lauantai 5. kesäkuuta 2010

Häröt hyttyset

Koska viime tekstissä sanoin että hyttyset eivät meitä haittaa joudun nyt syömään sanani, sillä asiaan on tullut muutos.

Sattui eräänä iltana Terin mummolassa kyläillessämme...
Oli neidin ilta toimien aika ja lähdimme siis pikaisesti ulkoilemaan. Olin varautunut hyttys hyökkäykseen, sillä näin kuinka inisijät parveilivat aukinaisten ikkunoiden verkkojen takana. Teri lähti tietysti ulkoilemaan original-asussaan. Ovesta ulos päästyämme kimppuumme hyökkäsi "Finish Air Forse". Neiti ei tietenkääm moisesta joukkueesta paljoakaan välittänyt vaan jatkoi matkaansa normaaliin tahtiin, minun hyppiessä ja huitoessa perässä. Teri tuntui ihmettelevän että mikäs kiire tässä nyt on ja jatkoi pissaamis paikan etsimistä kaikessa rauhassa.
Lopulta käännyimme ja neitikin löysi sopivan paikan tyhjentää rakkonsa ja suolistonsa. Kun neiti oli saanut tarpeensa tyydytettyä jatkoimme matkaa ja katsoin sen vatsan olleen löysällä takapuolessa olleiden roiskeidin perusteella. Hämmästyksekseni nämä roiskeet alkoivat hieman liikkua ja lähemmällä tarkastelulla totesin ne hyttysiksi. Ilmeisesti oli hyvän makuista tuo Tepan peräaukon ympärys. Tyttö vaan jatkoi matkaansa huomaamatta lainkaan salamatkustajia, jotka minä sitten lopulta häädin pois. Illalla olikin sitten tiedossa takapuolen kutinaa ja matoa pitkin vetämistä, kiitos niiden ihanien itikoiden. Onniksi kutina oli kuitenkin ohi menevää ja helposti pienen koiran mielestä haihtuvaa. Tämän tapauksen jälkeen olen kuitenkin melkein voinut havaita hyttysten pyydystämisen lisääntyneen tytön toimesta, liekö periaatteella takapuoli takapuolesta ;)

Hyttysten kauhu?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti