Mitä, missä ja miten?

Nyt kerron lyhyenlaisesti meidän viralliset käynnit sekä niiden tulokset. Koska aikaa on taas kulunut ja kaikkea on tapahtunut en varmaankaan kaikkea tärkeää muista.

Vempi nautti evakkoasunnon parvekkeesta

Tepan tyyny

Kaunis ja malttamaton

Käytiin Vempulan kanssa näytelmissä elokuun alussa. Ilmoitin pojan hollantilaiselle tuomarille, kun katsoin että sellainen kerta lähellä oli ja vielä rodun kotimaasta. Yhtään en hänen mieltymyksiään tiennyt, joten aikalailla ilman odotuksia lähdimme matkaan. Aika hienosti reissu kuitenkin meni ja hollantilais setä tykkäsi Vempulasta. Kotiin tuomisina oli seuraavanlainen merkki rivistö: ERI AVK1 PU2 SA, VASERT, CACIB

Vempi valmistautui seuraavan päivän näyttelyyn leikkimällä kadonnutta. Tässä odotellaan etsijää paikalle.

Myös jalkojen mutaaminen kuului valmistumis puuhiin

Arvostelu ja ruusukkeet

Lisäksi kävimme tokon piirinmestaruusjoukkue kisassa seuran joukkueessa. Tässä pätkä minkä kirjoitin Vempin sisarusten naamakirja ryhmään:

”Veli Vempula korkkasi tänään tokon avoimen luokan. Lupasin kertoa miten meni. Omasta mielestä tosi hyvin :) Vempi teki tuomarinkin mielestä kaiken täysillä. Ruudun miinukset tuli ihan vaan siitä että Vempillä oli niin kova vauhti etten pysyny käskyjeni kanssa perässä :D Nouto nollaantui kun poika lähti liikkurin käskystä, mutta oli muuten nätti nouto! Istumista Vempi ei oo "osannu" viimeseen kahteen viikkoon vaikka kuinka on helpotettu joten nolla siitä ei ollu ylläri vaan olin jopa iloinen että poika edes oli käyttänyt pyllyn maassa :) Viihde arvo oli taas 100 % Vempi oli seurakaverin mukaan yleisön suosikki :D”

Vempulan pisteet

Virallisia hommia jatkaakseni kerrottakoon, että Vempi kävi mittauttamassa itsensä maksi-kokoiseksi agility-koiraksi. Tuomarin mukaan pojasta ei saa mediä tekemälläkään ja siihen se on minunkin nyt tyydyttävä. Edessä on siis renkaan opettelu uusiksi ja rimojen hivuttaminen ylöspäin. Ihana pieni maksi poika se kyllä on <3

Naksun näkö

Nyt alkaa iltojen pimentyessä hyvin näkyä Tepan näön tila. Näkyy se kyllä enemmän jo päivälläkin eli epäilen että jotain alenemaa siinä on tapahtunut. Yksipäivä Vempi onnistui yllättämään Terin ihan vain kävelemällä häntä vastaan heinikossa. Mummeli oli jonkin hajun lumoissa eikä huomannut että Vempula lähestyi. Itse en tilanteen alkua nähnyt vaan havahduin asiaan Vempin tehdessä nopean väistöliikkeen kääntäen pyllyn Tepaan päin ja katsoen kummastuneena. Tepakin oli vetäytynyt taaksepäin nojaavaan asentoon ja yritti kovasti nenällään selvittää kuka siihen eteen oli ilmestynyt. Kun Vempi oli haistettu Vempiksi poistui Tepa heinikosta meno reittiään pitkin ja Vempi omaansa. Mummokoira jatkoi vain coolisti matkaa, mutta Vempulan piti käydä kysymässä hantää heiluttaen, että onko kaikki ok ja ollaanko taas kavereita. 
Pimeällä asian huomaa paljon helpommin. Olimme koirien kanssa viime torstaina kävelemässä hämärtyvässä illassa metsäpolulla/kapealla tiellä ja takaisin päin kääntyessämme mummeli vetikin täyden stopin päälle. Vähän kuono heilui metsän suuntaan ja mietin että olisiko sinne voinut joku metsäneläin ilmestyä. Melko epätodennäköinen vaihtoehto se kyllä oli. Jatkoin matkaa koska olihan meidän nyt pois sieltä tultava ja treenit alkaisivat pian. Mummeli vaan koitti jäkittää vastaan ja nenä kävi. Lopulta huomasin, että Nake tsuumaili kuonollaan Vempin suuntaan. Silloin tajusin, että pelottava asia olikin vapaana edellämme juokseva Vempula, joka jäi välillä meitä odottamaan. Kutsuin pojan luokseni ja laitoin hänen pantavalonsa palamaan. Se saattoi hieman helpottaa Tepan ajatusta, kun hän sai lopulta paremman näköhavainnon ja hajuaistimuksen Vempistä. Lopun tie pätkän mummeli kulki perässäni, mutta eteni kuitenkin jatkuvasti. Kun käännyimme kapealle ja juurakkoiselle polulle alkoi hidastelu taas. Neiti yritti jäädä syömään heinää ja vaikka millä verukkeella pysähtyä. Kun sitten tajusin laittaa otsalampun päähäni ja palamaan, niin kas kummaa Tepankin meno reipastui ja hän siirtyi valokeilaan kävelemään. Kyse oli siis huonon näkyvyyden aiheuttamasta epävarmuudesta. Vanhuus ei näköjään tulekaan yksin edes Terille.. 

Ketteryys ja tasapaino on vielä kunnossa

Amerikanpastilli

Löytyipä kerran sohvan raosta Amerikanpastilli,
sen olemassa olosta mulle kertoi tarkka aistini.
Mä pastillia tuijotin ja emäntääni myös,
hän hyvän teonko tekisi ja nostaisi sen ylös?
Kas niin nousi raosta tuo pastilli,
ja kohtasi mun kuononi.
Pastillia varovasti ensin lipaisin,
makunystyröitäni mä sillä terästin.
Niin tuli aika pastilli tuo suuhuni nostaa,
kohti poskihampaita sen matka silloin johtaa.
Vaan niin kävi hassusti kuin käydä ei sois,
ja pastilli tuo katala poskestani tippui pois.
Kas ilman alaposkihampaita,
ei pastillia halkaista.
Vaan onneksi on mulla etupuolella muutama purukalu,
eikä puraisun voimasta pois sieltä pastilli valu.
Niinpä sitten lopultakin särkyi pastillin kuori,
ja lopuksi vain kieleni sen makuja huulilta nuoli.
-Teri 11v.

Tiedoksi annettakoon

Että olemme päässeet muuttamaan takaisin omaan kotiin. Vesivahingosta on siis selvitty ja normaali elo jatkuu. 

Laitetaan nyt tähän lopuksi oikein kunnon kuva postaus. Buff!

Edit. Vaihdettu Ranskanpastilli Amerikanpastilliksi.

Riiatessa tuli niin kuuma, että piti käydä ojassa viilentelemässä

Tepaa ei enää pelottanut vesibussissa, kun oli veli vieressä ja paikka keskellä paattia.

Koirat tervetulleita

Ettei tärkein vain unohtuisi

Kuinkas sitten kävikään?

Eli tokon SM suoritus perattuna oman muistin varaisesti. Koe oli omana kokemuksena hyvä ja huono. Ikävintä oli, että meidän toinen yksilökehä oli aivan kamala tai sellainen mieli itselle jäi. Mutta kerron nyt kehät järjestyksessä ja ne piste menetykset menee sitten oman luulon mukaan.

Kehä1, tuomari: Erkki Shemeikka

Paikalla makaaminen 1 min, 8 pist.

Kehää odotellessa poika oli kivan rauhallinen ja otti kontaktia. Juuri ennen kehään menoa meidän viereinen koira tuli siihen myös odottamaan ja Vempi ajatteli ”piip, piip, voi miten ihana tyttö!”. Minun ajatukseni ei ollut läheskään samankaltainen.. No kehään sitten mentiin ja asetuttiin suorituspaikalle. Sain sanoa pojalle kaksi kertaa että tulehan tähän, kun oli niin kamalan hyvä haju juuri siinä kohdalla. Kun poika siihen sitten viereen istahti ja otin hihnan irti oli hän ihan mukana taas touhussa. Hienosti Vempi piti kontaktia ja meni totutun nopeasti maahan omalla käskyllään. Kun koirat jätettiin ja olimme kävelleet muiden ohjaajien kanssa kehänauhan viereen Vempi nökötti hienosti paikallaan. Poika oli kuin patsas eikä se häiriintynyt vaikka pari lasta tuli aivan sen taakse hyppelehtivät siinä ja toinen kävi siihen kehä nauhan viereen istumaan. Siinä ne vielä kimeillä lapsen äänillä jotain hämmästelivät ja poika vaan oli. Vempi siis oli keskellä riviä. Rivin toisessa päässä koira nappaili ötököitä ja liikkui eteenpäin, mutta se ei Vempiä hetkauttanut. Kerran hän teki nuuhkaisu ympyrän ilmassa, mutta muuten ei moitittavaa. Olin kyllä tosi tyytyväinen! Istumaan käskettäessä poika ei sitten ekalla noussutkaan vaan tarvitsi toisen käskyn. Tuo oli ihan turha pisteitten menetys ja täysiin minun vika. Kuinka tyhmä voi ihminen olla, kun vähän ennen kehään menoa ottaa pienen paikka makuu treenin ja palkkaa ja vapauttaa koiran maasta??

Kokonaisvaikutus kehästä 8 pist.

Kehä2, tuomari: Juha Kurtti

Ennen kehään menoa Vempin sai vähällä yrittämisellä otettua mukaan hommaan ja kehään meno tuntui lähes hyvältä. Irrotin pojan hihnan ennen kehään menoa ja sisään mentiin liikkeittenvälikäskyllä.

Seuraaminen, 10 pist.

En ole vielä videota nähnyt, mutta liikkeelle lähtiessä mietin, että lähtikö se Vempi mukaan? Jossain kohti liikettä taas poika tuntui vähän jätättävän olisiko ollut ekan täys käännöksen jälkeen? Loppu matkan tuli hyvin ja olin tyytyväinen muihin käännöksiin, varsinkin viimeiseen hyvin onnistuneeseen täyskäännökseen joka on aiemmin kokeissa epäonnistunut.

Luoksetulo, 8 pist.

Hyvä nopea luoksetulo, jossa annoin kyllä tavallista kovemmalla äänellä käskyn. Vempi tulo nopeasti eikä tuntunut hirveästi lentelevän. Kun liikkuri sanoi kiitos käännyin kehumaan poikaa ja mitä näinkään, hän seisoi. Sanoin pojalle: ”Voi ei mitä sä unohditkaan?” Siis ihan kehu äänellä ja kehuin pojan muutenkin. Tuomari taisi sanoa: ”Niinpä, voi ei mitä se unohtikaan!” ja nosti kasin ilmaan.

Noutokapulan pitäminen, 10 pist.

Viimeisenä tässä kehässä oli tosiaan kapulan pito. Kerran poika korjasi otetta ja taisi pyöräyttää päätään, mutta muuten hän oli paikoillaan (sen mitä sivu silmällä näin). Ihan tyytyväinen siis olin tähän suoritukseen.

Tästä kehästä jäi vielä ihan hyvä mieli.

Kokonaisvaikutus kehästä 10 pist.

Kehä3, tuomari: Anne Nokelainen

Vähän ennen kehään menoa Vempi katseli ympärilleen ja olin jo että voi ei. Sain kuitenkin pojan kuulolle ja innostumaan. Mutta sitten hän huomasi, että viereisessä kehässä oli juuri tekemässä paikka makuuta kultainennoutaja. Vempin silmissä selvästi Lyca-ystävä, jonka kanssa oli viime yö hotellissakin vietetty. Voi hyvänen aika!! Vempi heilutti häntää vimmatusti ja tuijotti tuota koiraa. Minä yritin saada pojan huomion, mutta turhaan. Ihan kamalaa, sillä eihän sen nyt noin pitäisi käyttäytyä ja tosi monta kertaa ollaan oltu treeneissä niin että pojat on yhtä aikaa tekemässä hommia ja ongelmia ei ole ollut. Minä siinä sitten yritin saada pojan huomion ja meidät kutsuttiin jo viimeiseen kehään. Kaiken kaikkiaan siis todella huono virittely kehään. Otin Vempiltä hihnan pois, sanoin virittely sanan ja mentiin kehään.

Hyppy, 9 pist.

Tämä sujui vielä hyvin, piste lähti lopun törmäämisestä.

Liikkeestä maahanmeno, 8 pist.

Poikaa oli kamalan vaikea saada liikkeen aloitukseen. Hän vain haisteli maata vieressäni ja jouduin kolmesti sanomaan vierelle tulo käskyn ja jopa vähän taputtamaan käsiäni yhteen, jotta Vempi olisi kuulolla. Poika jäi vähän liikkeelle lähdössä ja olisiko ollut kaksoiskäsky lopun perusasentoon?

Kaukokäskyt, 8 pist.

Aloitukseen tulo oli taas kamalan vaikeaa ja haistelua oli. Istumaan nousuun Vempi tarvitsi kaksoiskäskyn, kun hän ensimmäisen kohdalla katseli muualle. Kääntyi sitten katsomaan minua, että ”sanoitko jotain?”.

Kokonaisvaikutus kehästä 7. Tuomarin kommenttina että liikkeen aloitukset eivät onnistuneet ja tilanne oli liian vaikea alokasluokan koiralle.

Kokonaisvaikutus yhteensä: 8,3 pistetta

Pisteet yhteensä: 172,6 pistettä, ALO1 ja TK1. Sijoitus 32/74

Viimeisen kehän jälkeen oma olo oli aivan kamala ja ajattelin ettei Vempistä kyllä ole isojen kokeitten koiraksi, minä en osaa sitä viedä oikein eteenpäin eikä kanssani sitten ilmeisesti ollut kauhean kiva tehdä hommiakaan. Kai se ykköstulos SM:stä on ihan hieno saavutus ja oli kiva saada sieltä vielä tuo koularikin, mutta harmi että päällimmäiseksi fiilikseksi jäi sekä minulle että koiralle tuo viimeinen kehä.

Nyt olen nähnyt videot eiliseltä ja aivan kauhean näköistähän se oli. Seuraamisessa eka perusasento vino ja vaikka mitä. No arvostelu oli sama kaikille. Ainoa asia mistä olen todella iloinen on se, että Vempi vastasi hyvin kehuihin. Paitsi vikalla kerralla, kun se ihana kultsu meni meistä ohi ei poika kehuja tajunnut. En tiedä olenko koskaan valmis videoita julkaisemaan..

Tepa mummon vahtina

Kun me oltiin Vempin kanssa tokoilemassa Tepa sai nauttia mummon seurasta. Hienosti oli pikaloma mennyt ja mummoa oli ulkoilutettu. Mikä parasta mummo jätti aamulla rieskan pöydälle varmastikin ihan vain Teriä ajatellen ja sai kohta kuulla hampaiden kolinan lautasta vasten. Teri oli onnellinen, mummo ehkä ei.

Tepa oli myös aiheuttanut mummolle hämmennystä päätymällä haukkumaan mummon huoneeseen portin taakse. Mummo itse ei myönnä, että Tepa olisi hänen portista kulkiessa samalla päässyt livahtamaan vaan jatkanee asian ihmettelyä vieläkin.

Tänään Tepa sitten palasi kotiin ja oli häntä jo ikäväkin kahden yön eron jälkeen. Vempi oli myös innoissaan nähdessään Terin ja ryhtyi heti häsäämispuuhiin.

Sellaista. Ei kun kohti seuraavan luokan haasteita. Buff!

Me muutettiin taas

Miltä kuulostaisi kolme muuttoa vuoden sisällä? Ei kovin kivalta ja voin kertoa ettei se ole kovin kivaa. Ehdittiin sitten asua kuukausi edellisessä paikassa, kunnes siellä sattui vesivahinko yläkerrassa ja vedet valui sieltä meidän kämppään. Onneksi ei tarvinnut nyt kaikkia tavaroita muuttaa vaan suurin osa jäi kotiin. Lähdettiin siis evakkoon, jossa vietetään nyt noin kolme kuukautta. Ensimmäinen viikko jo takana. Jei!
Mitäpä karvakasat tykkäsi muutosta? No eipä niillä taaskaan mikään hätä ollut. Reippaana muuttivat molemmat ja parissa päivässä tottuivat uuden talon ääniin. Meidän kämppä sijaitsee alimmassa kerroksessa ja sisältää isohkon lasitetun parvekkeen. Itse en mikään kamala parvekeihminen ole, joten saattaa olla että parveke toimittaa vaan tuuletuksen välitilaa. Varsinkin kun parveke on ylhäältä alas asti lasitettu ja vaikka alaosa on tummempaa lasia, niin siitä näkyy kaikki läpi. Vempi kävikin yksi päivä siellä ihmettelemässä rajun sade kuuron kohinaa. Siellä hän katseli maailmaa lasi seinän läpi eikä välittänyt pätkääkään jyrisevästä ukkosesta. Teri katsoi turvallisemmasi pysyi sisällä.
Kauheasti ei olla vielä täältä lenkkipolkuja etsitty, kun melkein heti muuton jälkeen piti lähteä autoa huollattamaan. Koirapuisto kuitenkin löydettiin ja koska se oli tyhjä pääsivät haukut vähän rälläämään. Se on kyllä kiva metsämäinen puisto jossa Tepakin innostui leikkiin.

Pakollinen toko turina
Vempulan kanssa on toki tokoiltu ja tokoiltu vähän lisää. Ostin oikein peilin, että näen sen kapulan pidon, niin se "ryökäle" tekee sen tosi nätisti joka kerta. Toisin se on ulkona, kun ois muutakin katseltavaa muka. En alkaisi mokomasta asiasta nillittämään, mutta olisihan se kiva se ykkönen sieltä SM:stä saada. Siihen on mielestäni oikein hyvät mahdollisuudet, jos kenttä ei lainehdi vedestä. On tuo koira kyllä ihan turha hienohelma. Edelleen ihmettelen, miten työkoirassa on saatu tuommoinen turha ominaisuus esille. Tuskin ne siellä paimenessakaan on joskus koko ajan katoksen suojissa seisseet? Siis ei se kostea nurmi ole ongelma, mutta jos sattuu lätäkkö.. Teri sentään tekee missä vaan maahanmenot ja muut ja sillä sentään miellyttämis halua vain makupalaa kohtaan. Toivomme siis vedestä lainehtimatonta kenttää parin viikon päähän.

Juhannus
Käytiin juhannuksena mökkeilemässä ja veneilemässä. Vempula oli ensimmäistä kertaa ikinä veneessä ja otti tosi rauhallisesti. Tepa taasen on jo vanha konkari näissä hommissa ja tarkkaili ennemmin veden liplatusta sekä järven tuoksuja. Mökkeilyyn tuli tällä kertaa iso muutos, sillä Teri vietti aikansa ulkona ollessa maakoukkuun kiinnitettynä. Tämä siksi ettei hän pääsisi naapuriin kaivelemaan viime talvisia hauen päitä. oli kyllä itselläkin rennompi olo, kun ei tarvinnut huolehtia missä Nake menee. Vempulahan nyt ei pahemmin pihalta yksin poistu.

Käännä niska, käännä niska näin

Vaikka yli harmaan sohvan
Tänään koitti päivä, jolloin koirien piti jäädä ensimmäistä kertaa viettämään päivää keskenään evakkokämppään. Olen tehnyt heille oman nurkan alkoviin, missä on heidän petinsä, vesikuppi ja Vempin kuppi. Herkut olen antanut sinne, jotta siitä tulisi kiva paikka. Sohva peittää osan alkovin suuaukosta ja loppuun osaan laitoin tänään komposti ritilän. Mietin miten koirat "tilassaan" pysyvät, kun sohvan yli on kuitenkin helppo tie vapauteen. Kotiin tullessa en voinut olla nauramatta, kun neiti Nokkela ja herra Häsä olivat ovella vastassa, sohvan ylihän ne oli loikanneet. Antoivat vielä pyydettäessä tyyli näytteen. Pitää siis kehitellä jokin este komposti aidoista, ettei koirat pääse keskenään ollessa keittiöön. Minua aina pelottaa etteivät he vahingossa saa uunia tai levyjä päälle.

Semmoiset pika kuulumiset tällä kertaa. Buff!

Siilien tarkkailu piste

Mummon odotusta

Kääk! Täällähän yritetään syödä pieniä koiria!!

Kroko jälleen taltutettu tasolleen

Karvalankamatto ja matto

Teri kärttynä, Vempi voitokkaana

Yksi päivä Terin hermot menivät Vempiin lopullisesti. Vempi liehakoi ensin kanssani sohvalla ja kun homma meni mielestäni liian pitkälle käskin pojan lattialle rauhoittumaan. Niin poika menikin alas ja lopetti liiallisen liehunnan. Tepa makasi vieressäni ja aloin häntä silitellä, tyttö olikin asiaan kovin tyytyväinen. Vempi ilmeisesti päätti, että hän voisi antaa Tepalle lisärakkautta ja alkoi pesemään tämän korvaa. Näin Terin ilmeestä ettei hän siitä tykännyt ja otin oman käteni pois välistä, kun ajattelin tytön asiasta kohta Vempille huomauttavan. Vempi ei sitten rakkauden kiihkossaan ilmeisesti huomannut varoitusta tai välittänyt siitä. No sepä ei ollutkaan sellainen normaali ”mene pois, en tykkää”- huomautus vaan ennemminkin sellainen ”nyt sinusta tehdään rukkaset!”. Vempula parka käänsi Tepalle pyllynsä ja yritti jonkin moista alistumista, mutta Tepa vaan kävi täysillä päälle. Minä sitten otin tytön niskasta pois tilanteesta ja jonkin aikaa hänellä meni, enne kuin hän asian tajusi. Hetken mietin uskallanko päästää irti ollenkaan, mutta lopulta päästin. Sitten Naksu hyppäsi Lattialle menneen Vempulan luo Heilutteli häntää pää pystyssä. Painoi sitten lopuksi päänsä Vempin sään päälle ja homma oli sitten sillä selvä. Minä mietin tietysti kauhuissani, että miten tuosta eteenpäin? No Nyt tuosta tapauksesta on jo useampi viikko kulunut ja muita kärttyilyjä ei ole tullut. Teri käy normaalisti kutsumassa Vempiä leikkiin ja toisin päin. Leikki on samanlaista pörinää kuin ennekin eikä onneksi näytä siitä muuksi muuttuvan.

Sulassa sovussa

Terin paino tiedote

Terin painon lasku on nyt saatu kuriin ja paino on noussut jo lähes alkuperäisiin lukemiin. Olisiko syynä laskuun ollut sitten lihapitoisempi ruoka, jossa ei ole turhia hiilihydraatteja? Ruoka määrä tosin tuplaantui, mutta siitähän Tepa vaan tykkää. Myös Vempi vaihtoi samaan ruoka merkkiin, kun halusin hänenkin ruoilleen hyvä säilytysastian. Ruoka onkin sopinut pojalle hyvin ja minusta hänen ulosteensa on nyt kiinteämpää ja sen määrä pienempää kuin edellisellä ruoalla. Näyttää siis siltä että hän saa syödä tuota jatkossakin.

Vempulan menestys

Ollaan koirien kanssa treenailtu tokoa, Vempi enempi ja Teri vähempi. Kummatkin ovat siis kuitenkin päässeet hommiin. Myös agilityssä ollaan Vempulan kanssa puuhailtu ja kyllä se taas alkaa paremmin sujumaan.

Tyytyväinen voittaja

Käytiin Vempin kanssa torstaina toko kokeessa Pieksämäellä. Tarkoitus oli käydä vielä kerran ennen SM:iä, kun edellisestä kokeesta on jo niin pitkä aika.

Koe menikin sitten tosi hyvin. Otin pojan jo edellisen luokan loputtua pihalle seisoskelemaan. Palkkasin aina, kun poika otti minuun kontaktia. Alkuun tosin ihmiset olisivat kiinnostaneet taas kovasti. Kivasti poika jätti sitten muut huomiotta ja oli aktiivinen minun suuntaani. Tehtiin myös perusasentoon tuloja, joista palkkasin. Tehtiin myös oman paikalla olo ryhmän jälkeen seuraamista ja voi sitä onnea, kun poika minua vaan seurata napotti vaikka seuraava paikalla olo ryhmä tuli koirineen juosten ulos hallista ja suoraan meitä kohti. Siinä jo tuli sellainen olo, että jotain on ihan oikeasti saavutettu.

Sitten vähän ylös mistä tuli piste vähennyksiä. Seuraamisessa tapahtui jotain ja piste lähti. En kuullut mitä tuomari sanoi, mutta omantuntemuksen mukaan Vempi jossain vaiheessa jätätti. Kapulaa hän pyöräytti kerran suussa, josta pois piste. Luoksetulon lopussa oli huima loikka, mitä ei olekaan nähty aikoihin. Poika ajautui siis hieman taakse ja siitä pois puoli pistettä. Tuomari tuntui kehuvan poikaa ja sen tekemistä. Hän sanoi myös kokonaisvaikutusta antaessaan, että Vempistä kyllä näkee, että se tykkää tehdä. Parasta on juuri kuulla tuollaista palautetta. Niinpä siis loppu tulemana oli pisteitä 193,5/200, ALO1, KP ja sijoitus 1/11! Ja todella tyytyväinen koirakko. Nyt vaan sitten parantamaan juttuja heinäkuun loppua varten.

Sellaista nyt tärkeimpänä mielessä. Jatkan juttua taas kunhan saan aikaiseksi. Buff!

Voi kuinka noloa! T:Tepa

Taustakuva kokeilu

Viime yön hämärillä tunneilla latasin tänne tuommoisen uuden taustakuvan. Toivottavasti kenenkään silmät ei siitä mene rikki. Nyt jos siinä on jotain kummallista, näyttää tosi huonolta, on pikseli mössöä tai jättää toisen reunan näyttämättä, niin kertokaa ihmeessä. Minä tässä vielä koitan sen koodia muokkailla, kun ei ihan halutulla tavalla toimi joten katsotaan miten käy.

Buff!

Terveydellisiä ja tokomaisia juttuja

Yleinen tilanne päivitys
Meidän kotiosoite on muuttunut. Se muuttui puolitoista viikkoa sitten. Saman kaupungin sisällä edelleen asutaan, mutta matkaa edellisiin asuinpaikkoihin on reilu kymmenen kilometriä. Uusia lenkkireittejä siis on ollut tarpeellista taas etsiä. Onneksi niitä on ihan mukavia löytynytkin ja muutama reitti vaihtoehto on vielä tutkimatta. Koirat suhtautuivat muuttoon molemmat tavallaan. Teri kävi ensimmäistä kertaa sisälle tullessaan kiertämässä asunnon ja meni sitten ovelle odottamaan, että eiköhän tästä lähdetä? Ensimmäisen päivän Tepa vietti sängyn alla mökötyksen ja ihmetyksen vallassa, kunnes sohva oli saatu paikoilleen ja kokoon. Sitten neiti muutti sohvan päälle ja hylkäsi hiljalleen sängyn alusen. Vempi suhtautui asiaan hyvin Vempimäisen huolettomasti. Häsäntuusa vaan hömpötteli iloisesti, mutta siirtyi tavallista enemmän perässäni huoneesta toiseen. Onneksi tämäkin vaihe meni pian ohi poika voi jälleen viettää aikaansa missä asunnon osassa haluaa ilman hylkäämisen pelkoa.
Niin ja vielä sellainen tärkeä päivitys luontoinen asia, että Vempin terveystutkimusten tulokset lausuttiin kennelliitossa samoiksi, kun millä arvioilla ne lähtikin. Eli lonkat A/A ja kyynärät 0/0 parhaat mahdolliset tulokset siis. Näitten perusteella uskaltaa agilityakin harrastaa ja alkaa nostella rimoja.

Bussi matka rokotusten hakuun

Ensimmäisen päivän uudessa kodissa Vempi seurasi minun perässä

Sohva asennettu

Toko ongelmia ja valon pilkahduksia
Nyt on sitten ilmennyt pieniä ongelma kohtia tokossa. Niitähän nyt aina tulee ja menee, mutta ekaa kertaa kunnolla herra Häsälle. Ongelma numero yksi on se, että seuraaminen on liika kivaa (positiivista sinänsä) ja siinä tulee herkästi alkuun ilon vingahdus. Ongelmaan tartuttiin syöttämällä Vempulalle makupaloja ennen liikkeelle lähtöä ja se toimii. Nyt on jo ollut paljon hiljaisiakin liikkeelle lähtöjä ilman namia, mutta myös niitä äänekkäitä. Edistystä kuitenkin. Pojallahan selvästi nousi kierrokset jo liikkurin käskyttäessä ja siinäkin sitten syötiin nameja. No tästä on päästy ja se ongelmahan oli pelkissä seuraamista sisältävissä liikkeissä. Olen myös opetellut kehumaan Vempiä rauhallisemmin, niin sekään ei nosta kierroksia. Toisaalta, jos näyttää että seuraavassa liikkeessä tarvitaan enemmän virtaa se hoituu kehujen äänen korkeutta nostamalla. Ihana piirre harrastus koiralla.
Ongelma numero kaksi liittyy myös seuraamiseen. Vempulan niin hienot vasemmalle käännökset ovat kadonneet. Näiden kanssa nyt pitää tehdä töitä. Poika on päättänyt olla vähän laiska ja odottaa että minä käännyn ja tulee sitten seuraamaan valtamerialus taktiikalla. Ei hyvä. Tähänkin ongelmaan on nyt pari ratkaisu vaihtoehtoa. Katsotaan kumpi niistä toimii. Joko tehdään käännöksiä jonkun esteen avulla jolloin pojan on pakko kääntää itseään, ettei törmää tai sitten muistutellaan muuten asiasta. Herra Laiskaperä kyllä tekee käännöket hyvin oikealle ja täys käännökset.
Ruudun paikan kanssa ollaan tuskailtu vähintään se puoli vuotta. Mutta nyt asiaan näyttää tulleen muutos. Jipii! Jokin on vihdoin ja viimein loksahtanut paikalleen ja Vempi on alkanut tarjoamaan jatkuvasti samaa paikkaa ruudun sisältä. Vauhtihan siinä paikan hinkkuussa kärsi, mutta onneksi pojalle on tehty juurikin sitä vauhtia sinne alle ennen paikan hinkkuuta, niin muutama motivaatio ruutu palautti tilanteen vauhdin osalta. Nyt sitten vain sopivasti paikkaa ja motivaatiota sekaisin, niin eiköhän siitä joskus koe kelpoinen ruutu saada.

Onni on ojaan houkuttelevat kaverit

Tepan terveys huolia
Minä olen ollut viime aikoina huolissani Tepan terveydestä. Ei sillä etteikö hän olisi edelleen virkeä ja hommissa innoissaan mukana oleva super mummo, vaan koska neiti on kovasti laihtunut ja näkökin tuntuu huonontuneen.
Laihtumisen olin pannut jo itsekin merkille, varsinkin siinä vaiheessa, kun tytön valjaita kiristelin. Totuus iski kuitenkin pahiten rokotus käynnillä, jonka yhteydessä eläinlääkäri kysyi onko Tepa ollut aina niin hoikka. No eihän se ole. Käytin tytön vielä vaa'alla ennen pois lähtöä ja järkytyksekseni Nake painoi alle kymmenen siis 10 kiloa!! Meidän Nake, jonka paino on viime vuodet ollut lähellä kahtatoista kiloa. Lääkäri selitti asian kyllä jotenkin, ilmeisesti normali ilmiö vanhenevalla koiralla. Tai kai sitä voi sanoa jo että koira vanhuksella. Itse ryhdyin toimenpiteisiin ja aloin laittaa vanhus ruoan sekaan samanlaisen annoksen aikuisen koiran nappuloita. Muutaman kuukauden Nake on tuota nykyistä vanhus ruokaa syönyt, liekkö sillä sitten vaikutusta painon putoamiseen? Edelleen Teri siis on normaalin virkeä ja mahdollisuuden löytyessä myös vauhtia löytyy, Vempulaa se myös jaksaa haastaa lattialla pyöritys leikkeihin ja tarkkailun tuloksena voin todeta, että ulostekin on normaalia. Toivotaan että neidin paino nyt vähän nousee tai ainakin pysyy samoissa lukemissa.
Näkö neidiltä tuntuu huonontuneen jonkin verran. Vieraiden koirien kanssa sitä ei auta päästää yhtään kuonotusten. Aluksi Naksu heiluttelee häntää ja tekee kyllä tuttavuutta, mutta yllättäen sitten käykin toisen kimppuun, no onneksi sen purukalusto on nykyisin aika rajallinen. Tästä kiinni käymisestä johtuen kävimme jokin aika sitten shoppailemassa neidille kuonokopan, jotta ikäviltä yllättäviltä kohtaamisilta vältyttäisiin. Sitä käytetään sitten, jos Tepa kulkee treeneissä mukana niin että joukossa on vieraampaa koiraa. Olen päätellyt ettei Tepa enää näe mitä muut koirat sille sanovat ja olettaa sitten, että kaikki on tulossa päälle. Näön huononemisen totesin myös yksi päivä, kun Tepa haukkui vastaan tulevaa ihmistä, vasta lähempää tyttö havaitsi että kyseessä on ihminen eikä viitsinyt enää haukkua. Myöskin treeni kaverin se haukkui viime viikolla, kunnes muutaman metrin päästä tajusi kuka ovesta tuli ja se haukkuminen loppui siihen. Onhan tytöllä toki silmissä jo nähtävissäkin sellaista vanhan koiran heijastetta. Toivotaan ettei näön huononeminen kuitenkaan ratkaisevasti tule häiritsemään tytön elämää.

Mysteeri makkara
Tässäpä tarinaa muutaman viikontakaa..
Lenkillä ollessa löytyi mystinen nuotiolle hylätty makkara. Siellä se yksin nökötti tikun nokassa nuotion lämpöä nauttien. Vasta rannalta näkyi vielä tuli ja pieni liekki oli silloinkin kun ensi kertaa makkaran lähemmin kohtasin. Noin puoli tuntia kestäneen eromme jälkeen makkara yhä kökötti hieman mustuneena yksin paikallaan. Kun ensimmäisestä näköyhteydestä yksinään savuavaan nuotioon oli kulunut noin tunti aloin hiilloksen sammutus puuhiin, katsoin niin parhaaksi.
Jos ei makkaran paistaja sitä palannut syömään, sen teki varmaan lähistöllä kärkkynyt varis. Se mikä oli makkaran lopullinen kohtalo jäänee arvoitukseksi.
Mitä tekivätkään makkaran himoiset karvakorvani moisen herkun kohdatessaan? Molemmat toki kurottelivat makkaran suuntaan. Sanoin kerran että makkaraa ei oteta, Vempi uskoi kerrasta ja se loikoilikin sitten vapaana rannalla, kun kannoin vettä nuotioon. Uusinta yrityksiä makkaran luo ei tullut. Terille ei kerta riittänyt vaan sanoin asiasta hänelle lähemmäs toistakymmentä kertaa. Sen jälkeen Nake alkoi pohtia, ettei makkaran luo kannattane yrittää, jos joku on näkemässä. Kuten aiemmin jo kävi ilmi, makkaran kohtalosta ei ole tietoa ainakaan koirani eivät sit syöneet.

Mysteeri makkara

Mukavaa kevään jatkoa. Buff!