torstai 12. joulukuuta 2013

Jänis, hirvi ja möllit

Kaikenlaista on pienen koiran elämään taas sitten viime kirjoituksen mahtunut. Katsotaan, jos muistaisin tässä nyt pääasiat mainita.

Jänön nahka
Tepa sai Päiviltä jäniksen käpälät ja nahan. Kiitos niistä! Käpälät olivat mielenkiintoinen juttu, mutta niitä ei auta Nakelle yksin antaa kun tyttö kuvittelee niiden olevan syötäväksi tuotuja. Kun yritin käpälällä leikittää tyttö koitti etuhampailla varovasti näykkiä karvaa siitä irti. Puruotetta siitä ei voinut ottaa, kun se oli neidin mielestä liian kova.
Nahka onkin sitten kova juttu! Sen kanssa voidaan repiä ja leikkiä, jopa niin että muita ihmisiä on paikalla. Yksissä treeneissä tyttö rallaili iloisesti ympäri hallia, kun sai nahan voitettua. Sain minä hänet lopulta nahkasta luopumaan muuten se olisi varmaan mennyt parempiin suihin. Hieman tuo nahka minun hermojani koitti kiristellä, kun se sisällä ollessa sai Naken piippaamaan taukoamatta ja tyttö oli kovin levoton. Kun nahka vaihtoi osoitetta auton takapenkille alkoi meillä taas rauhaisa elo.

Vauhdin huumaa
Viikonloppu reissulla Tepalla oli monenlaista ohjelmaa. Perjantai iltana katseltiin telkkarista itsenäisyyspäivän paraatia ja siinä oli sitten lopuksi ilotulitus. Yleensä Nake ei ole telkkarin ääniin reagoinut, mutta minulla nyt ei telkkari kauhean kovalla olekaan. Tällä kertaa tyttö kuitenkin huomasi tulituksen ja höristi korviaan. Hän jopa meni aivan telkkarin eteen asiaa ihmettelemään, mutta hetken siinä katseltuaan alkoi sohvan ja seinän välinen tila kutsua. Vähän aikaa siellä makoiltuaan (ei mitenkään ahdistuneen oloisesti) neiti päätti tehdä uusinta kierroksen ja kävi uudelleen telkkaria ihmettelemässä. Selvästi asia hieman jännitti, mutta paniikkiin se ei kuitenkaan tyttöä saanut.
Lauantaina oli sitten mukavaa touhua luvassa, kun Teri sai kaluttavakseen juuri lihasta irroitetun kirvenluun. Kylläpä Teri oli siinä onnellista tyttöä vaikka joutuikin aloittamaan verisen luun järsinnän ulkona. Kun pahimmat veri kohdat oli syöty sai Tepa siirtyä sisälle luun kanssa. Sisällä oli kuitenkin alussa paljon mielenkiintoisempaa tekemistä, kun hirven lihojen paloittelua oli pitänyt vahtia.

Hirveän ihana tuore luu
Tiukka ote
Sunnuntaina oltiin pari tuntia mökkeilemässä ja Teri vaan juoksi ja juoksi lähes koko ajan, niin hauskaa hänellä oli. Vauhdin huumaa parhaimmillaan. Välillä piti hiljentää hajuja haistelemaan, mutta sitten taas mentiin. Enemmänkin juoksua olisi kai vielä maistunut, mutta muut hommat jo kutsuivat.


Mölleissä
Käytiin Terin kanssa eilen tokomölleistä. Nyt täytyy sanoa, että pienoinen epätoivo alkaa pikkuhiljaa iskeä. En edes muistanut ottaa pistelappua mukaan ihmeteltäväksi. Niitä pisteitä taisi kertyä 135,5? Ei siis hirveää juhlaa niitten puolesta.

Paikalla makuussa takavasemmalle jäänyt ovi paukkui, kun ihmiset siitä kulkivat ja kuulin Terin pari kertaa haukahtavan ja vinkuvan. Loppujen lopuksi selvisi, että toinen haukahdus oli ollut sellainen suu kiinni buffautus. Kuitenkin piilosta tytön luo palatessani huomasin kuinka tyttö hieman tärisi. Iloinen olen siitä, että tyttö pysyi kokoajan paikallaan.
Seuraaminen taisi olla hieman väljää ja yhdellä pätkällä piti hajuja haistella.
Liikkeestä maahanmeno oli muuten hyvä, mutta reipasta haistelua oli maahan menon jälkeen varmaankin siihen asti, että vierestä ohi kuljin.
Luoksetulo. No tulihan Teri kyllä luokse pienen kaaren kautta vain ja vasta toisen pysähdys käskyn huomattuaan. Tyttö siis meinasi suunnistaa kehän laidalla hetkeä aiemmin rähinöineiden koirien luo, mutta päätti sitten onneksi tulla luokseni ilman että piti alkaa välissä huutelemaan.
Liikkeestä seisominen oli kai muuten hyvä, mutta takaisin paluussa Tepalle tuli ikävä ja hän kääntyi ohi mennessäni sivuttain.
Nouto oli melkoinen rilluttelu hetki. Tepa lähti kohti kapulaa, mutta päätti sitten alkaa haukkumaan ja juoksi pari riemu rinkiä. Toisella käskyllä Nake sitten haki kapulan matkaan. Yritä siinä sitten naurua pidätellä :D Sen muistan että tästä tulli nolla.
Kaket oli hyvät tai ei niissä ainakaan tänään haukuttu. Pari vinkaisua saattoi tulla ja jotain muuta tapahtua, mutta siis ilman suurempaa ääntä!
Hyppy meni Terin omalla tyylillä ja takana tarjottiin maahan menoa. Tätä tyttö kyllä tarjosi viime treeneissäkin ensi yrittämällä. Käskin sitten Tepan istumaan ja loppu sujui hyvin.

Toivottomalta vähän siis taas tuntuu, mutta en minä vieläkään ole luovuttamassa. Uudenlaista strategiaa tässä on kyllä nyt mietittävä. Sosiaalista palkkausta minulle viime treeneissä neuvottiin ja ehdotettiin ja se olisikin varmaan ihan hyvä idea, mutta Terin tuntien pelkään että se menisi sitten yhdeksi komentamiseksi kun konkreettista palkkaa ei tulisikaan.

Sellaisia olivat Naken touhut tällä erää. Buff!
Jotta Wooooooo!
Nake hyppäsi katolle ihan omia aikojaan


Tähänkin Tepa meni aivan itse
Kun palkkaa käskyttä tehdystä työstä ei kuulunut

tiistai 26. marraskuuta 2013

Unikuvia

Nyt tulee sellainen kunnon sekalainen päivitys eli juttuja monesta aiheesta. Koittakaa pysyä mukana.

Herkullisia unia?
Tepa näkee sitten vaarallisia unia. Yksi yö havahduin lukemiseltani siihen, että tytön tassut vipattivat kättäni vasten. Rupesin siinä sitten katselemaan sitä unen maailman villiä menoa ja Teri juoksi ja juoksi. Välillä koko koira hytkyi vauhdin huumasta, nenä heilui ja haisteli unen tuoksuja, koko kuono väpätti ja silmät tarkailivat unisia maisemia. Seuraavassa unen vaiheessa alkoi hurja vuhkutus, jota seurasi murahtelu. Loppu kohtaus oli kuitenkin ilmeisen mukava, sillä siihen kuului ateriointia. Nake maiskutteli unissaan ja leuat kävivät. Uni aterian yhteydessä neidin kieli tuli maiskutuksen voimasta vähän kerrallaan esiin huulien välistä etuhampaiden takaa.
Kun ateriointi oli hoidettu alkoi sama meno alusta ja taas sitä juostiin, haisteltiin, haukuttiin, muristiin ja syötiin vähän lisää. Ja kieli jatkoi matkaansa ulos. Tässä vaiheessa tietysti tuli mieleeni sellainen vaaratekijä, että Teri puraisee unissaan kieleensä. Vaara kuitenkin raukesi, kun pakastin hyräytti jäähdytyksen käyntiin jolloin Nake heräsi maiskauttaen pari kertaa, vetäisten samalla kielen suuhunsa ja jatkaen uniaan.
Tuota menoa katsellessa ei tarvinnut taas miettiä, että miksiköhän Terin takahampaat näyttävät niin kuluneilta. Onneksi tyttö näkee välillä rauhallisempiakin unia ja silloin riittää pelkkä hännän heiluttelu.

Kengän nauhat vaarassa
Tepa reppanalla oli viime viikolla vatsan kipu kohtaus. Uskon että sen laukaisi tällä kertaa kova kiihtyminen. Tyttö kun innostui niin kovasti siskoni vierailusta, joka tapahtui peräti kahdesti päivän aikana.
Nake raukka alkoi taas vinkumisen, ravaamisen ja nuoleskelun. Ensin ajattelin, että hänellä on paha olo ja menin vessaan tytön perässä. Siellä minulle sitten heti ilmeni, että kyseessä oli kipu kohtaus. Ei kun vaan tytölle taikapaitaa päälle ja tilannetta seurailemaan. Hetken kuluttua käännyin ulko ovelle päin katsomaan ja näin parahiksi kuinka neiti otti kengän nauhan suuhunsa ja aikoi sitä alkaa pureksimaan. Eihän siinä auttanut kuin mennä keskeyttämään tilanne ja nostaa tyttö syliin pystyasentoon. Onneksi tilanne lähti siitä helpottumaan ja saimme nukkua yön kaikessa rauhassa.

Kävimme Terin kanssa muuten tutustumassa uuteen eläinlääkäriin. Ihan vain matolääkkeitä oli tarkoitus ostaa ja Päiviä käydä moikkaamassa. Siinä sitten kyselin anaalirauhasten tyhjennyksen hintaa, kun ne mokomat koittavat taas Terillä kovasti tukossa olla (itse sain kovalla työllä toisen tyhjennettyä, mutta toinen vaan olla mollotti täytenä). Tepa sai sitten avajais tarjouksena rauhasten tyhjennyksen ja kyllä siinä taisi olla lääkärilläkin tekemistä, kun savimaisen paksua eritettä siinä ulos puristi. Tepa raukka urhoollisesti antoi rauhasensa tyhjentää vaikka selvästi kipeää teki, kun piti ihan itkeäkin. Tyttö sai kyllä kehuja kiltteydestään ja siitä miten hienosti antoi itseään hoitaa. Homman loputtua neiti oli sitten niin hyvällä tuulella että.

Ruutua, ääntä
Jos jotain treeneistäkin tähän laittaisin, niin päällimmäisenä tulee mieleen omat tyhmät mokailut. Ensiksikin, mikä idea on tehdä ruutua muitten liikkeitten välissä, kun se on selvästikin vielä Terin mielestä niin epävarma liike että pitää haukkua? No ei tietenkään mitään ja nyt tajuan sen itsekin. Tällä kerta sentään otin aluksi pelkkää alustan kosketusta, sitten ruutuun lähetyksiä. Saattoi siinä joku mennä ihan hyvinkin, mutta suurin osa ei. Kerran Tepa lähti tuomaan kosketus alustaa minulle, muutaman kerran hän tarjosi alustalla maahan menoa ja sitten oli tietenkin sitä ääntä. Nyt sain neuvoksi mennä palkkaamaan neiti alustalle, ottaa sitten sieltä mukaan ja lähettää sitten uudelleen ruutuun. Tätä ollaan nyt hieman kotona harjoiteltu, ennen kuin tosiaan heitin palkan tytölle sinne ruutuun. Kotona se sujuu nyt niin, että hieman pitää muistutella, että ne etukäpälät tulee jättääkin sinne alustan päälle. Nyt tyttö saattaa käydä läppäämässä alustaa ja kääntyy sitten niin että takajalat ovat alustalla. No tätä nyt harjoitellaan.

Kun ruudussa oli ensin käyty haukkumassa, niin se siirtyi sitten kapulallekin. Teri siis juoksi kapulan luo ja alkoi siellä haukkumaan. Huoh. Palautus oli myös huono ja neiti tuli vinoon perusasentoon kapulan kanssa. Kyllä minulta jossain vaiheessa taisi naurukin päästä tytön touhuja katsellessa. Meitä neuvonutta taisi hieman kummastuttaa kun sanoin, että Teri täyttää helmikuussa jo yhdeksän. Hän sanoi, että ei kyllä uskoisi. Tepa on kyllä niin ihanan reipas ja touhukas.
Kotona ollaan tietysti noutoa myös otettu, uusien ohjeiden mukaan. Ohjeina siis palautus asento treeniä erikseen ja matkaa erikseen, herkulla palkaten ennen kuin Tepa ehtii tulla perus asentoon. Palautus asentoa ollaan toki treenattu jo aiemminkin, mutta tuo vauhdista palkka oli aivan uusi juttu. Ikävä kyllä nyt täytyy todeta, että vauhti palkat eivät Terille hänelle sopineet. Ensimmäisenä iltana treenattiin pelkkää vauhtia. Toisena ilta otettiin ensin vauhti palkalla, sitten palautus harjoituksia ja lopuksi koko liike, tosin niin etten kapulaa heittänyt. Tyttö haki kapulan nätisti, mutta kuinkas sitten kävikään? No, neiti jäi seisoa napottamaan kapula suussa minua kohti ja odottamaan milloin heitän palkan taakse päin. Tässä oli sitten pieni muistuttelun paikka, jonka jälkeen saatiin kaunis kokonainen nouto onnistumaan.

Seuraamista otettiin myös, onneksi kuitenkin ennen sitä ruutua. Minun käskettiin taas hidastaa vauhtia. Olen kyllä käännöksiin opetellut vähän hiljentämään, mutta että koko matka pitäisi madella. Ei kiitos. Terillä on ollut tosi hieno vauhdikas seuraaminen ja kunhan saan sen taas tiiviiksi, niin olen tyytyväinen. Mitä sitä nyt hidastamaan, kun kerta lujaakin pääsee ;) Katsotaan nyt miten tässä käy, ehkä joudun vielä hidastamiseen taipumaan. Sen kyllä tiedän että tuo hienon seuraamis paikan hajoaminen on ihan omaa syytäni ja johtuu vääränlaisesta treeni menetelmästä. On siis palattava takaisin toimivaan.
Sain kyllä seuraamiseen hyviä ohjeita muuten ja yleisesti ottaenhan nämä toko jutut on sellaisia, ettei ole yhtä oikeaa tapaa opettaa jotain liikettä vaan tapoja on useita ja jokaisen täytyy sieltä joukosta poimia omalle koiralleen sopiva.

Niin joo tehtiin me kyllä yksi luoksetulokin stopilla ja se oli kyllä täyden kympin suoritus. Hyvä nopea pysäytys ja vauhdilla sujui myös sivulle tulo. Onneksi tuli semmoinen onnistuminen muiden toilailujen lisäksi.


Tällaisia kuulumisia tällä kertaa. Buff!

torstai 14. marraskuuta 2013

Heräämisiä

Meille on tässä viime aikoina tapahtunut kaikenlaisia heräämisiä, sekä Terille, että minulle. Terille herääminen nyt ei ollut kovinkaan miellyttävä kokemus ja kerronkin siitä ensin.

Terin herääminen
Tämä ei siis ollut mieluinen tapahtuma Tepalle. Kaikki alkoi, kun löysin äitini varastosta vanhan herätyskellon, jonka sain muistin mukaan lähtiessäni ensimmäiselle luokalle. Riemukseni tuo kapistus kävi ja pysyi jopa ajassa. Vähän sitä toki pitää välillä kopauttaa, kun herätys ajan asettamisen seurauksena viisarit saattavat jumahtaa paikoilleen. No mutta kuitenkin. Otin kellon sitten toki käyttöön, kun minun heräämiseni yhteen kelloon ei ole lainkaan varmaa.
Ensimmäinen kellon käyttö viikko ei tuottanut ongelmia, mutta syysloman jälkeen sen kauheus tuli ilmi. Ensimmäisenä aamuna kun kello soi Teri säntäsi hirveällä kyydillä makkarin ovelle, kääntyi katsomaan ja jatkoi matkaansa olkkarin puolelle. Seuraava aamuna ihmettelin, kun Nake taas pomppasi yllättäen ylös, kello soi ja tyttö painui olkkariin.
Pari päivää tätä ihmettelin ja sitten Nake siirtyi olkkariin jo ilman kellon sointia. Siinä vaiheessa tajusin, että neiti kuulee pienen napsahduksen joka tulee juuri ennen kuin kello alkaa soimaan. Jätin sitten kellon laittamatta soimaan ja toivoin että herään toiseen kelloon. Jälleen kellon napsahdettua Nake vaihtoi huonetta. Ei auttanut asiaa vaikka kello ei soinutkaan moneen päivään. Lopulta sitten siirsin kellon napsahtelemaan puolen päivän aikaan, mutta ajatus kammottavasta äänestä oli jo iskostunut tytön päähän ja nyt hän lähtee toiseen huoneeseen nukkumaan automaattisesti jo hyvissä ajoin ennen kuin herään.
Tulin tässä miettineeksi, että minkäköhän sätkyn Teri saa yksin ollessaan kun kello napsahtaa? Pitänee muistaa siirtää kello napsahtamaan ilta päivään, niin ei säikyttele pientä koiraa ja aiheuta ongelmia yksinoloon.

Yksin olosta muuten sen verran, kun olen sitä välillä kuvaillut niin neiti päästeli niitä tavan vuoksi ulahteluita vielä viime tarkkailu kerralla, suunnilleen saman verran kuin aiemminkin. Loppu ajan Nake nukkuu ja lepäilee. Joku päivä taas muistaessani laitan tallentimen seuraamaan tytön yksinolo touhua.

Oivalluksia treenatessa
Ensimmäiseksikin Tepa on taas palannut normaaliin ja hiljennyt treeneissä. Tähän liittyy sitten se minun heräämiseni eli tajusin että Teri haukkui treeneissä vain sillä yhdellä kentällä, joka oli hänelle alunperin niin kamalan jännittävä paikka. Ilmeisesti tuo jännitys oli koko ajan mukana hommassa kun kentällä treenattiin ja purkautui sitten haukkumisella sekä vinkumisella vaikka työn teko jo sujuikin. Varsinkin ne liikkeet, joissa Terin piti jäädä pitemmälle toivat hänelle epämiellyttävän olon.
Mutta nyt siis sujuu ja jopa pari lähes hiljaista paikalla makuuta on saatu aikaiseksi. Lähes tarkoittaa sitä, että neiti on vingahtanut vain pari kertaa! Toissa päivänä oli vähän enemmän ääntä, mutta ei mitään siihen pahimpaan mahdolliseen tilanteeseen verrattuna. Eilen jätin tuon liikkeen suosiolla väliin, kun tyttö tuntui olevan niin hajujen viemää.
Avo liikkeiden lisäksi ollaan tehty hieman tunnaria ja se on nyt siinä vaiheessa, että muut kapulat on edessä läjässä ja oma sitten piilotettuna vähän taaenpana. Hyvin Nake etsii ja ulkona treenatessa käyttää nenäänsä silloinkin  kun kapulat on rivissä ja hieman lehtiin piilotettuina. Tasaisella alustalla tyttö tykkää sitten hakea jonkin satunnaisen kapulan rivistä tai ympyrästä sen enempää haistelematta. Alkutekijöissä siis vielä mennään.
Ohjattua noutoa ollaan hrjoiteltu rasioiden kanssa ja nyt löytyy suunnat erittäin hyvin. En ole vielä laittanut kaikkia rasioita samaan riviin, mutta sinne päin pikkuhiljaa mennään. Ja sitten jossain vaiheessa voisi niitä kapuloitakin koittaa sinne laittaa. Merkille en ole tyttöä lähettänyt, kun ollaan nyt alettu treenaamaan ruutua meille uudella tyylillä.
Ruutua on nyt koitetttu tehdä kosketus alustan kanssa. Aiemminhan Terillä on ollut siellä herkkukuppi, mutta siinä on aina vaarana haistelun tarjoaminen kun herkkuja ei löydykkään ja Tepalla se on taatusti herkässä. Ruutu meni ihan kivasti, silloin, kun ensin otin ihan pelkkää kosketus alustaa sen ulkopuolella ja siirsin sitten alustan ruutuun. Eilen hölmöyksissäni en sitä tehnyt ja Nake oli aivan hukassa ruutuun mennessään. Ihmetteli varmaan mitäs nyt ja siitä seurasi sitten haukkumista. Tämä oli niin kummallinen näky, että saatiin enemmänkin ihmisiä asiaa ihmettelemään :) Otin sitten vielä erikseen kosketus alustaa ja niinhän se on tehtävä, että seuraavalla kerralla otetaan ensin ruudun ulkopuolella ja sitten sisällä.
Seuraaminen on ollut mielestäni nyt jo pitemmän aikaa väljää ja siihen päätin sitten eilen treenien loppu puolella puuttua. Tehtiin siis seuraamis pätkää ja aina käännöksen jälkeen pysähdys ja palkka. Lisäksi itse harjoittelin hiljentämään käännöksiin, jotta Terillä on paremmin aikaa reagoida asiaan. Hyvin alkoi taas paikka tiivistyä. Lyhyitä pätkiähän ne oli mitä tehtiin, mutta kuitenkin.
Kyllä minä vielä saan Nakelle takaisin sen hyvän tiiviin seuraamisen, joka sillä viime kesänä oli.
Ylempien luokkien kakeja ajatellen olen alkanut opettamaan Tepalle seisomista ja ihan kivasti tyttö jo tekee, jos kierroksia ei ole liikaa tai palkka liian hyvä. Takapalkkaa olen nyt käyttänyt ja tyttö on lakannut liikkumasta eteenpäin ylös nousuissa vaikka antaisin käskyn vähän kauempaakin.

Tepalla on ollut hieman tylsää, kun olen sairastellut ja kunnollinen tekeminen tai lenkkeily on ollut kovin pientä. Onneksi tuon koiran pää ei tunnu siitä leviävän eikä hän mene pitkin seiniä. Tämän seurauksena Tepa on sitten kannellut minulle erilaisia tavaroita tekemien ja palkan toivossa. Olen saanut tytöltä esimerkiksi tyhjiä pulloja ja mainoslehtiä. Kummallisin asia on kuitenkin mummon luona oleva kapistus, jolla on ilmeisesti tarkoitus hieroa lihaksia rullailemalla. Tuo rulla systeemi oli Naken mielestä niin mielenkiintoinen, että sitä piti tökkiä tassuilla, pyöräytellä lattialla ja niin kuin jo mainitsin kannella ympäriinsä. Aiemmin tuo kapistus ei ole herättänyt tytössä minkäänlaista mielenkiintoa, mutta nyt tekemisen halu muutti asian. Rulla on siis pop.

Nyt kuvien kera hännän heilautuksia ja ilon haukahduksia!

Uuden mallinen noutokapula ;)
Vinkeä ilme kroko hommien jälkeen

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Ääntä pienenemmälle kiitos!

Hups. On sitten taas vähän päässyt aikaa vierähtämään viime päivityksestä. Kyllähän me ollaan taas touhuiltu, mutta inspiraation ja virkeiden ajatusten puute on aina siirtänyt kirjoittamista.

Aloitetaan nyt vaikka siitä, että Terille kuuluu hyvää :) Kohtauksia ei ole ollut, ei kipu- eikä poissaolo kohtauksia. Hyvä niin. Parina päivänä ennen loman alkua videoin Tepan yksin oloa ja olen siihen suht tyytyväinen. Kyllähän se paremminkin voisi taas mennä ja on joskus mennytkin. Nyt yksin olo näyttää siltä, että kun Nake on ollut yksinään noin kymmenen minuuttia alkaa ulvahtelu joka kestää saman verran. Ulvahtelu vaikuttaa vähän sellaiselta "teenpähän nyt tavan vuoksi" hommalta. Eli lyhyitä pätkiä, joista osa jää jopa kesken kun tyttö ei sitten viitsikkään jatkaa. Loppu aika yksin olosta meneekin sitten pää asiassa nukkuessa. Välillä pitää toki paikkaa ja asentoa vaihtaa, mutta siinäpä se sitten onkin.
En tiedä mitä tuohon ulvahteluun keksisin. Toisaalta hyvä, että se on noin pientä mutta voisi kyllä olla olematta kokonaan. Onhan siinä vielä sekin riski, että se ulvahtelu pahenee ja muuttuu vaikka pitempi kestoiseksi puuhaksi. Katsotaan miten tässä nyt käy, kun arki taas jatkuu.
Tässä tiivistelmä video Tepan yksinolo ulvonnasta. Tällaista se oli ja ei se siis koko kymmentä minuuuttia kestänyt. Lopun "empä nyt viitsikään" ulvonnan yritys kannattaa ainakin vilkaista ;)


Vähän ohjattua ja tunnaria
Ollaanhan me taas Terin kanssa treenailtukin. En nyt jaksa ihan kaikkea muistaa ja kirjoittaa, mutta alku uudessa paikassa oli tytölle tosi hankalaa, koska kenttäkin oli jo niin pelottava. Yksi kerta sitten laitoin tytölle taikapaidan treeneihin päälle ja johan alkoi homma pelittää ja häntä nousta.
Kun mielentila oli taas saatu nousemaan normaaleihin käyriin tulikin eteen ei niin odottamaton ongelma. Tepa keksi alkaa haukkumaan toko treeneissä. Voi huoh! Sitä käytöstä on nyt sitten yritetty saada pois eri menetelmin. Tepan hermothan myös tuppaa vuotamaan, mikä nyt tietenkin on ollut hänen ongelmansa aina, mutta varsinkin tokossa tuntuu nyt olevan niin kamalan hauskaa että homma menee yli kamalan helposti. Kotonakin ollaan kamppailtu Terin hermojen kanssa ja yksi ilta jouduin odottamaan siihen asti että nukkumaan mentiin, kunnes tyttö rauhoittui paikoilleen ja vingunta lakkasi.
Kun kotona ei ole oikein tilaa treenata, niin lähdettiin yksi ilta viereisen koulun kentälle ottamaan enemmän tilaa vieviä liikkeitä. Treenattiin ohjatun suuntia ja uskallan jopa sanoa, että tauosta huolimatta juttu tuntui olevan aika hyvin tytön muistissa :) Vähän muutin treeniä sillä tavoin, että nyt laitoin reuna kuppien linjan nyt lähemmäs merkkiä ja keski kupin kauemmaksi. Myös kakeja ja noutoa treenattiin ja vieläpä ilman ääntä!! Kotimatkalla otettiin vielä tunnaria niin että piilotin kapulaa lehtikasoihin. Eihän se ollut Naken mahtavalle nenälle mikään ongelma, vaan kepit löytyivät pienen haistelun jälkeen.
Viime viikolla otin mökilläkin uudelleen tunnaria. Tällä kertaa niin, että piilotin ensin omaa keppiä ja kun se löytyi laitoin sen riviin kolmen hajuttoman kepin kanssa. Alkuun nenä työskentely oli hyvää ja oikea keppi nousi hienosti. Minä intoonnuin Teriä kehumaan ja tytön päähän tuli ilmeisesti hieman vääränlainen ajatus.. Seuraavalla toistolla nimittäin alkoi tulemaan keppiä sen paremmin haistelematta, kun siitä kepin tuonnistahan se kehu ilmeisesti tuli?? No voihan itku. Seuraava kokeilu oli kepin lehtien seassa, oma vähän piilossa ja nameja ympärille. Virhe. Nyt kiinnosti ne herkut niin kovasti, että näytti kuin mitään keppejä ei olisi maassa ollutkaan. Seuraava yritys oli kepit uuteen kasaan riviin ja Nake etsimään. Tämä tuotti viimein halutun tuloksen. Haistelua ja oikea keppi nousi :) Nyt pitääkin sitten miettiä, miten tätä lähtee halli kaudella treenaamaan.
Muuten ihan yleisestikin ottean Teri on nyt reipastunut ja ollut oma iloinen itsensä ja kulkea touhottaa lenkeilläkin häntä kiepillä :)

Jotain jäi arvatenkin kertomatta, mutta jospa se ei ollut niin tärkeää ;) Laitan siitä lohdutukseksi loppuun otoksia Tepan touhuista ja sitten lähdemme ulos ihailemaan lumisia nurmikoita.

Leikkiin kutsu poiki kaksi collie-kumarrusta
Benny kertoo Lassille salaisuuksia ja Teri odottaa omaa vuoroaan
Tepan uniturva Keittiöihmisen luona
Mummon tuolilla voi rentoutua
Huutokoskella ei onneksi huudeltu
Mökillä koitti vapaus ja vauhti
Tepa naamioituu syksyn sävyihin
Puukasan päällä oli jotain haukuttavaa
Vuohi kiipeää ketterästi kivikossa (viikon Avaraluonto ;))
Hau!
Aivan ihana tuoksu
Mummon luona satoi jo lunta

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Kauheasti kaikenlaista

Ihan kauheasti on tapahtunut kaikenlaista sitten viime päivityksen. Monta asiaa olisi mieli tehnyt tänne kertoa, mutta väsymys ja se ettei kirjoitus ole oikein lähtenyt haluamallani tavalla luistamaan ovat sitten estäneet ne aikeet. Nyt onkiin sitten paljon juttua luvassa :)

Kaiken a ja o
Heti ensimmäiseksi ennen kuin asian unohdan, tuon julki että Terin verikokeet olivat kunnossa. Laajastihan niitä tytöltä tutkittiin mm. maksa-, munuais-, kilpirauhasarvot ja verenkuva. Lääkäri oli sitä mieltä, että jos/kun neidillä kohtaukset yleistyy tulen huomaamaan ne myös päivällä ja niitä on sitten seurailtava ja oltava uudelleen yhteydessä klinikalle. Saimme luvan elää, harrastaa ja kisata normaalista ja nyt toivon, että nuo Terin kohtaukset olivat vaan jonkinlainen stressi reaktio. Onhan se varmaan epätodennäköistä, mutta ainahan sitä saa toivoa?
Uudella pedillä on niin mukava nukkua.
Miksi kaikkea pitää juhlistaa melulla?
Toissa viikonloppuna kävimme kyläilemässä isäni luona ja pääsimme Naken kanssa samalla viettämään lauantai päivän koiranäyttelyssä turisteina kierrellen. Tepa käyttäytyi paikan päällä hienosta, vaikka intoutuikin haukkumaan tuttuja ihmisiä nähdessään. Muuten tyttö otti aika lunkisti ja varmasti jo paikan hulinakin vaikutti siihen, ettei tyttö pahemmin muista koirista välittänyt. Loppu ajasta hän lepäili rauhassa nurmikolla ihmisten ja koirien kulkiessa välillä suht läheltäkin ohi.
Sain tehtyä näyttelystä tarve ostoksiakin, kun hommasin Nakelle treeni häkin. Sellaisen samanmallisen, mikä tytöllä jo on, mutta pienemmän jota on siten helpompi kuljettaa mukana. Ajatuksena oli laittaa tyttö sinne odottamaan vuoroaan, kun halli treenit alkaa, jotta ei tarvitse toisen autossa jäätyä.

Illalla oli sitten luvassa jännät paikat, kun muitten lähdettyä katsomaan ilotulitusta jäimme tytön kanssa kahdestaan. En uskonut tulituksen kuuluvan talolle asti, mutta minut yllätettiin kesken iltapalan teon. Pauke kuulosti samalta, kuin olisi vieressä seissyt. Minä jouduin juoksemaan neidin kiinni, jotta sain hänelle taikapaidan puettua. Onneksi se oli sisällä aiemmin sattuneen mahakipu kohtauksen takia. Tuo kohtaus muuten helpotti, kun Teri sai paidan päälleen :o Liekkö se katkaissut oravan pyörän joka meni näin: vatsakipu-paniikki-vatsakipu-paniikki...?
Onneksi Tepa lopulta selvisi paukutuksesta ja saapui pois sängyn alta, kun veljeni alkoi iltapalan tekoon. Taikapaita osoitti taas toimivuutensa.
Taikapaita pelasti taas tilanteen

Eikä meidän viikonlopun tapahtumat loppuneet vielä siihen, vaan sunnnuntaina teimme pika visiitin mökille. Pikainen käynti oli kovan sateen vuoksi, joka alkoi hetkeä ennen kuin saavuimme mökin pihalle. Tepa pääsi kuitenkin pinkomaan hetken aikaa vapaana.

Minun oli myös pakko ottaa (kun nyt kerta sinne oli päästy) neidin kanssa pieni toko pätkä kokeeksi. Halusin testata sen palkattomuuden kestämistä sinne kakeihin asti. Selvästi huomasi, että kun sinne asti päästiin, niin alkoi makuulla ollessa tytön ajatus herpaantui ja nenä alkoi nuuhkia ilmaa. Pienellä huomautuksella sain onneksi tytön huomion ja sitten heti ensimmäisestä istumisesta palkka ja homma olikin sitten siinä.
Koska mökillä oli niin mukavaa ;)
Tepa muisti käydä myös sivulla istumassa.

Viimeistä vietiin
Torstaina kävimme Tepan kanssa viimeistä kertaa aksaamassa. Ei vaan budjetti riitä viikottaiseen edes takaisin ajeluun, kun välimatkaa on kuitenkin 85 km ja menovesi hiuksia nostattavan kallista. Mukavat oli viimeiset treenit ja meillä meni tytön kanssa radalla ihan kivasti. Teri kuulemma lukee hyvin ohjausta :) Radalta löytyi hyppyjä, putkia, pussi, puomi ja keinu. Hyvin sain tällä kertaa Naken menemään rauhallisesti keinulle ja hän selvästi ymmärsi mistä esteestä oli kyse. Ei siis saatu lentokeinua aikaiseksi. Minä kyllä pysäytin tytön ihan selvästi ennen kyseistä estettä. Muuten ei mitään mainittavaa jäänyt mieleen. Joitain ohjauskuvioita piti treenata enemmän kuin toisia ja jotkut hoituivat melkein kuin itsestään. Taitava Nake!
Ponnistus voimaa löytyy. (Kuva: Helena Kumpulainen)
TOsi KOkeilua
Vaikka viime viikolla jotain loppui, niin jotain myös alkoi. Meillä starttasi keskiviikkona toko treenit uudessa porukassa. Treenit oli kentällä, jonka kohdalla Teri on nyt kolmen viikon ajan panikoinut, onneksi vähenemässä määrin. Treenaamisesta ei tuolla kentällä tullut sitten oikein mitään. Tepa etsi koko ajan jotain hajua ilmasta, ilmeisesti se juuri hänet alun perinkin pelästytti? Tyttö kulki kentällä häntä alhaalla ja liikkeestä seisomisessa hän kääntyi minua kohti, kun kävin hänen takanaan kääntymässä.
Parastaan tyttö ei näyttänyt ja muut antoivat meille ihan alkeellisia neuvoja seuraamisen yms. parantamiseksi. Ihmettelivät varmaan mitä ihmettä me siellä ryhmässä tehdään. Mutta kyllä me vielä näytetään, että kun kentän kauhut jää taakse löytyy tytöstä hieno toko koira :)
Treenien jälkeen ollaan käyty monena päivänä kentällä syömässä ja jahtaamassa herkkuja. Toivon sellaisten ilakointi yritysten piristävän Nakea ja rohkaisevan häntä jatkossa kentällä treenailuun.

Viikonloppuna kävimme jälleen kerran kokeilemassa onneamme ja testaamassa tasoamme tokossa.
Minulla ei ollut tätä koetta kohtaan minkäänlaisia odotuksia. Ajatuksena oli lähinnä, että mennään pitämään hauskaa ja yritän saada Tepan hyvälle mielelle.
Ajatus toteutui hienosti, sillä tyttö oli mitä parhaimmalla päällä! Häntä heilui ja hän tuntui todella innokkaalta ja iloiselta tokoillessaan kanssani :) Treeni kentän kauhut eivät siis ole vaikuttaneet Tepan tekemisen intoon.

Jospa kerron meidän pisteytyksestä, mitä/miten siitä nyt muistan. Tuomarina oli Katja Rautiainen.

Paikalla makaaminen: 6 No tuota tuota. Tätähän ei olla pitkään aikaan taidettu treenatakaan ja se kyllä kuului. Neiti oli maannut hienossa asennossa koko ajan, mutta sitä ääntä tosiaan taas vaihteeksi oli aivan liikaa. Tyttö oli vinkunut ja osan siitä piiloon kuulinkin. Lisäksi tyttö haukahti, minkä myös kuulin ja olihan se nenäkin siellä vähän taas tuulessa huojunut.
Seuraaminen: 8,5 Kontakti oli muistaakseni ollut hyvä, mutta paikka oli hieman hajoillut.
Liikkeestä maahan meno: 8 Hieno seuruu ja Nake tipahti heti käskyn saatuaan, mutta mitä onkaan istuminen? Sen tyttö muisti vasta toisella käskyllä :D
Luoksetulo: 9,5 Siis kamalan hyvin meni ja stoppi taisi olla just eikä melkein. Pysäytinkö väärään kohtaan vai vaikuttiko stopin jälkeinen nopeuden lasku, sitä en tiedä?
Liikkestä seisominen: 8,5 Ei mitään muisti kuvaa, mikä tässä mätti. Olisiko pysähtyminen ollut hidas vai mikä? (Kamalaa, kun on tämä muisti välillä, kuin pingviinin lento).
Nouto: 9 Mausteena pieni into vinkaisu, joka laski arvosanaa. Minä en tätä edes kuullut, mutta uskon että se siellä oli, kun siitä viime treeneissäkin sanottiin. Eikös se ole vaan hyvä, että intoa riittää ;)
Kaukokäskyt: 6 Naken kaket meni vähän niin kuin arvelinkin. Ensimmäisen istumisen teki toisella tai kolmannella käskyllä, maahanmenon ekalla, mutta sitten tuli se toinen istuminen, jossa tyttö haukahti eikä noussut toisesta käskystä huolimatta. Enempää en käskyjä antanut, ettei mene ne vähäisetkin pisteet jotka saatiin. Toden näköisesti neiti olisi alkanut lisä käskyillä haukkumaan. Sivulle palattuani se istuminenkin muistui taas Tepan mieleen.
Hyppy: 8 Hyvin Teri hyppäsi ja istui heti toiselle puolelle. Este kuitenkin tuoksui niiiin ihanalle, että sitä piti haistella koko toisella puolella istumisen ajan. Toisin sanoen neiti lähes liimasi nenänsä kiinni esteeseen. Ihme kyllä hän hyppäsi heti ensimmäisellä käskyllä takaisin viereeni ilman viivyttelyjä.
Kokonais vaikutus: 8,5 Vähän piti taas Teriä parin liikkeen välissä herätellä, mikä laski arvosanaa yhdessä äänen käytön kanssa. Muuten oli kuulemma meiltä reipasta menoa kehässä ja tuomari sanoi, että sovitaan Terin kanssa hyvin toisillemme <3 Voi Nake rakas <3 Miten voikaan mieltä taas lämmittää tuollaiset sanat ja vielä sellaisen ihmisen suusta, joka näkee meitä vaan niin lyhyen ajan yhdessä tekemässä :) 
Yhteensä: 157 pistettä eli 2-tulos (hei me noustaan täältä toko-kuopan pohjalta sittenkin!). Palkintojen jaossa tuomari vielä totesi, että "olisi mielelläni antanut tälle koiralle ykköstuloksen" :)
Työtapaturmiin kaatui meidän tämä koe, mutta pää asia on että Teri teki iloisesti ja innokkaasti. Se korvaa kyllä kaikki meidän menettämät pisteet monin kertaisesti ja on minulle kaikista suurin palkinto. Jäi niin erilainen maku suuhun koko kokeesta, kuin viime kerralla.
Jännästi sitä muuten huomaa arvostavansa tällaisia hieman tiukemmalta tuomarilta saatuja pisteitä paljon enemmän, kuin lepsulta tuomarilta saatuja hieman parempiakin pisteitä.

Minulla ei ollut kameraa mukana, mutta onneksi tokoilemassa kanssamme olleella Päivillä oli. Niinpä saimme Naken palkinto kuvan otettua ja kerrankin ulkona. Sijoitus oli 2/4 joten saatiin ruusuke ja Terille paras mahdollinen palkinto eli herkkuja :)
Palkinto tuli vaikka ykköstulos jäi puuttumaan.(Kuva: Päivi)
Sellainen jätti päivitys tällä kertaa. Jospa nyt taas jaksaisin ryhdistäytyä ja saisin aikaan hieman lyhyempiä juttuja ja vaikka sitten useammin. Loppuun vielä kuva, joka oli PAKKO laittaa..

Ei ollut ihme ettei Nake mennyt häkkiin. Mutta minulle heräsi pari kysymystä krokon tuolla olosta, miksi ja miten?

maanantai 19. elokuuta 2013

Suuria muutoksia

Minä täällä taas hei! Siis tämän blogin päähenkilö. Emäntäni kuulumiseni täällä yleensä kertoilee, mutta nyt on joitain todella tarpeellisia tietoja jäänyt kertomatta, joten päätin tulla kertomaan ne teille ihan itse.

Ensimmäisenä kerron teille siitä suuremmasta muutoksesta, jonka olen kohdannut. Me olemme muuttaneet emännän kanssa aivan uuteen paikkaa. Täällä ei ole lainkaan samoja tuoksuja ulkona, kun entisessä kodissamme. Sisälläkin on aika erilaista. Vanhat tutut huonekalut muuttivat sentään kanssamme, mikä helpotti minun oloani kovasti.
Minä olen käynyt pari kertaa minun uudessa ruokakaupassa, mutta sinne pitää mennä hirmu jännittävän aukion ohi. Yritän aina emäntä siinä kohdalla hoputtaa, mikä johtaa siihen että hän kävelyttää minua edes takaisin, kunnes maltan taas kulkea hihna löysällä. Tänään päätin jo aika pienellä eestaas ravaamisella kulkea nätisti. Emäntä varmaan luulee, että aion tehdä niin jatkossakin. Vaan siinäpä hän erehtyy, aion nimittäin taas ensi kerralla kokeill, josko mentäisiin aukion kohdalla vähän nopeammin.. Tai siis paljon nopeammin, mieluiten juosten.

Tänään lenkillä tapahtui jotain pelottavaa. Minulle selvisi, että lähellä on ufojen laskeutumis paikka! Näin nimittäin merkin jossa kerrottiin miten ufoja kävelytetään! Minä kauhistuin merkkiä kovin ja emäntä vaan sanoi, että "Pöhkö, on noita ennekin nähty". Mutta sitten emäntä huomasi merkissä saman kuin minä ja sitä piti alkaa ihan jollain vempeleellä tarkkailemaan. Kovin on kummallista tuollainen käytös. Minä olisin mieluummin vain pian poistunut paikalta. Minä olen koko ajan tiennyt, etteivät ne viereisen liikennepuiston lapset ole ihan tavallisia lapsia!!

Tässä tuo pelottava merkki. Hyvä että uskallan edes kuvaa katsoa!

Toinen maailmaani mullistanut asia on tieto siitä, ettei jätski-auto enää kulje!! Mille minä nyt laulan? Aivan kamalaa. Miten ne voivat tehdä tuollaista? Emäntä kuitenkin sanoo säilyttäneensä minun jätski-autolle omistamani laulun, joten saan jatkossa sitten kuunnella niitä sulo sointuja muuta kautta. On minulla pieni jätski-auto lelu, mutta sen musiikki ei aiheuta minussa samanlaista tunteen purkausta kuin oikea auto.

Vieraamme
Luna schape oli meillä viikonloppuna vieraana. Hän olisi halunnut leikkiä kanssani, mutta minä päätin pitää Jäärouva vaiheen päällä, enkä suostunut leikkimään. Kiersin kaverin vain katsomatta sinne päinkään. Kovasti Luna tykkäsi leikkiä minun leluillani eikä se minua haitannut. Ihmettelen vain mitä jotkut niissä näkevät. Ystäväni Hukka tykkäsi myös samaisesta majava lelusta kovasti meillä käydesään.
Nukuin minä Lunan kanssa yöllä samassa sängyssä. Toinen nukkui toisessa päässä ja toinen toisessa. Ensimmäisen yön minä nukuin emännän jalkopäässä ja toisena yönä pään puoleisessa päädyssä. Keskustassa kävellessämme emäntäni oli meistä oikein ylpeä, kun kummatkin kuljimme nätisti reunassa, emmekä välittäneet peräämme huutelevasta koirasta yhtään.
Kotona minä yritin houkutella Lunaa kanssani vahti hommiin, mutta ne eivät häntä kiinnostaneet. Mutta hyvin me siis Lunan kanssa kaikenkaikkiaan tultiin toimeen.

Minä relotan uudessa kodissa
Tässä minä koitan nostaa emännän lisäämät lelut pois pedistäni
Sellaisia muutoksia on tapahtunut minun elämässäni. Emäntä lupasi tulla myöhemmin kertomaan minun lääkäri käynnistäni ja joistain tuloksista. Koittakaa te hyvät lukijat pysyä kaukana ufoista ja uskokaa, jos karvainen ystävänne yrittää teitä niistä varoittaa!!

Mukavaa syksyn odotusta jokaiselle, Wooooooo!

perjantai 16. elokuuta 2013

Harmitusta ja murhetta

Voi hyvänen aika että voi koira pelästyttää ihmisen ihan totaalisesti! Minä järkytyin tänä aamuna niin pahoin Terin olotilasta, että näen siitä painajaisia vielä varmaan pitkän aikaa. Mitä siis tapahtui??

Heräsin aamulla normaalisti kellon soittoon, mutta Tepa ei tapansa mukaan tullutkaan minua tervehtimään. Olin aiemmin kuullut hänen hyppäävän lattialle, joten oletin tytön nukkuvan häkissään, vaan eipä siellä ketään näkynyt. Kävin siinä sitten vessassa ja katsoin uudelleen makkariin, koiraa ei näkynyt. Tarkistin olohuoneen eikä Tepa ollut sielläkään.
Hieman jo kummastuneena menin katsomaan sängyn alta ja siellähän se tyttö pötkötti kyljellään, silmät toljottaen päämäärättömästi eteenpäin. Kosketin Terin nenää ja toivotin hyvää huomenta. Ei reaktiota. Hämmennyin ja aloin kolistella lattiaa käsilläni ja samalla lirkutella Nakelle. Vieläkään ei minkäänlaista reaktiota.
Nyt huolestuin todella yritin nähdä hämärään sängyn alle liikkuuko Terin rintakehä. En huomannut liikettä ja minua alkoi niin pelottamaan. Tässäkö se nyt oli? Tähänkö kaikki päättyi?
Nousin pois sängyn alta selkiyttämään päätäni. Itkua vääntäen totesin että minun oli koitettava vetää Nake pois sängyn perimmäisestä nurkasta, ei häntä sinnekään voinut jättää. Niinpä kurkotin mahdollisimman syvälle ja aioin tarttua tyttöä kyynärän takaa. ONNEKSI, suureksi onneksi Teri tässä vaiheessa nosti itsensä pystympään asentoon ja tuli luokseni omana iloisena itsenään, kuin sanoen: "Kas huomenta! Mikäs sinulla on hätänä?"

Puhuin asiasta puhelimessa Tepan mummon kanssa joka kertoi että samalla lailla oli käynyt viime viikonloppuna, kun tyttö oli hänellä hoidossa. Kamalaa! Soitin tietysti heti tämän jälkeen lääkärille ja sain Terille ajan maanantaiksi. Silloin siis selvitellään mistä mahtaa moiset poissaolo kohtaukset johtua, varsinkin kun ne olivat näin lyhyellä aika välillä. Enhän minä tiedä saako Tepa samanlaisia kohtauksia yön aikanakin? Pahin mahdollinen tuli tietenkin heti mieleen. Nyt koitan pysyä tässä hetkessä ja murehtia vasta sitten, jos/kun jotain murehdittavaa ilmaantuu.

Hau hau sanoi Tepa
Nyt joudun perumaan viime kirjoituksessa olevan lauseen jossa sanoin, että ensi kerralla en ehkä kerro toko juttuja. Tässä sellainen nyt kuitenkin on, käytiin nimittäin tiistaina vaihteeksi kokeessa. Eihän se nyt pisteitten valossa mennyt niin kuin olisi voinut toivoa, vaikka suht löysä tuomarointi olikin. Teri kyllä teki ihan hyvällä vireellä, mutta jotenkin koe jäi kuitenkin minua harmittamaan.

Avoin luokka siis ja tuomarina Erkki Shemeikka

Paikalla makaaminen: 10 Kuulin kyllä tytön vinkaisevan kerran, mutta tällä kertaa siitä ei sakotettu.
Seuraaminen: 9 Löysää oli eli paikka hieman hukassa, muuten hyvä :)
Liikkeestä maahan meno: 10
Luoksetulo: 7,5 Tuli ihan hyvällä vauhdilla ja hienosti löytyi myös pa, mutta stoppi venyi liian pitkäksi. Olisikohan muuten ollut myös kaksois käsky ekaan luoksetulo pätkään?
Liikkeestä seisominen: 10 :)
Nouto: 8 Tarvitsi kaksi nouto käskyä ja toisen jälkeen oli piitkä mietintä tauko. Luulin jo että tuomari lopettaa liikkeen siihen. Teri katseli kaukana kävelevää vesi koiraa, mikä vei huomion. Myös se että annoin paikalla olo käskyn ennen liikkurin "valmis" kysymystä saattoi vaikuttaa asiaan. Ja minä kun pelkäsin että Nake varastaa kapulalle :D
Kauko-ohjaus: 0 Tähän se taas kerran kaatui meidän suoritus. Kun käännyin Teriin päin ja annoin ensimmäisen käskyn alkoi tyttö haukkua, se haukkui koko suorituksen ajan! Ekaan istumiseen tarvittiin kolme käskyä ja loput jouduin tosissani huutamaan neidin möykän yli. Satiin siis kaikki vaihdot tehtyä, mutta munkkirinkilähän siitä tuli, tuomaria lainatakseni.
Hyppy: 6 Hyvin tyttö lähti hyppyyn, mutta esteen toisella puolella hän painui maahan ja alkoi haukkumaan. Käskin istumaan ja haukkuminen vain jatkui, mikä tietystivaikutti pisteisiin. Loppuun asti kuitekin päästiin, kun Tepa hyppäsi hiljaa viereeni pa:on.
Kokonais vaikutus: 8 Laski arvatkaa minkä takia.. No niitten vikojen liikkeitten haukkumisen.
Yhteensä: 146,5 ja Avo2

Vähän parannettiin viime kokeesta, mutta katsotaan nyt mikä on Terin terveys eli lähdemmekö/pääsemmekö enää sitä avo1:stä metsästämään. Eniten Minua kai tässä harmittaa se että Nake keksi tuon haukkumisen ja muuten suht hyvin mennyt koe loppui siihen. Kehästä tullessa minua vielä vähän nauratti nuo tytön toilailut. Kyllä vieläkin hieman huvittaa, mutta pää asiassa siis ottaa päähän ihan vietävästi.

Nyt tosiaan katsellaan Terin tilannetta ja jos jotain sellaista löytyy, mitä meidän harrastukset voi edes mahdollisesti pahentaa, niin ne jätetään sitten siihen. Minä en halua tuota rakasta ystävääni rikkoa sen takia, että jokin olisi itsestäni hauskaa, mutta voi edes ehkä vähän huonontaa Terin tilannetta. Nake kun ei itse sitä osaa päättää, mikä on oikeasti hänelle hyväksi ja mikä ei. Toki jatketaan harrastelua, jos minkäänlaista estettä ei löydy ja tietysti Tepan voinnin rajoissa.

Jottei menisi ihan synkistelyski laitan mukaan muutaman Niinan ottaman kuvan viikon vaihteesta. Kiitos Niinalle kuvauksesta!!

Ei liene ihme että Teri yrittää välillä muuntautua collieksi, kun seura on tällaista ;) Terin uimista valvovat: Tesni, Nuray, Raisa, Benny ja Lassi (Kuva: Niina Manninen)
Kas näin. Tepakin tahtoo taitto korvan! (Collien korvan)
Kiire kapulalle.. (Kuva: Niina Manninen)
..Ja palautus. (Kuva: Niina Manninen)
Luoksetulon stoppi (Kuva: Niina Manninen
Näin heitetään mäntysuovalla läträtty koira järveen ;) Ai-Ai ja Benny ottavat oppia. (Kuva: Niina Manninen)
Oma ehtoinen hyppy. Tesni ja Benny valvoo. (Kuva: Niina Manninen)
Sellaista tällä kertaa. Palaan kertomaan uusimmat kuulumiset, kunhan niitä on ja vaan kerkeän.

keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Nolla putki päällä??

Meillä taitaa olla menossa Terin kanssa jonkinlainen nolla putki. Asiahan olisi todella positiivinen, jos kilpailisimme agilityssä, mutta kun kyseessä sattuu olemaan toko, niin asian on täysin päinvastoin. Taas siis tuli käytyä Terin kanssa tottelevaisuutta kokeilemassa. Tällä kertaa käänsimme auton nokan ensin kohti Juankoskea, jossa vietimme yön Päivin, Rockyn ja Hukan luona.

Hukka hemuloi taas piiloutumalla pedin teko tarpeisiin :D
Rocky ihanan ominais ilmeensä kanssa
Rockyn pedissä olisi tilaa ainakin kolmelle Tepalle
Seuraavana aamuna suuntasimme kohti Joensuuta, jossa koe järjestettiin. Perille saavuimme ihan hyvissä ajoin ja koska luokat olivat puolituntia myöhässä oli meillä hyvin aikaa jännittää ennen omaa vuoroa. Ensimmäisenä oli paikalla makaaminen, joka meni meiltä yllättävän hyvin! Yksilö liikkeet eivät sitten menneetkään. Jotenkin tuntui, että Tepalla ei riittänyt paukkuja ja hän vaan laamaili mukana. Kovasti mietin mistä tämä mahtoi johtua ja päädyin siihen, että otin Terin autosta aivan liian aikaisin ennen yksilö liikkeitä ja hän tavallaan ehti kuluttaa intonsa loppuun jo ennen omaa vuoroa. Ainahan toki syitä löytyy ja jos vielä koitan jotain keksiä, niin se on varmaan sitten se kuumuus. Mutta joka tapauksessa Tepa ei ollut parhaimmillaan.
Lopussa on Päivin kuvaama video meidän kokeesta, jossa Teri kuitenkin näyttää ihan iloiselta, mikä lohduttaa minua aivan valtavasti! Ette muuten ehkä usko miten paljon vaati töitä saada videot blogissa näkymään. Ihan Youtube-tili piti tehdä ja tämä tili ei siihen tietenkään kelvannut, vaan piti tehdä aivan uusi semmoinen. Joten koettakaa saada jotain irti tuosta videosta, kameran tasosta johtuvista seikoista huolimatta. Laatu ei siis johdu kuvaajasta :)
Ihan vertailun vuoksi laitan myös videon 16.6 olleesta kokeesta, jossa Nake oli parhaimmillaan, vaikka unohtikin pari liikettä ja keksi muuta jännää. Kesäkuun videon on kuvannut Miia videokamerallaan ja se on kyllä täysin eritasoinen, kuin tuo minun pokkarillani kuvattu.

Hukan tokoilu vuoron odottelua
Mutta jos minä jotain pohdintaa sunnuntaista tänne raapustaisin.
Paikalla makaaminen: 10 Minä olin niin seitsemännessä taivaassa tästä asiasta. Meille Terin kanssa kymppi!!
Seuraaminen: 7.5 Kontakti kuulemma pysyi koko ajan, mutta paikka ei. Irtoamista oli sekä taakse että sivulle. Teri tuntuikin niin lahnalta, että hämmästyin tuota kontaktin pysymistä.
Liikkeestä maahanmeno: 0 Taas hieman laamaillen Nake seurasi ja käskyn saatuaan kuulin kuinka hän seisahtui. Etu tassuista kuului taps taps. Olin tajuamattani vilkaissut taakse päin, sillä tuomari sanoi: "olisit antanut sen toisen käskyn kun vilkaisit". No minä en ainakaan vilkaistessa Nakea nähnyt :D Jostain käsittämättömästä syystä en antanut sitä toista maahanmeno käskyä, kun ajattelin ettei tyttö sinne kuitenkaan mene ja sitten harmittaa niin vietävästi, jos ei edes toisella olisi mennyt. Ja toisaalta koska neiti tuntui niin laamalta luulin tällä helpottavani hänen oloaan. Joku on kyllä joskus käskenyt varmistamaan, että koira menee maahan vaikka liike siitä nollaantuisikin.
Luoksetulo: 7 Tepa pysähtyi turhan hitaasti ja minusta tuntui, että se käveli luokseni stopin jälkeen. Täysin innoton suoritus varsinkin jos vertaa "normaali" toko tilaan. Pitää nyt koittaa lisätä vauhtia tuohon stopin jälkeiseen luoksetuloon.
Liikkeestä seisominen: 9,5 Vähän normaalimpaa, mutta edelleen tuntui tyttö jotenkin löysältä ja ilmeisesti oli seuruu paikan kanssa ollut ongelmaa?
Noutaminen: 8,5 Taisi olla hiukan löysä lopun perusasento?
Kauko-ohjaus: 0 Tämä oli Terille "The Lepoliike". Niin sanoin tuomarillekin suorituksen jälkeen. Hyvin tyttö tippui maahan käskystä, mutta kun käännyin käskytys paikallani ympäri heitti neiti lonkalle ja kääntyi ihmettelemään takana seisovan liikkurin toimia. Kun Tepa lopulta katsoi minuun ei hän tehnyt elettäkään noustakseen istumaan. Siinä hän makasi ja katseli tyylii: Huido ja huuda sinä siellä minä pidän nyt lepo tauon. Kyllä se istuminen sitten taas onnistui, kun viereen palasin. Lepoliike siis ilmi selvästi.
Hyppy: 0 Teri oli nyt jo ehkä hieman paremmin hereillä ja lähti hienosti hyppyyn. Heti hypyn jälkeen nahkanenään osui kuitenkin joku haju, jota oli seurattava pisteenlaskijoiden pöydän luokse. Pari kertaa Nakea kutsuin ja sitten tyttö lähtikin tulemaan luokseni. Ehdin kuitenkin jo lähteä kiinniotto hommiin ja totesin tuomarille että tämä taisikin olla tässä.
Kyllä ihmiset siinä kuuluivat miettivän pitäisikö hyppyä siirtää, sillä ilmeisesti useampi koira oli toiminut samoin kuin Tepa, mutta minkäs teet.
Kokonaisvaikutus: 8 Kuitenkin.

Yhteensä: 110 pistettä ja AVO3 eli meidän pohja noteeraus. Tästä on kai suunta vain ylöspäin??

Kaiken kaikkiaan aika mielenkiintoinen koe. Ei jäänyt mitenkään huono mieli, vaikka pisteet nyt on mitä on. Jotenkin varmaan se Terin laamailu fiiliskin varmaan vaikuttaa asiaan, sillä jos sillä menolla olisi tullut hyvät pisteet niin olisin ollut kovin hämmentynyt.
Kokeen jälkeen minua jäi vaivaamaan johtuiko Terin toimimattomuus osaltaan siitä, että hän tiesi ettei palkkaa tule. Niinpä kokeen päätyttyä kävimme Tepan kanssa kentällä vielä nakin palojen kera kokeilemassa seuruuta ja liikkeestä maahan menoa. Samanlainen laamailu jatkui vaikka nakkeja tuli jo pieniltäkin pätkiltä, joten tällä tuskin oli osuutta asiaan. Sunnuntaina ei vain ollut Terin päivä.

Sunnuntain toko


Ja vielä se 16.6 käyty koe

Tänään treeneissä Terillä oli jo parempi into ja kokeilinkin uudenlaista taktiikkaa. Paikalla makuun jälkeen annoin Terille vain suulliset kiitokset ja sen jälkeen haettiin palkka autosta, aivan niin kuin kokeessakin. Ajattelin jos saisin tällä Tepan päähän ajatuksen, että paikalla makuu palkankin jälkeen tokoilusta tulee vielä palkkaa, toisin kuin kokeissa. Voi olla, että pidämme tokossa treenailu tauon ennen seuraavaa koetta. Luoksetuloa saatan kyllä hurjana ottaa jossain välissä.

Palailen jossain välissä taas kertomaan Terin kuulumisia, todennäköisesti ei niin toko painoitteisen julkaisun myötä ;)

torstai 25. heinäkuuta 2013

Lento keinu

Käytiin Tepan kanssa harjoittelemassa taas agilityä. Tällä kertaa ei tytön harmiksi ollut ihania suoria putkia joiden päällä juosta. Mutka putkia kyllä löytyi sekä keinu ensimmäistä kertaa radalla.

Jospa aloitetaan kepeistä, jotka olivat nyt toista kertaa radalla mukana. Niissä olikin vääntämistä, kun ei meinannut neidillä lähteä homma sujumaan ei sitten millään. Useamman kerran kokeilin laittaa tyttöä kepeille ja kepejä vinoon, mutta ne eivät auttaneet asiaa sitten yhtään. Vasta kun tajusin antaa namikupin ja makupaloja koulutus ohjaajalle keppien toiseen päähän alkoi homma sujua. Pari hutilointi yritystä kyllä oli tälläkin tavalla, mutta se johtui nyt palkan veto voimasta. Loppujen lopuksi saimme Terille muutaman hyvän ja erittäin vauhdikkaan keppi suorituksen :)
Keinu oli siis tällä kertaa ensimmäistä kertaa radalla ja se varmaan naamioitui Terin silmissä puomiksi. Annoin kyllä keinulle menon käskyn, mutta hupsista heijaa Nake ei sitä älynnyt vaan juoksi keinun läpi, päätyen ilma lentoon. Hieno lento se kyllä oli, kun yhden harppaus askeleenkin ehti ilmassa kauhaista ;) No onneksi tytölle ei tullut fyysisiä eikä  henkisiä traumoja vaan keinu mentiin heti perään uudestaan paljon rauhallisemmin, mutta ilman paniikkia. Siihen olisi kuulemma pitänyt jarrutella koiraa, mutta en minä sitä osannut vaikka pari kertaa kepeille viennissä sitä kokeilinkin.
Radan lopussa oli pientä hypyillä kieputtelua, jonka Teri teki juuri niin kuin minä ohjasin eli aluksi huonosti ja sitten hyvin. Huonosti kieputtelu meni vain siitä yksinkertaisesta syystä, että en saattanut Nakea tarpeeksi pitkälle takaa kiertoon.
Ehti Nake-nokkela tehdä treenien aikana yhden karkaamis yrityksenkin toisen koiran luokse. Olimme juuri lähdössä hyppyjä tekemään, kun tyttö bongasi kentällä kävelevän koiran jota kohti hän lähti juoksemaan. Minä karjuin Terin nimeä ja huusin tulo käskyä ja kas kummaan tyttö kääntyi kuin kääntyikin takaisin luokseni!! Kamalaa on tuollainen toisia kohti juokseminen ja jostain syystä neiti on sitä nyt ilmeisesti alkanut ihan harrastamaan. Voin kertoa, että tämän takia kyllä hirvittää taas lähteä seuraaviin toko-kokeisiin.

Muutaman viikon takaisesta kuvasta voisi luulla että kepit sujuu. (Kuva: Helena Kumpulainen)
Haukkumatta paras
Tokosta ihan sen verran, että otin ennen aksa treenejä luoksetulon ilman stoppia, noutoa ja kakeja. Luokse tulo oli hieman normaalia hitaampi, liekkö Tepa ennakoinut stoppia? Hän ei kuitenkaan hidastellut vaan tuli samalla vauhdilla koko matkan luokseni.
Kakeissa ensimmäinen istumaan nousu oli taas sellainen, että pylly nousi ja voisi sanoa tytön ottaneen jopa pienen askeleen eteenpäin. Siitä sitten palasin tytön viereen ja palkkasin istumisesta. Toisella kerralla tehtiin koko istu-maahan-istu-maahan sarja läpi, ilman pyllyn nostoa ja liikkumista, mihin sitten lopetettiin tämä harjoitus.
Nouto oli tällä kertaa hiljainen, mutta meinasi Nake ryökäle lähteä varastamaan kapulalle. Nappasin tytöstä kiinni ja hänestä pääsi pieni vinkaisu. Ei siinä mitään sen kummempaa, kun käskin takaisin sivulle ja pienen hetken jälkeen annoin nouto käskyn. Innokas oli nouto pienestä muistuttelusta huolimatta ja otettiin perään vielä pari lisää, jottei tytölle jäisi huono mieli. Seuraavilla kerroilla ei ollut Nakella varastus yrityksiä.

Punkki päivitys
Tepa on kesän ajan syönyt vaihtelevalla menestyksellä punkkien karkoitukseen tarkoitettua Fixodida nimistä ainetta. Juhannuksen aikoihin taisi olla pitempi jakso, kun en muistanut ainetta antaa. Silloin Nakeen iski neljä punkkia; yksi kumpaankin luppaan, yksi kaulaan ja yksi lapaan.
Nyt kun olen muistanut ainetta Terille syöttää oli punkki saldo mökillä juoksentelun jälkeen nolla. Uskomatonta! Sama paikka siis kyseessä kuin juhannuksena. Minä en niin hirveästi tuohon tuotteeseen uskonut, mutta yllättäen se näyttää toimivan, kunhan sitä vaan muistaa antaa ;) Hyvä näin, eipähän tarvitse myrkkyjä niskaan laittaa.

Sellaista tällä kertaa. Nyt jäädään odottamaan millaista aksa treeniä on ensi viikolla luvassa :)

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Juttuja metsässä

Teri se elää sitten vaarallisesti ja vieläpä välillä ihan tietämättäänkin. Enkä nyt tarkoita niitä Heimo Huima hyppyjä vaan tällä kertaa vaaran aiheuttajana oli voinut olla yksi selkärangaton, mutta onneksi siitä selvittiin. Myös vähemmän vaarallista elämää on tullut vietettyä ja treenattuakin ihan vaihteeksi ;)

Metsässä
Olimme viikonloppuna mökkeilemässä ja siinä tuli sitten samalla marjassa käytyä. Mustikka retkelle mentiin viereiseen  metsään ja Nake pysyi nätisti koko ajan lähettyvillä ja naposteli mustikoita suoraan maasta tapansa mukaan. Vähän sai välillä tyttöä hätistellä etsimään omaa mustikan syönti pistettä, jotta sain ämpäriin marjoja kerättyä. Poiminta retkellä päädyimme lopulta tien toiselle puolelle ja siellä pitikin pitää tyttöä tarkasti silmällä, jotta sain hänet luokseni ennen ohi ajavia autoja. Hienosti tyttö kyllä tuli eikä lähtenyt autoja ihmettelemään. Kerran hän jopa tuli itse viereeni herkkua odottamaan, kun kuuli auton tuleva :D Myöhemmin päivällä kävimme siistimässä tien reunoja ja Nake löysi matkalta vattu pensaan jonka marjat olivat myös tytölle maistuvia. Ainakin tuli päivän vitamiinit saatua marjojen muodossa.

Kypsyys tarkastus
Herkkuja syödään vaikka puskan läpi

Minä olen aina kuvitellut, että Teri liikkuu metsässä sellaisella rytinällä että metsän eläimen kaikkoavat mahdollisimman kauaksi. Väärässäpä olin. Isäni huomasi metsässä vaskitsan ja jäi sitä ihmettelemään. Kuljimme sinne päin Terin kanssa ja neiti ehti paikalle tietenkin ensin. Tyttö ei huomannut liskoa ollenkaan vaan oli jämähtänyt seisomaan etutassut sen päällä! Siinä tyttö sitten napotti huomaamatta mitään kummallista jalkojensa alla. Onneksi kyseessä ei ollut kyy-käärme!! Minulta karisi hetkessä se turvallisuuden tunne että käärmeet ja liskot ehtisivät pakoon Naken alta. Itse en onnesi paikalle ehtinyt tapahtumaa näkemään vaan vaskitsa koki vapauden ennen sitä.

Jälki
Kesän toisen jäljen sain Terille tehtyä viikonlopun aikana. Hyvä että kehtaan edes mainita että se oli vasta toinen.. Mutta asiaan. Tein jäljen jossa oli alussa nosto, kaksi 90 asteen kulmaa, yksi 45 asteen ja vaikka kuinka paljon luonnon aiheuttamaa kiemurtelua sekä lisäksi tien ylitys. Teri ajoi jäljen suunnilleen tunnin vanhana. Nameja oli vaihtelevin välein, mutta kulmissa kuitenkin joka askeleella.
Jäljen Nake nosti hyvin ja lähti seuraamaankin. Jotenkin meno tuntui taas hieman levottomalta tai oikeastaan juuri samanlaiselta, kun se yleensä on minun tekemällä jäljellä. Hieman jossain vaiheessa meinasi nenä turhaan nousta ja kerran tyttö pysähtyi ihmettelemään että vieläkös me tästä jatketaan? Hyvin kuitenkin pysyttiin jäljellä ja seuraava ongelma tuli vasta tien ylityksessä. Siinä Nake jäi selväsi odottamaan tien ylitys lupaa ja minä vaan sitkeästi tuijotin tietä. Sitten neiti kyllä lähti etenemään, mutta ihan normaalilla tien ylitys tyylillä. Pysähdyin jolloin jälki taas löytyi ja hienosti loppu sitten menikin. Palkka oli metsässä pari metriä tiestä ja Nake meni heti sen kohdalla maahan. Taitava Nake! Siitä tyttö saikin sitten syödä rasiasta aamupalansa palkaksi.

Vähän uutta ja vanhaa
Toko treenejä ollaan nyt tehty ihan mukava määrä, varsinkin kun mökillä on juuri sopivan kokoinen nurmi alue jolle mahtuu ruudun tekemään. Vähän otettiin seuraamista ja jääviä vaihtelevalla palkkauksella. Liikkeestä seiomisessa käytin nyt sitä taka palkkaa ja stoppi on taas huomattavasti parempi. Vanhat totutut meni kaikki mukavasti, mitä nyt Nake varasti pari kertaa kapulalle.
Ohjatun suuntia tuli harjoiteltua nami kuppien avulla ja nyt jo uskallan sanoa, että asia alkaa Terille aueta ihan uudella tavalla. Nyt tyttö selvästi myös osasi ottaa oikean suunnan katseeni avulla, minä kun tuijotin tiiviisti sitä kuppia mille halusin tytön menevän :)
Ruutu löytyi hienosti ja kerran jopa oma aloitteisesti. Minä valmistelin ruudun ja jätin rasian kannen sinne valmiiksi. Ajattelin ottaa ensin vähän seuraamista, mutta kun käännyin oli Nake mennyt ruutuun merkkamaan rasiaa eihän siinä muuta voinut kun käydä palkkaamassa hienoa ilmaisua. Käskyn allahan tyttö ei tuossa tilanteessa ollut.
Ihan uutena juttuna otettiin hyppy noutoa, sillä olen kuullut että sen aloittamisen jälkeen alkaa koira istua myös normaalissa hypyssä hieman kauemmaksi hyppyä. Heitin kapulan annoin hyppy ja nouto käskyn ja Teri toimitti kapulan takaisin hienosti hypäten myös tullessaan. Ensin heitin kapulan ihan lähelle ja toisella kertaa hieman kauemmaksi. Otin treenistä videonkin, mutta kuvaan sattuminen olikin sitten toinen juttu. Välillä ollaan näkyvissä ja välillä ei joten se jää nyt tänne lisäämättä, koska en jaksa alkaa sitä muokkaamaan.

Eilen käytiin ohjatuissa treeneissä eikä sieltä mitään kauheata paranneltavaa jäänyt mieleen. Ainoa harmitus ja ärsytys oli se, että Tepa haukkui noudossa ja kakeissakin. Noutoa otin niin monesti, että sain hyvän hiljaisen noudon ja siitä super palkkaa. Kakeissa odotin niin kauan että tyttö oli hiljaa ja sitten vasta palasin viereen palkkaamaan. Nyt pitäisi taas vaihteeksi tuohon haukkumiseen keksiä jotain. Ennen ei ole Teri treeneissä haukkunut liikkeitä tehdessä paitsi ehkä noudossa? (no okei silloin joskus aikoja sitten paikalla makuussa, mutta varmasti ihan eri syistä).
Kakeissa huomasin myös sellaisen jutun, että Tepa siirtyi ensimmäisessä istumaan nousussa eteen päin ihan pyllyä nostamalla. Tätä otettiin vielä kotona niin, että se pylly ei saanut todellakaan nousta.

Sellainen raportti tällä kertaa. Jatkan taas kunhan inspiraatio ja raportoinnin tarve kohtaavat :)

Tepan omatoimi ruutu :)