tiistai 24. elokuuta 2010

Vasta pesty puhdas turkki..

Teriä pyydettiin tänään karvaiseksi asiakkaaksi koulumme pieneläinhuoltamoon. Ja Terihän tietysti otti heti tilaisuuden vastaan. Aiemmin en muistakkaan jättäneeni tyttöä muiden käsiteltäväksi ilman omaa paikalla oloani, joten tilanne oli kaiketi jännä sekä minun että tytön osalta.
Kerroin Terille hyvissä ajoin että vien hänet pesuun ja harjattavaksi. Äänen sävyäni kuunnellessaan neiti varmaan ajatteli että jotain mukavaa oli luvassa ja riemastui kovin. Kun sitten koitti aika viedä tyttö puunattavaksi lähdimme lähestymään kohdetta. Neiti otti sisälle päästyämme heti paikan häkistä ja jäi sinne tyytyväisenä. Oma olo oli hieman orpo kun palasin kämpälle ilman tytön seuraa. Onneksi aika ei kuitenkaan ollut pitkä. Kun lähdin Tepaa hakemaan heitin vitsillä että kun siitä lähtee niin hirveästi sitä karvaa niin varmaan harjaavat sitä vieläkin.. No kuinka ollakkaan kun astuin ovesta sisään tyttö oli siellä harjattavana ;) Harjaajat kertoivat harjanneensa neitiä vaikka kuinka kauan ja sen kyllä uskon, kun itsekkin välillä mietin mistä sitä karvaa oikein riittää?!
Tämän pohjalta kehittelin teorian jonka on lähes pakko pitää paikkansa tuolla karvan lähdöllä, eli neidillä varmaan vaihtuu karva koko ajan ja hurjaa vauhtia. Tyyliin vanha lähtee, uusi tulee tilalle, taas lähtee ja taas kasvaa, siis jatkuvalla syötöllä.
Terin haku reissulla olin niin onnellinen tytön näkemisestä tämän "pitkän" eron jälkeen että en muistanut edes kysyä miten hän oli käyttäytynyt tuona aikana. Toivon että käytös on ollut hyvää ja maltillista.
Näin pesun ja harjauksen jälkeen tyttö tuoksuu hyvälle ja näyttää siistille ja jopa karvan lähtöä on paivan aikana ollut havaittavissa hieman vähemmän. Lenkki polulla jopa ihmiset jäivät ihastelemaan miten puhtaan näköinen tyttö on. Päivän touhujen jälkeen olikin sitten hyvä etsiä sopivaa nukkuma asentoa :)

Nukkuakko pää tyynyllä ja tassut paketissa vai...
Selällään takatassut taivasta kohti vai...

Kenguru asennossa kyljellään?

perjantai 13. elokuuta 2010

Harjoitus tekee mestarin?

Käytiin Terin kanssa eilen illalla vähän ottamassa Tokoa koulun kaukalossa. Treenit sujuivat todella hyvin ja tyttö oli täynnä intoa. Kentälle pääsemistä jouduimme hieman odottamaan, kun muitakin innokkaita koiraharrastajia oli liikkeellä. Lopulta kuitenkin koitti meidän vuoro ja niin sitten harjoitukset alkoivat. Laitoin joitain treeni kuvia mutta ne eivät valitettavasti ole tuoreita vaan aikaisempia tämän kesän otoksia. Turvallisuus syistä tytöllä on myös hihna perässä, kun keskellä kaupunkia treenailtiin.

Ensin otettiin hihnassa seuraamista, mikä on Terille tällä hetkellä se kaikista vaikein juttu. Se sujui kohtuullisen hyvin ja tutittamalla sain tytön seuraamaan hieman pitempää. Seuraavaksi oli sitten vuorossa vapaana seuraaminen joka sujui jo paljon paremmin. Yllättäen sain huomata että neiti seuraa paljon paremmin ilman herkkua!

Seuraamista taluttimetta
Sitten olikin vuorossa noutamista. Tämä tuottaa vielä suuria hankaluuksia, mutta on onneksi vasta avoimenluokan liike. Aluksi otin noutokapulan ja houkuttelin Terin yrittämään ottaa sitä kiinni. Neiti oli heti kovin innokas ja tekikin kaksi noutoa. Aluksi kapula kyllä nousi mutta se pudotettiin liian kauas. Onneksi neiti tajusi tilanteen ja nostikin kohta kapulan ja toi sen lähemmäs. Käteen palautus ei vielä onnistu mutta kapulan suuhunottaminen ja oikeaan suuntaan tuominen on jo hurja edistys askel.

Seuraavaksi otettiin jääviä joissa maahan meno on hiukan tökkinyt. Treenaamisella sekin puoli saatiin kuntoon ja lopulta kaikki maahan menot menivät tosiaan maahan. Liikkeestä seisomista ei alku suunnitelmista huolimatta otettu ettei se taas sekoittaisi maahan menoa. Paikalla makuuta harjoiteltiin kerran ja tällä kertaa tyttö pysyi paikallaan ääntelemättä ja nousematta puoli minuuttia ja se riitti minulle tällä kertaa. Hyppyäkin otettiin ja se sujui hienosti. Aika läheltä pitää tyttö siihen lähettää että hyppää eikä jää ihmettelemään.

Liikkeestä maahanmeno
Luokse tuloja otettiin ensin lyhyen matkan päästä sivulle tulo harjoituksena ja lopuksi sitten pitemmästä matkasta vauhti harjoituksena. Vauhdittajana toimi tietenkin hyväksi havaittu Cesar.

Mielipide asiaan?
Ja onhan Terin elämässä tapahtunut jännittäviäkin juttuja nimittäin Bondi siskoon Raisaan on lähemmin tutustuttu jo pitemmän aikaa. Asiasta on pitänyt mainita jo todella monesti, mutta kun tähän päähän ei ilmeisesti mahdu kuin yksi asia kerrallaan niin sen takia on jäänyt, pahoittelut Raisalle asian johdosta! Raisan kanssa Teri on löytänyt yhteisen leikki sävelen.. Teri haukkuu ja Raisa hyppii ääni aaltojen vaikutuksesta mitä mielikuvituksellisimmin tavoin. Myös viralliseen koiranäyttelyyn tyttö on päässyt mukaan kun olimme viime viikonloppuna edustamassa koulua Sawo Show:ssa. Saipa neiti siellä kehujakin kun eräs tyttö sanoi sen olevan varmasti maailman söpöin koira :)

maanantai 2. elokuuta 2010

Eläimellinen reissu

Jännitystä on taas pienen koiran elämässä riittänyt ehkä jopa hieman liikaakin. Käytiin nimittäin Terin kanssa Farmari-näyttelyssä esittelemässä koulun eläimiä ja muutamaa muutakin karvaista ystävää. Lämpöä riitti ja hauskaa oli.

Lähdimme kohti Farmaria jo keskiviikkona ja valmistelut matkaa varten alkoivat jo aamulla touhua riitti eläimiä ja tarvikkeita kyytiin pakatessa ja Teri sai tämän ajan viettää sille varatussa häkissä matkaan henkisesti valmistautuessa. Kun kaikki muut tavarat oli kyytiin pakattu oli eläinten vuoro. Ensin menivät koulun jyrsijät, kanit, marsut, sauvasirkat ja kotilo, sen jälkeen oli koirien ja ihmisten vuoro mahduttautua kyytiin. Teri tietenkin koitti hyvien tapojen mukaan rauhoittua matkan ajaksi. Asiaa kuitenkin hieman vaikeutti edessä olevalla penkillä matkustava pupu joka kiinnosti tyttöä kovin sekä gerbiilit jotka matkustivat terrassaan lattialla neidin nenän edessä. Matka mikkeliin sujui hyvin ja perillä Teriä odottikin turvapaikaksi myöhemmin osoittautuneen häkin turva, sillä ihmiset rupesivat purkamaan tavaroita ja eläimiä omille paikoilleen.


Paula Gerbiili tarkkaili maisemia
Teriä kovasti kiinnostaneet Roosa Rusakko ja Tupuna

Majapaikkana meillä oli vanha kartano järven rannalla ja majoittauduimme kahden hengen huoneisiin. Näin ollen myös me Terin kanssa saimme yö seuraa ja mukavaa seuraa saimmekin. Teri vietti monet kymmenen uutiset kämppiksen seurana ja oli aivan onnessaan tästä seurasta ja sai vielä tanssimalla herkkujakin mikä oli aivan uskomatonta tytön mielestä. Ensimmäinen ilta alkoi päivällisellä jota ei karvaisille ystävillemme tarjoiltu joten Teri odotti sen ajan omassa huoneessamme. Aluksi neiti osoitti harmistustaan piippaamalla, jonka jälkeen tuli muutama haukahdus. Tässä vaiheessa ajattelin että nyt on kohta pakko käydä komentamassa, mutta maltoin mieleni. Hetken päästä kuului taas "Vouh vouh!", mutta sitten hiljeni. Ai että olin tässä asiassa todella ylpeä karva korvastani.

Farmari päivät sujuivat suurimmaksi osaksi Terin osalta häkissä näytteillä olossa. Välillä neiti toki pääsi pöydälle rapsutettavaksi ja silitettäväksi, myös muutama halaus oli tytölle tarjolla. Pöydällä ollessaan tyttö tärisi ja värisi, mikä johtui useasti paukahtelevista ilmapalloista. Onneksi näyttely vieraissa oli myös tytölle tuttuja ihmisiä jotka saivat hänet reipastumaan. Tytöstä ilmeisesti tykättiin ja moni kuului kehuvan kuinka söpö hän oli. Kaikki pisteessämme työskentelevät ihmiset olivat neidin mielestä mukavia ja jokaisen lehmä pukuun pukeutuneen mukaan olisi lähtenyt myös yksi innokas luppakorva.

Teri odotti vuoroaan häkissä

Eläimiin Teri pääsi hieman tutustumaan, ei tosin liian läheltä kun en ollut varma olivatko ne koiraan tottuneita. Kanoja ja lampaita tervehdittiin hiukan kauempaa sekä hoidossamme olleita kyyttöjä. Possut pääsivät kuitenkin lähemmän tarkastelun kohteeksi ja ne olivat neidin mielestä mielenkiintoisia. Viimeisenä päivänä tyttö pääti jopa hypätä possujen seuraksi aitaukseen :)

Ihanat possut
Kyytöt päivälevolla

Kotkottajia ja kiekujia
Kaikin puolin matka sujui hyvin kaikki eläimet olivat hurjan reippaita ja lämpökin hieman laski ensimmäisen päivän helle lukemista.