tiistai 26. helmikuuta 2013

Oman elämänsä sketsihahmo

Eli Teri. Tai tiedä sitten onko hän enemmänkin minun elämäni sketsihahmo, mutta kyllä tytöllä tuntuu itselläänkin hauskaa touhujensa kanssa olla. Touhuillaan ja tempauksillaan Tepa hauskuuttaa yleensä lähinnä minua ja sitten on niitä juttuja, että vain minua. Voin toki ymmärtää ettei kadonneet pizza palat ja rinkelit kauheasti niiden omistajaa miellytä, ainakaan sillä hetkellä.

Minusta tuntuu että Teri keksii aina jotain uutta ja omalaatuista. Jokaisen mielestähän se oma koira on erityinen, mutta luulen että Naken omalaatuisuuden on huomannut myös moni muu. Välillä istutaan keskellä lumihankea murjottamassa, kun yksin jäänti ei juuri sillä hetkellä miellytä ja välillä keksitään vaikka minkälaisia tempauksia, jotta haluttu huomio tulisi saavutetuksi.

Terin talentti, kakka puussa. Oli niin tuhtia tavaraa, että itse teko päivänä otettu kuva tuhosi puhelimen muistikortilta kasan kuvia, niin piti sitten tehdä uusi dokumentointi reissu. Tämän seurauksena kakka on jo luminen, mutta vieläkin kiinni puussa ;)

Toko koe

Käytiin Terin hauskuutta esittelemässä sunnuntaina Kuopiossa meidän ensimmäisessä avoimenluokan kokeessa.
Paikkamakuu 0: Ennen kokeen alkua erehdyin sanomaan, ettei minua haittaa jos Teri tässä liikkeessä vähän nuuskuttelee, kunhan ei vaan vingu. Telepatian pahulainen ilmeisesti toimi ja niin meni homma nuuskutteluksi. Alkuun Tepa otti tosi hienon kontaktin ja tipahti ekalla käskyllä alas. Hienosti tyttö myös jäi paikalleen. Jonkin aikaa suojassa olon jälkeen erän toinen osanottaja kysyi oli erä toinen koira minun ja vastasin tietysti kieltävästi. Sitten hän kysyi mikä koirista oli minun ja samalla hetkellä tuli käsky käydä kytkemässä koira.
Siinä Tepa seisoskeli ja nuuskutteli varmaan pari metriä toisten riviä etenpänä. Menin takaisin suojaan ja sanoin "Tällainen koira minulla on" :D Viereinen koira oli kuulemma ihmeissään neidin touhuja katsellut ja sen takia piti tyttö kesken pois hakea. Tuomarin mukaan Tepa oli unohtanut missä ollaan ja oli ihan hajujen viemää.
Seuraaminen 6: Liikkeelle lähtöön Nake tarvitsi kaksi käskyä, siitä pois kaksi pistettä. Suurin osa matkasta taisi myös mennä edellisten jälkiä haistellen ja siitä lähti sitten nuo toiset kaksi. Tätä vähän aavistelin, kun ei olla hallissa treenattu että hajut voi viedä voiton. En kyllä muista koska oltaisiin näin huonosti pisteitä seuraamisesta saatu.
Liikkeestä maahan 8: Liike oli muuten tosi hyvä ja haistelua ei enää ollut, mutta liikkeelle lähtöön tarvittiin taas se toinenkin käsky.
Luoksetulo stopilla 9: Tämä oli se liike jonka onnistumista eniten epäilin, vaikka sainkin tytölle ennen koetta pari hyvää stoppia. Hienosti Teri jäi ja lähti ekasta kutsusta. Pysähtymis käskyn jälkeen tuli yksi loikka, mutta muuten aivan tytön tason ylittävä stoppi! Hieno luoksetulo siitä sivulle, toin nenällään Nake tökkäsi kättäni viereen tullessaan ;) Mutta olen niin onnellinen tuosta stopista!!
Liikeestä seisominen 9: Hienosti Tepa lähti mukaan, tällä kertaa jopa sillä ekalla käskyllä. Pysähtymisestä en luonnollisestikaan tiedä, kun en sitä nähnyt. Siinä neiti kuitenkin minua odotti hienossa asennossa, eikä taakse paluukaan tuottanut ongelmia, kun ei katsonut häneen päin. En siis tiedä haisteltiinko siellä taas matkan varrella, mutta jostain ne pisteet lähti. Tuomari sanoi, että selvästi näkee koirasta, että hän osaa, mutta tällä kertaa nenä vaan vie.
Nouto 7: Teri lähti hienosti vasta käskyn saatuaan kapulalle. Takaisin tullessa kapula kuitenkin jostain syystä tipahti tytön suusta? Ilman erillistä käskyä Nake kuitenkin kapulan nosti ja palautti sen sivulle vinoon pa:han.
Kaket 7: Hienosti tyttö jäi ja suoritti kaikki liikkeet napakasti ja ensimmäisillä käskyillä. Mutta.. tuomarin sanat kertokoon mistä piste menetykset johtui: "Se liikkui taaksepäin. Yleenä ne liikkuu eteenpäin, mutta tämä kyllä liikkui taaksepäin!?" :D Oma ihana omintakeinen Nakeni! Miksipä sitä kaikki pitäisi tehdä niin kuin muut tekee? Kyllä meillä on ihan omat ongelmamme.
Estehyppy 10: Tämä liike onnistui hyvin :) Tepa lähti ja hyppäsi käskystä. Hieman ehkä taas nenä kävi, ennen kuin tyttö malttoi istua. Takaisin hyppy oli hyvä (pienellä into vinkaisulla maustettuna) ja suoraan perusasentoon.
Kokonaisvaikutus 8: Tässä taisi taas tulla muistaakseni siitä kommenttia, että se nenä vie. ;)
Yhteispisteet 136 eli 3-tulos 

Hypyt Terin tyylillä

Koominen toilailu jatkui tänään harjoituksissa, kun tuli aika suorittaa hyppy este. Aikaisemmin jo totesin, että Tepalla alkaa pikku hiljaa vire laskea ja mietin jo pois lähtöä, mutta kun se este paikalle ilmestyi, olihan sitä vielä otettava.
Ensimmäisen hypyn Nake suoritti niin, että kääntyi heti hypyn jälkeen ja päätyi sen sivulle istumaan. Toisella kertaa hypyn jälkeinen istuminen jäi taas kovin vinoksi, eikä takaisin hyppy onnistunut. Sitten hyppy ei ottanut onnistuakseen lainkaan, vaan tyttö päästi erilaisia vinkumis-kurlaus äänteitä. Eihän siinä muu auttanut, kun heittää herkku seuraavalla kerralla suoran yli käskyn yhteydessä ja niin meni Nake yli.
En enää edes muista oliko seuraavalla kerralla muuta ongelmaa, kun että halusin odottaa hetken ennen kehumista tytön ollessa toisella puolella ja silloin neiti suoritti maahan menon, jonka jälkeen hän nousi takaisin istumaan.
Sitten oli vuorossa seuraavanlainen suoritus. Teri hyppäsi hienosti ja annoin istumis käskyn. No ilmeisesti tyttö päätti hieman oikaista asiaa ja hyppäsi samantien takaisin ja istahti vasta esteen väärälle puolelle. En kai minä voinut siinä muuta kuin nauraa.
Lopuksi saatiin kaksi hyvää suoritusta, joista palkkasin välissä esteen taakse ja lopuksi pa:ssa. Näihin onnistumisiin olikin taas hyvä lopettaa :)


Tällaista on elämä tuon koomikkoni kanssa. Eihän näitä juttuja voi liian vakavasti ottaakaan. Ja koska niin kovatsi tykkään laittaa tänne Tepan kuvia, niin niitä sitten vielä tämän pitkän tekstin jatkoksi.

Taas löytyi vauhtia
Tepan "saalis"
Saalis tippui ja aiheutti u-käännöksen
Hyökkäys!
Olikohan liian pieni tyyny?
Seuraavana päivänä hurja meno jatkui
Välillä piti näyttää jopa moottorikelkkauralle kieltä

tiistai 19. helmikuuta 2013

Teri ikääntyy

Teri juhlii tänään syntymäpäiviään, järjestyksessään kahdeksansia. Niin se aika vaan menee. Eihän tyttö vielä mikään vanha ole, pari viikkoa sitten häntä luultiin taas ihan nuoreksi koiraksi. Ei kaukana ole sekään päivä kun sain taas kuulla kysymyksen "Se taitaa olla vielä ihan pentu?" Tepa on vaan niin kauhean nuorekas ja innokas, kun sopivan oloinen leikki kaveri löytyy ;)

Tämä on muuten jo (vasta?) sadas julkaistu teksti Terin elämästä, joten sitäkin on varmaan varmaan jollain tavalla syytä juhlistaa? Innokkaimmat bloggaajat saavat varmaan saman luvun täyteen jo paljon aikaisemmin, mutta mihinkäs meillä Naken kanssa olisi kiire ja tekstejä tulee sitä mukaan, kun inspiraatiota löytyy. Viime tekstin julkaisun jälkeen huomasin tämän tasa luvun sattuvan hauskasti Terin synttäri päivitykseen, kun väliinkään ei sitten muuta tullut.

Synttäreitten kunniaksi käytiin tokoilemassa tai no oltaisiin käyty muutenkin, mutta sattui tällä kertaa juuri sopivalle päivälle. Alkuun seuraaminen oli aivan kamalaa ja Nake meni nokka maassa. Minun onneksi kontakti oli päällä juuri sillä hetkellä, kun päästäinen mennä viipotti aivan edessämme hirveää kyytiä. Loppua kohti nenä alkoi onneksi osoittaa jo oikeaan suuntaan.
Nouto kärsi pienestä seisoskelusta, kun neiti päätti jäädä viereen ihmettelemään kapula suussaan. Sitten tytöllä alkoi raksuttaa ja se pyöräytti itsensä pa:han. Kun en huonosta palkannut vaan heitin heti uudestaan, niin juttu sujui taas täydellisesti ja se oli siinä.
Luokse tulon stopit oli taas mitä oli, mutta vaan hyvistä (siis sen tasoisista mitä Teriltä saatoin odottaa) palkkasin ja niistä ei sen enempää.

Tepa sai myös ääni onnittelun minun puhelimeeni, tätini toimesta. Voi sitä ilmettä mikä tytöllä viestiä kuunneltaessa. Seuraavaksi voisin kertoa Terin ajatuksen kulun viestin aikana: "Voi ei, minä kuulen taas jotain ääniä. Tämä ei ole se ääni joka käskee minun syödä mummon pöydälle unohtuneet vesirinkelit pussista. Tämä ei ole myöskään se ääni, kehottaa minua askartelemaan auki lohiöljypullon. Tämä on jokin aivan uusi ääni, jonka merkityksestä en saa selvää. Toivottavasti se ei ole ufojen aliavaruusviesti!!"
Niin kaikkeahan ei voi aina pieni koira ymmärtää ja väärin käsityksiä pääsee syntymään. Ihmisen korviin juhlallinen laulanta oli kuitenkin selvästi tunnistettavissa ;)

Näin alkoi siis Terin yhdesäs vuosi täällä pallon pinnalla ja ufojen viestikin oli vain väärä hälytys. Iltapalaksi tyttö saa vielä nauttia synttäri kakkua.

keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Passiivista vastarintaa ja edistymistä

Kaikenlaista on taas ehtinyt tapahtua sitten viime kirjoituksen. Ohitukset ovat parantuneet huomattavasti ja tokossakin on mahdollisesti edistymistä tapahtunut. Lisäksi Teri on osoittanut mieltään passiivisella vastarinnalla.

Vastustaminen tapahtui eräänä aamuna, kun minulla oli menoja enkä jaksanut lähteä tyttöä pitkällä lenkillä käyttämään. Nake siis aavisti tilanteen ja tapansa mukaan halusi haistella kaikki mahdolliset hajut ja pyöriä kaikissa penkoissa. Siinä kävellessä tyttö halusi toki toimittaa myös isommat asiat. Yleensä neidillä on tapana pyöriä hurjasti ympyrää, jotta haluttu kyykistys paikka tulee kokonaan tallottua. Tällä kertaa otettiin kuitenkin myös etutassut kaivuu avuksi ja ihmettelin taas Terin fiksuutta. Kun paikka oli tasoiteltu jäi tyttö paikoilleen seisomaan ja kun mitään ei näyttänyt patahtuvan hoputin neitiä eteenpäin. Siinä olikin sitten seuraavan pyörinnän aika, jonka jälkeen toista takatassua alkoi paleltamaan ja suoritettiin kolmijalka seisontaa. Sitten alkoi mahaa kutittamaan ja piti pyllähtää sitä nuolemaan. Mutta kas siinähän olikin hyvä paikka istuskella ja niin Nake suoristi itsensä, vilkaisi minua ja jäi mielen osoituksellisesti paikalleen istumaan, nokka toiseen suuntaan tietenkin ja keskelle hankea. Lopulta hangesta poistuttiin minun käskystäni ja kylmästä täristen.
Sisälle mennessä Tepa kyllä istui, koska muutenhan ei vapaaksi pääse, mutta istuminen vain tapahtui puoli metriä edessäni selkä minuun päin. Normaali paikkahan on perus asennossa. Piti minun vähän hihnastakin tyttöä taakse päin ohjailla, kun tyttö ei itse olisi halunnut liikkua, mutta sitähän ei Teriltä kysytä haluttaako vai ei. Lopulta kuitenkin sain siis neidin sisälle ja sinne vapautettua.

Entä jos jäänkin tähän istumaan?
Ohituksista
Ensin niihin ohituksiin. Viimeksihän kerroin kuinka Terillä oli hieman vaikeampi jakso takana. Nyt mennään ohitse niin hienosti että meinaa ihan hymyilyttää :) Toisen koiran tullessa vastaan tai kulkiessa toisella puolella tietä neiti haistelee kiltisti tein reunaa tai ottaa kontaktia herkkujen toivossa ja siitähän niitä saa. Voi olla että nyt kun tämän tänne julki tuon, niin tapahtuu taas romahtaminen, mutta nautitaan nyt tästä edes hetken verran.
Eräs ikäväkin sattumus meillä noissa ohittamisissakin oli, kun vastaan eräänä iltana tuli yksi fleksisankari kahden koiransa kanssa ja tietysti ne koirat seikkaili sillä fleksin päässä oman mielensä mukaan. Tepa oli kiltisti penkan puolella ja etsi makupaloja, kun toinen koirista ryntäsi paikalle. Hetken aikaa koirat katselivat toisiaan nenätysten ja eleistä kyllä näki, että kohta on rähinä päällä.
Molemmat seisoivat aivan jäykkinä. Teriä en viitsinyt ruveta kiskomaan, sillä silloin rähinä on taattu. Rähinä siinä kuitekin syntyi ja jostain kumman syystä se fleksisankari tajusi vetäistä koiransa siitä pois. Tepa räyhäsi perään, mutta sain sen rauhoittumaan. Se ei kuitenkaan auttanut, sillä yhtäkkiä toinen koira hyökkäsi takaisin ja koitti näykätä Nakea nenästä. Hieman tytön kuonosta taisi karvaa irrota, mutta ei onneksi mitään vakavampaa. Ohjasin Teriä edemmäs paikalta ja neiti lähti kiltisti mukaani ilman mitään poukkoiluja. Tarkistelin ettei mistään tullut verta ja jatkettiin matkaan. Fleksisankari jäi koirineen vähän matkan päähän möllöttämään, mitä sillä lie mielessä liikkunut vai liikkuiko mitään??
Tämän tapahtuman jälkeen ajattelin, että nyt otetaan varmaan hurjasti takapakkia, mutta ei. Neiti suorittaa edelleen oikein hienoja ohituksia.

Luoksetuloja
Tokoa olen nyt koittanut Terin kanssa treenata, kun jonkin kummallisen päähänpiston seurauksena ilmoitin meidän ensimmäiseen avoimenluokan kokeeseen. Lähinnä sitä luokse tulon stoppia ollaan koitettu ja välillä saatu jopa onnistumaan.
Lyhyellä matkalla neidillä on hieno stoppi, mutta matkan pidentyessä on eiliseen asti mennyt läpi juoksuksi. Kyllä tyttö selvästi hidastaa käskyn nähtyään, mutta kun se ei oikein riitä. Viime viikolla ohjatuissa treeneissä Teri juoksi ekan läpi, mutta kun saatiin hyvät ohjeen, niin sitten tuli hieno pyähdys. Ohjeeksi saatiin, että koiran etenemä matka on aina sen 10 metriä ja oma etäisyys tähän sitten vaihtelee. Kerran tehtiin sitten niin, että olin vain reilun metrin päässä pysäytys paikasta.
Uljas tavoite minulla oli treenata tätä useasti viikon aikana mutta yhteen kertaan se jäi, silloin löytyi kyllä hienot stopit, mutta olin aika lähellä.
Uusinta yritys tapahtui eilisissä  treeneissä. Ensimmäisellä kerralla tyttö juoksi tarkistamaan pysäytys merkin ja palautin neidin alkuun palkatta. Toisella pysähdys oli oma-aloitteinen jo muutaman metrin jälkeen ja taas palkaton palautus. Kolmas kerta toden sanoo ja tällä kertaa Teri pysähtyi hienosti heti käskyn saatuaan, minulla oli etäisyyttä merkkiin pari metriä. Sitten vielä kerta kiellon päälle, tällä kertaa minulla oli matkaa merkkiin noin kymmenen metriä ja taas pysäytys onnistui! Olin kyllä todella iloinen ja tähän onnistuneeseen suoritukseen olikin hyvä lopettaa.
Noutoa otettiin pitkästä aikaa ja ensimmäisellä kerralla Tepa (vanhasta tottumuksesta?) päätti sännätä aidalle haukkumaan ohikulkevia ihmisiä. Tällä kertaa minun ihmettely aikani oli jo lyhyempi ja tajusin nopeammin karjaista tytön perään ja kas kummaa, hän kääntyi ja lähti tulemaan luokseni. Kun neiti oli melkein luonani ohjaajan kehotuksesta annoin uuden nouto käskyn ja hienosti tyttö sitten kapulan palautti. Toinen kerta heti perään ja tällä kertaa suoritus oli aivan täydellinen :)
Tehtiin me muutakin, mutta niissä nyt ei ollut mitään ihmeellistä tai mainitsemisen arvoista.

Näin tällä kertaa. Katsellaan miten tästä saadaan asioita edistymään :)