keskiviikko 23. kesäkuuta 2010

Taas Tokossa

Käytiin Terin kanssa taas kokeilemassa herkutta tottelemista Pieksämäellä. Lopputuloksena oli kolmos-tulokseen oikeuttava pistemäärä. Matkaan lähdettiin jälleen kerran Terin mummolasta ja matkaan haettiin kokeeseen kanssamme osallistuneet Sari ja Bondi sekä kannustamaan lähteneet Taru ja Sirius. Matka sujui leppoisasti lasten lepäillessä taka boksissa. Paikan päälle saapui myös Niina meitä kannustamaan.

Sitten itse kisaan... Kun kehään mentäessä tuomari tarkisti ettei Terillä ole juoksuja tyttö hieman säikähti tuomaria ja asetti häntänsä tiukasti jalkojen väliin. Luoksepäästävyyteen ja paikalla makuusen mentäessä Tepa oli hieman poissaoleva eikä lainkaan vireessä. Perusasentoon sitä pyytäessäni se vain katseli muualle, vaikka kyllä istuikin viereeni. Välillä se yritti komentaa minua antamaan jotain muuta tekemistä kuin istumisen. Tuomarin lähestyessä neiti päätti pakittaa taakseni turvaan, tuomarin hieman vetäessä ja houkutellessa tyttö kuitenkin antoi tutkia itsensä. Paikalla makuun alkaessa tyttö oli taas aivan muissa maailmoissa. Maahan menoon yksinään jouduin antamaan kaksi käskyä ja Teri jäi hieman vinoon. Maatessaan ja maailmaa miettiessään tyttö kuunteli tuulilasinpyyhkijöiden vinkunaa vasten kuivaa auton ikkunaa ja päätti ilmaista tyytymättömyyttään piippaamalla ja haukahtelemalla. Kun suurin osa ajasta oli jo ehtinyt kulua nousi neiti jostain mielijohteesta seisomaan (hyvin kumarassa ja epävarmana), Kaukokäskyllä sain kuitenkin tytön maahan, mutta liike meni nollille.
Myös toinen Terin "varmaliike" eli liikkeestä maahanmeno meni nollille, kun tyttö jäi seisomaan. Tästä voin syyttää vain itseäni, kun en antanut käskyä oikealla äänen painolla. Hiihnassa seuraamisessa Teri oli taas kuin lenkillä ja perusasennot olivat aivan hukassa.

Mutta sitten se iloinen asia joka näissä kisoissa oli nimittäin se että taluttimetta seuraamiset ja muut liikkeet menivät huomattavasti paremmin kuin viime kerralla. Neiti piti hyvän kontaktin koko ajan ja este hyppykin oli hieno :) Näistä muista liikkeistä tuli sitten ysiä :)

Hieman on tyttö mutkalla, mutta hieno kontakti kuitenkin

Näin sillä kertaa, nyt vaan uudella innolla treenailemaan ja parantamaan maanläheisiä juttuja.

lauantai 5. kesäkuuta 2010

Häröt hyttyset

Koska viime tekstissä sanoin että hyttyset eivät meitä haittaa joudun nyt syömään sanani, sillä asiaan on tullut muutos.

Sattui eräänä iltana Terin mummolassa kyläillessämme...
Oli neidin ilta toimien aika ja lähdimme siis pikaisesti ulkoilemaan. Olin varautunut hyttys hyökkäykseen, sillä näin kuinka inisijät parveilivat aukinaisten ikkunoiden verkkojen takana. Teri lähti tietysti ulkoilemaan original-asussaan. Ovesta ulos päästyämme kimppuumme hyökkäsi "Finish Air Forse". Neiti ei tietenkääm moisesta joukkueesta paljoakaan välittänyt vaan jatkoi matkaansa normaaliin tahtiin, minun hyppiessä ja huitoessa perässä. Teri tuntui ihmettelevän että mikäs kiire tässä nyt on ja jatkoi pissaamis paikan etsimistä kaikessa rauhassa.
Lopulta käännyimme ja neitikin löysi sopivan paikan tyhjentää rakkonsa ja suolistonsa. Kun neiti oli saanut tarpeensa tyydytettyä jatkoimme matkaa ja katsoin sen vatsan olleen löysällä takapuolessa olleiden roiskeidin perusteella. Hämmästyksekseni nämä roiskeet alkoivat hieman liikkua ja lähemmällä tarkastelulla totesin ne hyttysiksi. Ilmeisesti oli hyvän makuista tuo Tepan peräaukon ympärys. Tyttö vaan jatkoi matkaansa huomaamatta lainkaan salamatkustajia, jotka minä sitten lopulta häädin pois. Illalla olikin sitten tiedossa takapuolen kutinaa ja matoa pitkin vetämistä, kiitos niiden ihanien itikoiden. Onniksi kutina oli kuitenkin ohi menevää ja helposti pienen koiran mielestä haihtuvaa. Tämän tapauksen jälkeen olen kuitenkin melkein voinut havaita hyttysten pyydystämisen lisääntyneen tytön toimesta, liekö periaatteella takapuoli takapuolesta ;)

Hyttysten kauhu?

tiistai 1. kesäkuuta 2010

Mökkeilyä ja jälki

Näin kesäloman alkajaisiksi päätimme Terin kanssa lähteä viettämään mökki elämää ja toteamaan että hyttysiä on. Vaikka eihän meitä Terin kanssa pienet inisijät niin hirveästi häirinneet. Teri sai kuitenkin osansa verenimijöiden himoista saamalla silmäkulmaansa ja kuonoonsa hienot patit.

Mökkeilemässä siis käytiin ja päästiin neidin kanssa samalla reissulla talon rakennus hommiin ja mökki vahdeiksi. Matka olikin tytön mielestä kovinkin erikoinen sillä matkaan lähti myös Terin mummo. Matka sujuikin sitten muuten tavallisen rauhallisesti ja mummo käytiin vain tiputtamassa kyydistä toisen mummon luo kyläilemään.
Teri oli hyvin onnellinen mökillä koittaneesta vapaudesta ja suunnistikin suoraapäätä naapurin vanhalle tunkiolle.. No tuo tunkiohan ei kovin mieluinen juttu näin ihmis näkökannasta ole, mutta tyttö sai kuitenkin pitää sieltä löytäneensä maitopurkin ja pysyi näin loppuajan poissa pahanteosta. Ikäväksemme saimme huomata neidin kahluualtaan alkaneen limoittua ja yritin sitten sitä putsata. Teriähän ei altaan limoittuminen haittaa koska välillä mottona tuntuu olevan mitä likaisempi sen kotoisampi :) Ainakin mutainen oja oli oikein suosittu juonti ja kahluu paikka.
Sunnuntai päivä vietettiin osittain työmaalla minä lautoja maalaillen ja Tepa vahdin tehtävää hoitaen. Sunnuntai ilta toi mukanaan tytölle uusia ihmetyksen aiheita kun mökin normaali porukan oli aika lähteä vielä työ ja koulu hommiin, näin ollen me jäimme Terin kanssa mökin vahdeiksi.

Villiä ja vapaata menoa
Vahtikoiran ominaisuudessa
Kahdestaan jäätyämme päätin käydä tekemässä Terille pienen muistelu jäljen pitkältä tuntuneen tauon jälkeen ja se olikin neidistä todella mieluinen juttu. Jälki oli vielä todella tuore kun hain neidin sitä ajamaan. Tyttö oli todella motivoitunut, jopa ehkä liiankin motivoitunut jäljestäjä, kun jälkipalkkana ollut herkku rasia ohitettiin siihen kahdesti vilkaisematta. Toki pysäytin kulkuni kun neiti vaan innoissaan jatkoi matkaansa. Siinä se sitten pyöriskeli ja mietti että hävisikö se jälki muka jonnekkin.
Mökkeily reissulla neiti kävi myöskin naapurin koiraa Iloa tervehtimässä. Teri oli tervehtimis hetkellä vapaana ja Ilo hihnassa, kun naapuri päätti yllättäen koiran kanssa ulos tulla. Neiti haukkui hieman hämillään ja koitti juosta karkuun, mutta tuli kuitenkin kerran kutsuttuani jatkuvasti viereeni istumaan ja kysymään "Mitä nyt?".
Loppu mökkeily sujui yhtä hyvin kuin alkukin ja neiti pysyi pääsääntöisesti lähettyvilläni vaikka naapureissa olikin liikettä. Lähtö aamuna Teri kävi vielä kanssani naapurissa ja sai sieltä erilaisia herkkuja kuten perunan ja kirsikka tomaatin. Tomaatti olikin haasteellisen tuntuinen juttu, siitä kun ei neiti oikein saanut hampaillaan otetta. Lopulta punainen herkku kuitenkin päätyi kokonaisena kurkusta alas. Teri selvisi kuitenkin tästäkin mökki-reissusta kunnialla, eikä edes lähistöllä liikkunut susi tullut onneksemme sitä tervehtimään :)

Tepan pikku tomaatti