempi on potentiaalinen, vilkas, mutta iloisesti "touhuava" koira. Miten niin vilkas ;)

Näyttökokeessa nähtiin siis Vempin potentiaali, niin kuin toivoinkin. Muuten toko ja yleis elo rintamalla on ollut kehitys kuin lehmän hännällä, alas päin. Tokossa Vempi osaa vaikka mitä, silloin kun treenataan keskenämme (minä ja koirat), mutta jos mukana on joku muu menee homma ihan plörinäksi ja kekittyminen on pennun tasolla. Olisiko nyt siis menossa joku yhden vuoden kriisi/taantuma? Arki elokin on vähän saman tyylistä hihnassa yrtetään vetää vähintään kerran lenkissä, se onneksi menee ohi seinään pysähtymis harjoituksen avulla. Kaikille koirille pitää kujertaa, jos en ehdi ajoissa tilanteen tasalle. Sisällä sentään on rauhallista, paitsi tietty jos joku tulee kaymään. Jatkoon siis suunnitelmissa paljon häiriö treenejä kimppatreeneissä ja yksin treenatessa voidaan sitten hioa liikkeitä.

Tepa on myös päässyt hommiin, yleensä hän on mukana joka paikassa ja toko treeneissä pyrin myös tekemään pienen pätkän jotakin. Tepan kanssa on nyt tehty noutoja, seuraamista, jääviä, luokse tuloja ja ihan vain temppuiltu. Tyttö tuntuu nauttivan jo tosiaan ihan siitäkin että pääsee vaikka pujottelemaan jalkoja tai kierimään namiin saadakseen. Vempulan agilitykurssillakin neiti on mukana ja lepäilee sen ajan tyytyväisenä "mökissään".

Ollaan käyty myös tutustumassa näihin uuden asuin alueen ulkoilu reitteihin ja hyvältä vaikuttaa! Niin ja uudistinhan minä blogin ulkoasuakin kun alkoi tuntumaan, että pitää saada ajan tasaisia kuvia kehiin. Tässä vielä lohdutus kuvia pitkästä blogi-hiljaisuudesta johtuen. Buff!

Naken unia taas häiritään
Vempin ohjatun noudon suuntaharjoitus
Pallo
Terikin harjoitteli suuntia

torstai 30. huhtikuuta 2015

Nakemaisesta näkökulmasta

Wooooooo!! Tepa täällä taas hei! Tulin valoittamaan viimeaikaisia tapahtumia omasta näkökulmastani.

Huijattu olo
Lähdimme yhtenä päivänä ajelulle, niin kuin niin monena muunakin päivänä. Emäntä pakkasi meidät autoon ja lähdimme matkaan. Suunta oli minulle uusi ja kun pysähdyimme pääsimme Vempin kanssa hämmästyksekseni emännän mukaan. Alkuun olin innoissani ja me velipojan kanssa etenimme hihnat tiukalla. Saavuimme ovelle, jonka emäntä avasi ja menimme hänen perässään sisään. Innoissamme heiluttelimme häntää, olisiko tämä uusi kauppa?? Hetken päästä tajusin tilanteen, ei voi olla totta! Olin mennyt häntä heiluen eläinlääkäriin.. Minua vähän alkoi jännittää, tonkisiko joku täti taas takapuoltani? Vempi raukka ei ollut tilanteen tasalla vaikka kuinka koitin asiani hänelle ilmaista. Hän vain mennä tohotti koko kroppa vatkaten pitkin poikin.
Menimme sitten huoneeseen, mikä ei koskaan tiedä hyvää. Ensimmäisenä pöydälle päätyi Vempi ja minä huokaisin helotuksesta, ehkä olinkin vain seuraneitinä? Vempula tohotti pöydällä ja oli innoissaan, kun setä häntä huomioi. Silmät olivat hiuksien peitossa ja niiden katsomiseta ei näyttänyt tulevan mitään, ennen kuin emäntä käski veljen rauhoittua. Sitten hän siellä istua tönötti kiltisti, kun hampaiden valkoisuutta kehuttiin. Tutkittuaan Vempin setä otti piikin esille ja huoneessa oleva täti antoi Vempille hirveästi herkkuja! Pöljä Vempi ei edes huomannut että sellaisella teräaseella tökittiin. Setä laittoi Vempille myös nenään jotain ja taas sai veikka herkkuja. Ja siellä se vaan vatkasi pöydällä itseään, hyvä ettei tippunut!
Seuraavaksi oli minun vuoro mennä pöydälle. Kilttinä tyttönä annoin sedän tutkia minua, vaikka hän minun maassa ollessa sanoikin minua vanhemmaksi Herraksi?! Häntää pidin koipien välissä, jottei setä vahingosakaan luulisi, että nautin tilanteesta. Setä kysyi ikääni ja kun se kerrottiin, hän totesi että oli arvellutkin minua jo iäkkäämmäksi kun olemuksessani oli sellaista arvokkuutta. Eipäs sanonut näin Vempille, hah! Setä kommentoi purukalustoani kysyen oliko hampaat päättäneet lähteä itse vai oliko ne poistettu? No itsehän ne mokomat ovat lähteneet ja vaikeuttavat nyt olemattomuudellaan kovempien herkkujen syöntiä. Setä räpelöi minunkin niskaani, mitä lie siellä teki? Minä keskityin tädin tarjoamiin herkkuihin. Kun minulle laitettiin nenään nestettä oli Vempi kateellinen, kun sain olla pöydällä ja syödä herkkuja. Siellä se lattialla ynähti närkästyneenä, jäiköhän siltä taas jotain tajuamatta? Että sellainen reissu.

Hetkellisiä itsenäistymisiä
Käytiin tässä myös pitemmällä reissussa ja pääsin harjoittamaan vapautta. Koska vapaus on harvinaista herkkua päätin välillä ottaa ohjat omiin tassuihini ja määrätä niiden suunnan ja tahdin. En esimerkiksi suostunut menemään kiinni laitettavaksi muiden syödessä, vaan painelin metsään. Vempi raukalla ei ole kai minkäänlaista omaa tahtoa ja se kipitti kiltisti hihnan jatkoksi. Kun syömä hommat oli muiden osalta hoidettu lähdimme emännän kanssa kävelemään ja veikkakin pääsi taas vapaaksi. Hän oli kuulemma ollut kiinni, koska yritti itsetuhoisesti (asiaa tajuamattaan) kävellä nuotioon usemman kerran. Jotain kuvia emäntä yritti meistä räpsiä ja pyydänkin niitä tänne laittaamaan.
Kun oli pois lähdön aika, päätin ettei niin ole ja lähdin naapuriin, siinäpähän huutelivat perääni. Kuulin jopa auton käynnistyvän ja yleensä olisinkin jo kiireellä mennyt kyytiin, mutta nyt ajattelin ettei minua kuitenkaan jätetä jälkeen. Jonkin ajan päästä siirryin sitten rauhallisesti auton kyytiin ja matkalle kohti renkaiden vaihto työmaata.

Tämmöisiä olivat minun näkemykseni viime aikojen reissuista. Palailen kunhan saan taas tassuni asetettua näppäimistölle. Buff! T: Tepa

"Jos metsään haluat mennä nyt.." Päätin pysyä tiellä.
Mulahdin vähän ojaan, ei haittaa



Olipa muuten kauhean mielenkiintoinen kivi.
Tässä muistin, että piti katsoa kameraa
Renkaanvaihdon laadunvalvonta tehtävissä
Vempi uitti häntäänsä vesikupissa
Vapailu alkoi väsyttää

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Yllätys, ollaan taas tokoiltu!

Vempulan kanssa käytiin oman seuran möllitokossa katsomassa miten menee ja Tepakin pääsi tokoilemaan. Ei varmaan olisi tullut lähdettyä, jos en olisi lupautunut liikkuroimaan yhtä luokkaa.
Yritettiin tehdä liikkeet lähes uuden alokas-luokan mukaisesti vain paikalla olo oli nykyisen mukainen. Seuraamisesta tosin puuttui hidas osio, hyppy tehtiin uuden avoimen luokan mukaan ja noutokapulan pidon sijaan tehtiin vahingossa nouto Mutta nyt suoritus selityksien pariin. Liike järjestystä en enää tarkkaan muista, mutta tapahtumat kuitenkin jotenkin.

Luoksepäästävyys: 7 Ihan ensimmäisenä liikkeenä oli luoksepäästävyys, jota ei siis olla harjoiteltu yhtään. Tämä siksi että se puuttuu uusista säännöistä varsinaisena liikkeenä ja niiden sääntöjen mukaisiin kokeisiinhan me tähdätään. Seiska ei johdu siitä etteikö poika olisi luoksepäästävä vaan päin vastoin! Vempi kieppui ja yritti nuolla tuomaria, mentyään häntä vastaan.
Seuraaminen: 7 Samalla pistelinjalla jatkettiin. Vempi oli ihan hösöhösö. Tätä taas selitän sillä, etten ehtinyt ollenkaan laskea pojan virettä ennen kehään menoa vaan oltiin ensimmäinen koirakko joten käytiin ulkona pyörähtämässä vain toisen luoksepäästävyys ryhmän aikana. Alkuun siis poika irtosi ja haahuili, mutta löysi onneksi loppu seuraamiseen oikean paikan ja asenteen. Itse olisin ehkä antanut meille pisteen vähemmän ellen kaksi.
Luoksetulo: 8 Oli hyvä ja vauhdikas, mutta se vauhti jatkui vähän liian pitkälle ja poika kävi takanani parin-kolmen metrin päässä kääntymässä. Siinä sitä taas naurua pidäteltiin.
Liikkeestä maahanmeno: 9 Olisi ollut kymppi ilman antamaani tahatonta pientä vartaloapua.
Nouto: 9 Hups! Siis tämän piti olla "noutokapulan pito". Liikkuri käski kuitenkin heittää kapulan ja minä mitään ajattelematta sitten tottelin. Tajusin asian siinä vaiheessa, kun olin jo kapulan viskannut. Hieno nouto muuten, mutta taisi taas tulla pieni koukkaus takakautta?
Kauko ohjaus: 9 En muista mikä tässä meni pieleen. Olisiko poika tarvinnut avun lopun perusasentoon?
Estehyppy: 10 Ei mitään sanottavaa hieno uuden Avo-luokan mukainen hyppy ilman turhaa takakoukkausta sivulle tulossa.
Paikalla makaaminen: 10 Hieman poika kuunteli hallin ulkopuolisia ääniä ja käänteli niiden mukana päätään. Ensin meinasin jäädä lähemmäs varmistelemaan pysymistä, mutta hyvä etten jäänyt.
Kokonaisvaikutus: 8 Itse olisin antanut vähemmän, sen verran monta kertaa piti Vempulaa komentaa pois liikkuria liehakoimasta. Mutta nämähän olikin möllit.
Yhteensä: 176. Pitihän ne yhteispisteet uusilla kertoimilla toki laskea. Luoksepäästävyyttä en tietenkään mukaan laskenut ja muutenkin pisteitä katsoessa pitää ottaa huomioon möllilisät ;)

Tepa pääsi myös hommiin
Niin kuin ylempi rivi mainostaa myös Nake sai tehdä tokoa, kun möllit oli ohi. Otettiin tytön kanssa noutoa, luoksetuloa, seuraamista, kakeja ja yksi liikkeestä seisominen. Liikkeitä otettiin vain yksi tai kaksi toistoa ja Teri teki hommia hirveän iloisesti ja keskittyi hyvin. Vain liikkeestä seisominen tarvitsi korjausta, kun neiti seurasi taas niin intensiivisesti tai sitten viesti ei vaan löytänyt perille. Iloinen Nake oli kuitenkin päästessään hommiin ja sehän se on tärkeintä.
Piti muuten vielä sellainen juttu kertoa Tepan tunnarista, kun tytölle iski epätietoinen hetki. Tepa oli hakemassa omaa kapulaa ja jäi sitten se suussa minua tuijottamaan "Eikö tämä olekaan oikea??". Neiti sitten pudotti kapulan maahan, haisteli kapulat läpi ja otti taas sen saman kapulan. Tällä kertaa annoin hiljaa nouto käskyn ja Nake palautti kapulan minulle, josta tuli tietenkin kovasti kehuja ja palkkaa. Niinpä niin, joku oli taas jämähtänyt palkkaamisessa oman noston kohdalle.. Seuraavan kerran Nake kyllä sitten jo nätisti palautti kapulan ilman erillistä käskyä. Hienoa Tepa!

Pikatiedotus hoidettu. Buff!

Hommat hoidettu, rentoutumisen aika.

perjantai 10. huhtikuuta 2015

Raportti viime viikoista

Nyt on niin kiirettä pitänyt että hyvä kun on edes ehtinyt raportoimista miettiä. Tässä nyt kuitenkin tulee juttua enemmän ja vähemmän.

Vempulasta on tullut MIÄS!
Siis oikeasti, nyt kaikki hajut ja varsinkin nartut on niiin kivoja. Vähän liiankin, jos tällaiselta ei niin uroksen toiminta periaatteisiin ihastuneelta kysytään. Siis voi huoh! Varmaan tähän yhdistyy vielä jonkin sortin yhden vuoden uhma kaiken kevättä rinnassa meiningin lisäksi ja korvat on välillä korristeena, jos sitäkään. Viime viikonloppuna Raisa parka sai kokea vähän turhankin paljon Vempin kylmää nenää takamuksessaan, vaikka tätä useaan otteeseen komentikin. Niin koetin komentaa minäkin, mutta joo se komennus oli pojalla mielessä ehkä millisekuntin. Ehkä puolessa välissä lenkkiä otin Vempulan hihnan päähän ja siihen sitten loppui vapailu. Jossain vaiheessa ehkä oli vähän havaittavissa paluuta maan pinnalle narttu asioista??
Mutta seuraavaksi on mainittava sellainen iso juttu, että Vempi täytti vuoden. Kauhean iso poika siitä on tullutkin. Synttäri päivää vietettiin koko pentueen voimin hyppytekniikka koulutuksessa. Vappu Alatalo sitä meille piti ja sanoi meidän yhteistyön Vempin kanssa näyttävän hyvältä. Alku kierroksella pojan etupää oli jäykkä, mutta ei siinä selvinnyt johtuiko se lelun saalistamisesta vai mistä. Välipätkät oli hyviä, mutta lopussa pojan jo väsähdettyä jäykkyys palasi. Motoriikka oli kuulemma hyvää ja jopa vatsalihaksia alkoi muistaakseni löytyä. Niitä onkin treenattu.

Kaikki sisarukset samassa kuvassa :D
Koska hyppytekniikka oli eteläisessä Suomessa lähdimme kyläilemään tätini luokse ja meno matka olikin loppu päässä aika mielenkiintoinen. Kaksi kilometriä ennen kehä ykköstä navigaattori päätti tiltata täysin. Ihan oli sellainen olo, että joo tähän asti olisin itsekin osannut.. Niinpä sitten lähdin rampista kehää väärään suuntaan, minkä kyllä tajusin jo siinä vaiheessa, kun ramppia pitkin ajelin. Eipä siinä  auttanut muu kuin etsiä kääntö paikkaa ja mahdollisuutta päästä räpläämään navigointi järjestelmää. Myllypurosta löytyi parkkipaikka, jolle sain hetkeksi pysäytettyä auton ja totesin, että ei se opastuslaite nyt pelitä, se ei edes sammunut millään. Niin sitten asentelin kännykän opastamaan minut loppuun, mikä ei sekään mennyt ihan ongelmitta. Mikä navigaattori se sellainen on, joka antaa kaistan vaihto käskyn sitten, kun tilaisuus meni jo?? No käväisimpä sitten pohjois-leppävaarassa ennen kuin löysin tieni sen eteläiseen osaan. Loppu hyvin ja perille päästiin, tosin lähinnä ehkä siksi että minulla oli muistissani reitin loppupää karttapalvelua edellisenä iltana katseltuani.
Reissu sujui muuten hyvin vaikka sohjossa koulutukseen ajettiinkin. Tepa sai nauttia herkuista ja tätini huomiosta Vempulan hyppiessä.

Tässä kohdassa oltiin muuten aika monta tuntia menossa ennen kuin akku loppui..
Tepan tokoilut
Koska en halua jättää Tepaa täysin treeneittä ja vaille mitään tekemistä ollaan nyt tehty tunnaria ihan enemmänkin ja kapula kasan kera. Hienosti kyllä tyttö malttaa nyt haistella, jos vähän nyt välillä maistellakin. Aluksi siirsin kapulaa lähemmäksi häiriö kasaa ja sitten iskin kapulan muitten joukkoon. Ja nenä toimii. Nyt vaan pitää muistaa, että kun homma menee hutiloimiseksi menen itse kyykkyyn kapuloitten viereen ja Tepa saa sitten siinä etsiä omansa. Ei sitten ole niin kiirettä takaisin palkkaa hakemaan ja malttaa keskittyä olennaiseen. Lisäksi ollaan edelleen tehty joitain muita liikkeitä ihan vain vähän ja niin että jää hyvä mieli. Tänään tehtiin seuraamista, josta täyskäännöksen jälkeen palkka ja ai kun oli ihanan iloinen koira. Ja arvatkaa mitä, minun ei tarvinnut kuin kerran kutsua Tepaa sen haistellessa maata ja tyttö tuli iloisesti luokseni valmiina tekemään hommia yhdessä. Nake on niin hieno ja tuntuu nyt niin helpolta treeni kaverilta. Vähän niinkuin pelkkä ajatus välillä riittäisi ja homma on jo hoidossa.

Koulutus ja hallittavuus testi
Vempulalla on nyt pitänyt kiirettä todenteolla, kun on pitänyt käydä toko oppejakin hakemassa Lahdesta asti. Kannatti kyllä lähteä kouluttajana oli Oili Huotari, jonka opeilla on jo aiemminkin menty hyvin eteempäin. Tällä kertaa otettiin aiheeksi ohjattunouto, sitä kun on nyt alettu harjoitella ja kapuloitten mukaan tulo aiheutti hieman hämmennystä. Ongelma on nyt siinä ettei Vempi innostu kuolleesta lelusta tai kapulasta ja palautus vauhtiin on huono. Normi noutohan siis sujuu hyvin. Nyt aletaan laittaa lelut kapuloiden tilalle suuntia opetellessa ja tehdään muuten lelun ryöstö leikkejä. Lisäksi lelun palautuksesta pitää antaa nyt huippu palkka suuntia tehdessä. Kun suunnat sujuu leluilla vaihdetaan lelut kapuloihin. Eiköhän me taas näillä mennä kovasti eteenpäin! Toisena juttuna otettiin kakejen istu-seiso-istu vaihtoja, niissä kun on ollut kovasti liikettä enkä sitten ole uskaltanut niitä tehdä ilman kunnon neuvoja. Nyt saatiin vinkkejä siihenkin ja toteutus on enää väline hankintoja vailla. Tehdään nyt sellaista treeniä että poika oikeasti joutuu ajattelemaan niitä takajalkojaan, eli kaveri pitämään kevyesti jaloista ja tyynyn päällä taiteilua kotona.
Hallittavuus testissä käytiin tänään, se piti päästä läpi, jotta pääsee agilitya harjoittelemaan. Läpi päästiin joten aksailun alkeiskurssille käy tiemme. Vähän ja vähän enemmänkin minua kyllä jännitti tuo testi, sillä Vempula on nyt niin miestä että. Kovasti oli kyllä yritystä maton hajuihin, mutta onneksi sain pojan halut hillittyä. Vuoroa odotellessa poika jopa istua napitti vailla käskyä edessäni ja odotti mitä tehtäisiin seuraavaksi. Hieno poika on tuo Vempula!

Sellaista tällä kertaa. Tepan uutiset jäi nyt harmittavan vähäisiksi. Tulee itselle sellainen olo että eikö Nake parka saa tehdä enää mitään, mutta onneksi se oikeasti saa. On joka paikassa mukana ja saa treenata sekä touhuilla. Katsotaan jos ensi kerralla olisi enemmän Tepa asiaa. Buff!

Tepan nepa kuvauksen kohteena jälleen <3

tiistai 24. maaliskuuta 2015

Ohjattu nouto ja arkisia askareita

Nyt onkin tapahtunut kaikenlaista ja osa varmaan jää kertomattakin! Alkuun harrastus puolen kuulumiset ja sen jälkeen muita juttuja.

Postin tuo..
Sain tässä yksi päivä tosiaan toivoa että posteljooni meille vielä postin tuo, kun unohdin laittaa Vempille ammatin harjoittamis esteen. Kauhealla kiireellä poika juoksi ovelle ”Posti tuleeee!!!!!”… Kolinaa ja ryminää ja kohta Vempi tulossa ovelta postinippu kauniisti suussa. Tapahtui siis ilmeisesti postin riisto posteljoonin kädestä, sillä ei se posti noin kauniissa nipussa siihen lattialle ole tippunut..
Iloinen postimies
Vempulan ohjattu
Käytiin yksi päivä tokon korvaus vuorolla treenaamassa ja koska paikalla ei ollut ketään muuta saatiin treenata koirien kanssa ihan itsekseen koko isolla kentällä. Vempula pääsi aloittamaan ja teki ensin ohjattua noutoa. Ensimmäistä kertaa oli kapulat alustojen paikalla. En tiedä oliko ongelma ensin kapuloitten ilmestymisessä vai käskytyksessä vai molemmissa, mutta jotenkin näin se meni. Lähetin Vempin hakemaan oikeaa kapulaa. Hyvin poika lähti, mutta kun huusin perään tuo, tapahtui jarrutus ja käännös minua kohti. Uusi suunta käsky ja niin löytyi kapula. Nyt kun jälkeenpäin miettii niin varmaan syynä oli se tuo -käskyn lisääminen, sillä sama ongelma toistui myös toisella puolella. Kun sitten annoin pelkän suunta käskyn alkoi kapulat nousta vähän paremmin, mutta kyllä tässä on vielä pohdittava miten asiaa saisi varmemmaksi. Kun poika kapulat sitten tajusi oli homma taas yhtä kivaa kuin normi noudossakin.
Vempi teki kolme kierrosta joiden aikana otettiin myös luoksetuloa, seuraamisen käännöksiä ja kokeiltiin nykyisen alo-luokan hyppyä.
Hyppy oli ensin hämmentävä kokemus Vempulalle jonka kanssa on tehty pitkän aikaa vain uusien sääntöjen mukaisesti avo-luokan hyppyä. Alkuun poika kiersi esteen ja olin että voi ei!! Ajattelin että kokeilen vielä kerran ja jos jotain sellaista taas tapahtuisi avustaisin hypyn niin, että se varmasti onnistuisi. Toisella yrityksellä homma meni niin kuin piti ja poika hyppäsi sekä pysähtyi heti käskystä. Hienosti Vempi myös malttoi pysyä paikallaan, kun menin viereen seisomaan. Ei otettu näitä kuin kaksi, sillä meidän tavoitteethan on sitten siellä elokuussa ja uusien sääntöjen mukaisessa kokeessa. Jos tarkoitus olisi kisata vanhoilla säännöillä olisin toki aloittanut tuon hypyn harjoittelemisen ihan vaan siitä yli menon palkkaamisesta.

Naken iloittelut
Nakekin pääsi tokoilemaan korvauskerta vuorolla ja sai tehdä kaksi pätkää. Kolme oli suunnitelmissa, mutta kun tyttö lopetti toisen pätkän niin hyvän tuulisena, halusin sen mielentilan jäävän päällimmäiseksi. Heti kentälle päästyään Teri otti riemukierroksia ja juoksi pienen ympyrän.
Ekalla pätkälle otettiin myös Tepan kanssa ohjattua. Viime kerrasta on varmaan jo kaksi vuotta mutta hyvin tyttö homman muisti. Heti ekalla haki oikeat kapulat, niin en sitten viitsinyt enempää asiaa jankata. Lopuista liikkeistä en järjestystä muista paitsi että luoksetulo oli toisen pätkän vika liike. Siinä välissä otettiin yksi ruutu nami alustalle, niin että minä puolivälistä matkaa tytön ruutuun lähetin. Sitten otettiin hyppy noutoa ja Nake oli niin hyvä ja iloinen tässäkin jutussa. Otettiin myös yksi liikkeestä maahanmeno, jossa palkkasin heti maahan käskyn jälkeen ja eihän tässäkään ollut ongelmaa.
Viimeisenä otettiin sitten sitä luoksetuloa. Ensin ihan avoluokan liikkeenä ja stoppi oli hyvä. Ajattelin sitten kokeilla voivoin luoksetuloa. Voi hyvänen aika miten se meni. Ensimmäisen pysäytys käskyn annoin tietysti ekalla merkillä ja siitä Nake sitten hölkytteli toiselle merkille ja pysähtyi siihen. Jos me nyt Naken kanssa ollaan ”vähän” kaavoihin kangistuneita niin tämä taas osoitti sen. Ehkä ollaan muutama vuosi tehty pysäytyksiä siltä matkalta ja tyttö on päättänyt että tällaisen matkan päähän pitää pysähtyä. Toinen yritys ja sama homma. En voinut taas muuta, kun huvittua neidin toiminnasta. Se oli niin Nakemaista! Sitten laitoin takapalkan lähdön taakse ja ajattelin sillä saavani pysähdyksen oikeaan kohtaan. No Tepa teki nakemaiset ja kävi luoksetulo käskyn saatuaan syömässä takapalkan ja lähti sitten vasta tulemaan. Mutta täysillä muuten tulikin ja en sitten kehdannut edes yrittää pysäyttää. Vikalla kerralla neiti malttoi olla syömättä takapalkkaa ennen aikojaan ja stoppikin saattoi olla nopeampi, mutta Teri oli kyllä niin kamalan iloinen ja juoksi ihan täysillä luvan saatuaan palkalle ja takaisin luokseni että itse asiasta huvittuneena jätettiin treenit siihen hyvään ja iloiseen mielentilaan.



Kokeenomainen treeni
Eilen oli kokeenomaisen treenin vuoro ja päätin siten kokeilla Vempin kanssa nykyistä alokas luokkaa hieman helpotettuna. Paikalla makuu otettiin jonkin pituisena, mutta poika oli kyllä aika levottoman oloinen. Ei sillä ollut aikomustakaan nousta, mutta häntä ja pää taas heilui lisäksi jotain hajujakin piti haistella. Helpotin sitten vikan pätkän ja menin ihan pojan eteen seisomaan. Oma syyhän tuo levottomus on, kun olen kai lisännyt liian nopeasti aikaa ja matkaa, varsinkin sitä aikaa! Tässä on siis nyt otettava takapakkia.
Seuraamisista otettiin vain vapaana seuruu. Näin pitkänähän ei olla koskaan seuruuta tehty ja nyt on ollut muutenkin teemana palkata käännöksistä. No ekan käännöksen jälkeen jännäsin jatkaako Vempi matkaa ja kyllähän hän sieltä tuli. Hieman oli matkalla haahuamista kontaktikaan ei koko matkaa pitänyt.
No maahan meno oli sitten hyvä. Hyvä seuruu, nopea maahan meno ja tiukka siellä pysyminen. Hyvä!
Luoksetulo oli muuten hyvä, mutta jätettäessä Vempulan pää kuulemma pyöri ja kyllä vielä käskyä antaessanikin poika katseli sivulle, mutta tuli kuitenkin. Tähän liikkeeseen nyt lisää yllätyksellisyyttä, jos vaikka saataisiin tarkkaavaisempi odotus.
Liikkeestä seisomisessa oli hyvä seuruu, mutta pysähdys olisi saanut tällä kertaa olla napakampi. Tässä myös oli mietintää, että ottiko poika yhden sivu askeleen käskyn saatuaan? Kun itse käännyin Vempiä kohti lähti poika tulemaan luokse, mitäs kummaa? Ei tainnut Vempula nyt olla ihan varma mitä oltiin tekemässä?? Kävin sitten pysäyttämässä pojan uudestaan ja nyt loppu osa sujui niin kuin pitikin.
Sitten vielä se hyppy jota edellispäivänä kokeiltiin. Ei se poika kauhealla vauhdilla hypylle mennyt, mutta eihän me tosiaan olla tuollaista hyppyä moneen kuukauteen treenattukaan. Eli ihan hyvä suoritus.
Kun aikaa vielä jäi otettiin pieni pätkä seuraamista, joka oli nyt tosi hyvää! Tästä siis sellainen asia korvan taakse, että Vempi vaatii sitten ennen koetta että oikeasti tehdään jotain esim. seuraamista, että saadaan turha vouhotus pois.
Sosiaalinen palkka onnistui näissä mölleissä ihan surkeasti tai siltä se minusta tuntui, en vaan osaa!! Kotona tosin tuli sitten mieleen, että Vempiinhän voi koskea ja se jopa tykkää siitä eli opettelen nyt kunnolla sen sosiaalisen palkan ja rapsutusten annon. On ne Terin kanssa niin erilaisia..

Jännä rappukäytävä
Meidän talossa on menossa putkiremontti, jonka takia rappukäytävään on ilmestynyt ammottavia poraus aukkoja. Koska Vempi on sellainen että varmasti niihin kävelee, kun on raukka vähän putkiaivo katsoin parhaaksi yksi päivä laittaa hänet kävelemään käytävän toista reunaa. Kauheaa sutimista ja toiseen suuntaan vetämistähän siitä seurasi. Ihmettelin hiukan asiaa, mutta annoin asian olla. Sama kuitenkin toistui seuraavalla kerralla ja nyt nostin Vempulan käytävän toiselle puolelle. Poika parka oli hieman kauhistuneen näköinen ja luupollaan. Siinä sitten kehuin kuinka reippaasti hän on siinä kauhean jännän aidan vieressä, jonka toisella puolella on iso pudotus. Pian siinä Vempin häntä nousi ja päästiin koti ovelle asti. Seuraavalla kerralla asia oli edelleen hieman jännä, mutta ei enää läheskään niin kuin aiemmin. Tällä kertaa pienet kehut alkumatkalle. Seuraavalla kerralla en sitten enää sanonut mitään, kun eihän siinä nyt mitään kummallista ole kulkea aidan vieressä. No nyt ei tuo käytävän reuna ole enää minkäänlainen jännityksen paikka vaan siinä kuljetaan ihan niin kuin missä tahansa muuallakin.

Pesuun jouti koko porukka
Tässä yhtenä keväisenä päivänä piti viettää koirien pesu päivää. Kumpaakaan ei ollut tarkoitus kokonaan pestä vaan hoitaa ongelma alueet eli Tepan anaalirauhaset ja Vempin ulkoillessa mustaksi värjääntyvät varpaat.

Ensimmäisenä vuorossa oli Vempi, joka pääsi kylpyyn heti aamu ulkoilun jälkeen. Koska meillä on semmoinen istuma-amme tuolla kylppärissä voin kertoa peseminen on aina ihan hirmu helppoa ja silleen. No tätä tassujen pesua nyt oli tehty jo muutama muukin kerta parin päivän sisään joten siihen on tullut jo tekniikka, altaan alaosaan vettä koiran nilkkoihin asti ja koira sinne lillumaan, tassujen heiluttelua ja pientä hankausta. Tämän jälkeen Vempula sai luvan nousta ylemmälle osalle, ensin etutassut ja niiden huuhtelu ja sitten takatassut. Sitten vielä tassujen kuivaus puristelu sekä vielä pyyhe kuivaus ja valmista.

Kun musta vesi oli toimitettu pois altaasta oli Tepan pyllyn vuoro. Minä varustauduin hommaan asian mukaisella suojavarustuksella eli kertakäyttöhanskat käteen. Se helpompi rauhanen tyhjeni taas melko helposti ja nestekin oli sen näköistä kuin piti. Enemmän työtä vaati ongelmarauhasen ongelmat. Ensiksikin mokoma yritti paeta käsittelyäni hakeutumalla syvemmälle. Vähän töitä tehtyäni sain kuitenkin ilkimyksen napattua kiinni ja tyhjennys alkoi. Ensin ei mitään, mutta sitten yhtäkkiä rauhanen päätti luovuttaa ja ampui nesteensä yläviistoon, johon en ollut varautunut. Tein taidokkaan? väistö liikkeen ja jatkoin homman loppuun rauhasen nyt ampuessa nestettä ennalta odotettuun suuntaan. Kun homma oli valmis kuivasin Terin ja nostin pois altaasta. Vielä ennen vesasta poistumista tarkistin peilistä ettei anaalirauhaseritteitä näkynyt missään. Kun sitten astuin ovesta ulos ja huitaisin hiukset pois silmiltä totesin että käteen jäi jotain märkää. Vettä?? Ei sentään se märkä oli ruskeaa eli väistöliikkeeni ei ollutkaan niin täydellinen kuin luulin vaan rauhanen oli onnistunut kostoiskussaan. Niinpä sitten jouduin vielä minäkin suihkuun joukon jatkoksi. Tilanne päättyi rauhasen kanssa tasapeliin 1-1. Seuraavaa ottelua odotellessa ja suojautumisvarusteita parannellessa.

Nakea niin nukuttaa

Näin paljon ehti tapahtua ennen kuin sain aikaiseksi mitään ylös kirjoittaa. Ehkä siinä on taas juttua vähäksi aikaa. Niin joo ja Vempi tapasi Hilda siskoaan leikkien merkeissä, siitä kuva saastetta loppuun. Buff!

lauantai 14. maaliskuuta 2015

Kuukauden kuulumiset

No niin päivitelläänpä kuulumisia. Lähinnä luvassa toko juttuja.

Aloitetaan siis tokolla. Tepa viettää edelleen eläkepäiviä, mutta on päässyt mukaan treenaamaan. Hallitokoissa Teri on yleensä vain hengailemassa mukana ja seurailemassa nuorison menoa. Muutaman kerran ollaan nyt käyty ulkona treenailemassa, eräällä parkkipaikalla. Siellä myös tyttö on päässyt hommiin ja ollaan tehty lähinnä seuraamista, kakeja ja paljon tunnaria. Tai no ei sitä ehkä voi tunnariksi sanoa, kun olen heitellyt yhtä kapulaa hankeen ja neiti on sen sieltä saanut etsiä. Mutta kun se nenän käyttö on Tepan mielestä niin huippu kivaa!! No kunhan lumet ja jäät sulaa aletaan ottaa haju hommaa virallisempaan tapaan ja lisään kasan kapuloita näköpiiriin. Tavoitteena on saada Tepan tunnari kuntoon kesän aikana. Ihan vain koska tykkään kouluttaa koiriani ja Nake saa samalla kaipaamaansa aivojumppaa.

Vempulan kanssakin on tarkoitus aloittaa tunnarin opiskelu kunhan tosiaan säät sen sallii ja kapulan piilotus kasoja alkaa löytyä, siis lähinnä jäästä irti olevia lehtiä. Seuraamista  on nyt harjoiteltu kovasti ja se alkaa taas näyttää miltä pitääkin. Viimeksihän taisin kertoa meidän seuruu ongelmista? Viime kerralla ohjatuissa treeneissä meillä oli häiriö kerta ja se meni muuten tosi hyvin. Kouluttajakin sanoi huomaavansa selvää edistymistä häiriön siedon kanssa parin kuukauden takaiseen verrattuna. Aluksi tehtiin vanhan idarin tapaista liikettä niin että toinen koirakko teki samaa hommaa neliön vastapäisellä sivulla. Tehtiin yhtä liikettä kerrallaan eli maahanmenoa ja seisomista meidän osalta. Poika oli kyllä super taitava!! Ei olla siis liikkeinä näitä ollenkaan tehty, mutta no problem kyllä Vempi nää hommat osaa. Ilmeisesti pohjatyössä on onnistuttu? Seuraaminen oli tosi hyvää ja poika suoritti molemmat liikkeet heti käskyn saatuaan ja pysähtyi kuin seinään. Myös taakse menot sujuu. Välissä tietty otin Vempulan kanssa pelkän seuraamis pätkän ettei ala taas ennakointia ilmestymään.
Seuraava kierros olikin haastavampi, kun toinen koirakko teki toisessa laidassa luoksetuloa ja toinen teki seuraamista. Ensimmäiseksi tehtiin luoksetuloa ja se eka kerta olikin hankalin. Vempi meinasi lähteä juoksemaan toisen koirakon luokse ja kaarti jo tosi rajusti, mutta sain kun sainkin pojan huudettua matkalta luokseni leikkimään. Tämä oli minulle tosi iso juttu, koska aiemmin poika olisi varmasti valinnut sen toisen koiran luokse menon luokseni tulon sijaan. Olin niiin onnellinen tästä. Meidän seuraamis pätkällä pidin Vempulan hihnassa, koska tiesin että juokseva koira on hänelle vaikea häiriö. Vähän meinasi aluksi ajatus rakoilla luoksaria tekevän koiran suuntaan, mutta lopulta saatiin taas mielenkiinto suunnattua itse asiaan eli seuraamiseen.
Lopuksi tehtiin vielä paikalla olo harjoitus niin, että kouluttaja tuli eteen, vingutti lelua ja heitti jopa noutokapulan. Vempi oli aikas pro aiempaan tasoonsa ja noutokapulan himoitsemiseen nähden, eikä vilkaissutkaan kapulaa. Edes toisille koirille tehdyt sanalliset häiriöt ja häiriö käskytykset eivät saaneet kontaktia pahemmin katkeamaan. Myös paikalla olo tehtiin häiriössä eli kouluttaja kierteli koiria.
Ohjatun suuntia ollaan nyt Vempin kanssa aloiteltu ja ihan kivasti se jo ne hakee, mutta vasen puoli on selvästi pojalle se vaikeampi. Tässäkin varmasti edistytään, kunhan aletaan asiaa taas enemmän treenaamaan.

Muita juttuja
Mitäpäs muuta meille? Ei mitään ihmeellistä ihan vain tavallista arkea. Ohitukset sujuu tällä hetkellä vaihtelevasti, mutta entistä enemmän jo Vempi on alkanut tarjoamaan itse kontaktia ja into ujellus muitten luo on vähentynyt tämän ansiosta paljon. Toisella puolella tietä kulkevia koiria hän ei taida enää huomatakaan. Tepalla oli asian kanssa tuossa joku aika sitten hieman enemmän hankaluuksia, mutta nekin näyttää nyt jääneen taakse.

Facebookissa kiertää tällä hetkellä nami haaste, jossa koirat pitää laittaa makaamaan ja niiden ympärille asetella makupaloja tai joitakin hyviä nappuloita. Mekin muutama päivä sitten tuon haasteen otimme suoritettavaksi ja sehän onnistui! Ihan aluksi Vempi meinasi paikaltaan nousta, mutta kerran huomautus asian asiattomuudesta riitti. Kiltisti napottivat siis molemmat koiruudet paikallaan ympäröinnin aikana. Koska osassa haasteita on toinen osia missä koirat otetaan pois namien keskeltä niiden niihin osumatta päätimme suorittaa tämänkin osan. Tepalle homma oli helppo, nami vaan käteen ja varovasti kävellen pois namien keskeltä ja toiseen kohtaan istumaan. Mutta Vempula, jolle luopuminen on vielä tosi vaikeaa koki namien keskeltä pois tulemisen erittäin haasteellisena. Poika vain tuijotti nameja ja mietti että pitääkö näistä nyt yli mennä? Ei hänella ollut aikomustakaan nappuloita ottaa, mutta kamalaa että ne pitäisi ylittää!! No kyllä se ylitys lopulta onnistui, namipalan ja eteenpäin tuuppimisen avulla.

Alla namihaaste kuvat makaaminen keskella ja sen jälkeen. Nyt kohti uusia herkkuja. Buff!