Vempi Potteri 2v

Vempula viettää tänään syntymäpäiväänsä. Tasan kaksi vuotta sitten putkahti maailmaan pieni schape poika, jonka kohtalona oli muuttaa minua ja Teriä riemastuttamaan. Ihana kultainen Vempi <3

Yhteisposeeraus ja Tepa taas arvostaa..

Tilanteen tarkistuksia

Hommaa on taas piisannut, lähinnä Vempulan kanssa kun Terihän viettää edelleen ansaittuja eläkepäiviään. Ei hänkään sentään laakereillaan täysin lepää, mutta suurimmaksi osaksi tytön tehtäväksi on nyt jäänyt seuraneidin rooli. Harrastus puolella on treenailtu sekä tokoa että aksaa ja terveys puolella Vempula on käynyt kuvauttamassa luustoaan. Tekstin piristykseksi saatte tällä kertaa siskoni ottamia kuvia kun hän kävi testailemassa uuden kameransa säätöjä. Kuvien käyttöön minulla on lupa.

Jos koiran rukous kuultaisiin..

Kuin tytön tuoksu voi noin tainnuttaa?
Eilen oli meillä jännä päivä, kun vihdoin ja viimein sain kaikki asiat sellaiselle tolalle että Vempi pääsi luusto kuviin. Poika saattoi kyllä jälkeen päin tuntea itsensä hieman huijatuksi.
Kun lähdimme Vempin kanssa kohti eläinlääkäriä tuntui pojan ajatus olevan että "Jes! Jotain kivaahan tässä mennään tekemään, kun emännän kanssa kaksin lähdetään". Ja kun sain auton eläinlääkärin parkkiin sama innostus jatkui. Se jatkui vielä sisälle asti, koska oli kauhean kivaa kun sisällä oli ihminen joka puhui Vempille. Lisäksi sisällä oli Bennyn väri kaksoisolento, mikä nyt tietysti oli myös pojan mielestä ihan huippua. Päästiin suoraan vaa'alta röntgen huoneeseen. No sielläpä (miten huippua taas) oli ihania tyttö koirien hajuja. Vinku vinku iih iih häsä häsä, tyttöjä iih iih. Huh sanon minä. Ja into häsääminen jatkui, kun sisään tuli lääkäri, joka tuli ihan vartavasten Vempiä katsomaan. Sitten kävi hoitaja mikä oli toki myös ihanaa, niin kuin kaikki muutkin huoneessa kävijät. Kun oltiin pitemmän aikaa huoneessa odoteltu sai Vempi lopulta rauhoitteen, jonka pistäminen ei ollutkaan sitten ihan niin hauskaa, mutta oli onneksi pian ohi. Maailman rakastaminen loppui sitten vasta unen tuloon. Voi pientä ihanaa poikaa, miten se voikaan katsella maailmaa niin vaaleanpunaisten sydämen muotoisten lasien läpi.
Uni siis lopulta voitti ja päästiin ottamaan kuvia muutaman kerran pöydän liikuttelu hetkellä Vempula meinasi ponkaista pystyyn, mutta muuten homma sujui rauhallisesti. Vempiltä siis kuvattiin kyynärät ja lonkat virallisesti ja selkä epävirallisesti. Kun homma oli ohi sai poika herätteen ja päästiin toiseen huoneeseen heräämään.
Kun poika siellä heräili katsoi lääkäri kuvat ja kävi sitten kertomassa minulle omat arvionsa lonkista ja kyynäristä sekä miltä selkä näytti. Selässä ei kuulemma ole mitään moitittavaa eli se on epävirallisesti terve. Kuvissa näkyy Vempin rekisterinumero eli ne voi joskus myöhemmin laittaa virallisiksi jos haluaa. Kyynärät ja lonkat näytti myös hyvältä, mutta niiden tulokset kerron sitten kun kennelliitto on ne virallisesti lausunut.
Siinä poika sitten heräili ja päästiin lähtemään kotiin. Olihan hän väsynyt ja hieman loukkaantuneen näköinen, kun tyttöjen tuoksut nyt noin tainnuttivat..
Jälki lisäyksenä vielä kerron, että ilmeisesti joko rauhoite tai heräte sai Vempin vatsan sekaisin. Muuta syytä en illalla ilmenneeseen vesiripuliin keksi. Onneksi minulla ole voimassa olevaa Canikuria kotona, jota sitten pojalle annoin ja lisäsin veden joukkoon Nutrisalia. Niillä vatsa rauhoittui nopeasti ja pyllyyn laittamani ponnarit helpottivat pyllyn siivousta.

Hyvin tällä selällä tanssii

Naken muuvit

Toko valkka ja aksaa
Ostettiin seuran valmennusryhmästä vapaaksi jäänyt paikka ja käytiin Vempulan kanssa tokoilemassa. Kouluttamassa oli Outi Kaikkonen. Ensimmäisellä kierroksella tehtiin pojan kanssa kokeen omainen alokas luokka. Alkuun poika oli ihan häsä ja päästi ääntä liikkeelle lähdössä. Lisäksi seuraaminen oli huonoa. Kontakti tipahteli eikä Vempi ottanut perusasentoja. Liikkeestä maahanmenon alussa pääsi taas ääni, muuten kympin suoritus. Kaikki loput liikkeet, paitsi kapulan pito meni ilman ongelmia. Kapulan pito oli levoton, pää pyöri ja ote oli huono. Kun nämä oli katsottu ja todettu mihin nyt pitää kiinnittää huomiota otettiin vielä pientä seuraamis pätkää, joka oli kyllä jo ihan eriluokkaa kuin alussa. Kaikki perusasennotkin löytyi. Pitää vaan ilmeisesti vielä enemmän purkaa pojan intoa ennen koetta, että hän jaksaa keskittyä. Muuten kommenttina saatiin, että Vempi parantaa koko ajan loppua kohti. Ihana piirre koirassa, sen vire ei ainakaan laske.
Ollaan me tokoiltu toki muutenkin eniten päänvaivaa on tuottanut ruudun paikka. Kun se ei vaan tajua.. Nyt saatiin kaverilta siihen kyllä sellainen neuvo, joka tuntuu oikeasti toimivan! Nostettiin etunauha, jolloin Vempi joutuu sitä ihan oikeasti ajattelemaan ja jopa hyppäämään sen yli. Toistaiseksi on toiminut! Toivotaan että jatkossakin. Vempihän nimittäin alkoi ennen nauhan kohottamista lopuksi tarjoamaan paikkaa etunauhan päällä. Muuten ollaan tehty paljon avoluokan juttuja ja jonkun verran ohjattua sekä kiertämistä ja siinä erotteluja.
Meidän toko koe suunnitelmat meni muuten hieman uusiksi. Alunperinhän suunnittelin avoimen luokan koetta tälle kuulle, mutta Vempi ei kyllä ole vielä millään ruudun kanssa siinä kunnossa ja erottelujakin lähinnä kierto-ruutu on tehtävä runsaasti. Suurin syy tähän on kuitenkin se, että pääsimme pojan kanssa seuramme tokon SM-joukkueeseen alokas luokan koirakkona eli avoimeen ei ole vielä asiaa.

Aksailtu on vähemmän ja enemmän onnistuneesti. Käytiin taas mölleissäkin. Ohjauksiin tulo on Vempille vielä kovin vaikeaa, kun eteenpäin vaan pitäisi päästä ja täysillä. Täytyy kyllä pojan eduksi sanoa, että se hakee esteet tosi hyvin.
Möllit meni mies koiran höyryissä, kun juuri ennen meidän vuoroa nenän edestä meni juoksuinen narttu... Eka rata oli sitten sellaista haahuilua että. Kyllä Vempi joo tuli, mutta kyllä se ajatus oli ihan jossain muualla, kuin siellä missä piti saatiin 15 virhepistettä. Toinen rata olisi jo ollut parempi, jos minä en olisi ollut vielä heikko happisessa tilassa edellis radan jäljiltä. Kun välissä oli vain yksi koira ennen uusintaa ei ehtinyt hapetus normaalisoitua. Toisella radalla Vempi olikin sitten hommassa mukana, mutta minä tosiaan hidastin menoa. Poika joutui muutaman kerran pysähtymään, kun ohjaaja ei selvinnyt ohjeita antamaan. Saatiin 10 vp. toinen vitonen tuli pituuden eteen pysähtymisestä ja toisesta en tiedä. Mutta siis missään nimessä vika ei ollut Vempulassa vaan ohjauksen vajaavaisuudessa. Nyt täytyy kyllä myöntää että minua lohdutti kamalasti että monet muutkin urokset menivät samalla sekaisin siitä juoksunartun hajusta. Ei kuulkaa tunnu tuo miehisyys enää ollenkaan niin pahalta, kun tilanteen on itse todennut eikä vaan muitten suusta kuullut! Toki harmi niille muillekin uroksen omistajille.
Vempi kävi myös lainassa kaverillani yksissä treeneissä. Ensin poika tuntui etsivän minua kentän laidalta, mutta kun hän tajusi mistä namit tulee meno muuttui. Itse kurkin menoa sermin takaa ja varsinkin toinen ja kolmas kierron näyttivät hyviltä. He tekivät jopa sellaisen ohjaus kuvio kieputuksen, johon en olisi uskonut Vempin pystyvän, tai ainakaan minä en olisi saanut häntä niin hyvin ohjattua.
Kepeissä Vempi on edistynyt nyt hurjasti, poika tekee kaikki kaksitoista keppiä eikä välitä tulenko perästä, seisonko paikallani, ohjaanko jo seuraavaa estettä vai juoksenko ohi! Kamalan taitavaa! Tästäkin saamme kiittää Lauraa, joka on meitä keppien kanssa nyt muutaman kerran opastanut. Enää pitäisi saada poika oppimaan se oikea keppi väli, mistä mennään sisään..

Täysillä eteenpäin

Tepa on päässyt tokoilemaan enemmän sisä tokoilua, mutta myös ulkona. Ulkona on tehty tuttuja juttuja ja sisällä pohdittu tunnaria ja eteen tuloa. Tunnaria on nyt muuten tehneet molemmat koirat ritilän alta kapuloita haistellen. Oman haistelusta ensin palkka ja myöhemmin sen merkkaamisesta. Tepan kanssa koitin jo ottaa ritilän pois, mutta se oli virhe. Hän palasi entiseen. Otti kyllä oman useampaankin otteeseen suuhun, mutta siinä välissä ja ennen sitä myös monta väärää. Pitää kai alkaa palkata pelkästä oman nostamisesta. Pelkään kyllä että Nake jää sitten siihen jumiin, mutta toisaalta hän on eläkkeellä, joten mitä väliä.

Että semmoista. Buff!

Viime kuuta pakettiin (lähinnä kuvia)

Nyt ehti jo kuukausi vaihtua, ennen kuin sain haluamani kuvat tänne laitettua. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan kuitenkin.

Viime kuukausi meni aikalailla normaleissa meiningeissä eli treenatessa ja normaaleissa arki askareissa. Agilityn jatko2-kursi Vempin kanssa päättyi ja käytiin aksa mölleissä molempien koirien kanssa. Terin kanssa rata meni Terimäisesti. Välillä haukuttiin, välillä haisteltiin hajuja ja sitten taas komennettiin. Suoritettiin radalla lähes kaikki esteet ja melkein järjestyksessä. Vempin kanssa meni paremmin, laitan videon radasta tänne. Ongelmia tuotti lähinnä 4. hyppy ja sen jälkeinen putki. Vähän liian vaativaa vielä meille. Ja yksi hyppy meni ohi juoksuksi, mutta muuten meni hyvin. Myös jatko2:sen päätös rata sujui hyvin. Vempi tekee hyvin, minä olen myöhässä.
Käytiin myös mätsärissä näytelmiä varten harjoittelemassa ja muuten vaan, siinä samalla kun siellä talkoilin.
Tänä talvena olen myös saanut tutustua aiheeseen, pitkäkarvaisen koiran lumen keruu. Asiaa ei lainkaan helpota koiran naaman pyörittäminen hangessa..

Mutta nyt kuvia ja videoita. Buff!

Taivaallinen tuoksu?

Lumipallona luokses..

Teri sieti Vempin suurta läheisyyttä yllättävän hyvin

Lisää lumipalloja

Toista sapettaa ja toista schapettaa

Jatko2 loppurata

Teri 11v.

Terillä on tänään synttärit. Mittariin tärähtää tosiaan tuo 11-vuotta. Tepa on edelleen älyttömän reipas ja ihana teräsmummo. Selvästi kärtympi se on vieraita koiria kohtaan, mutta ei nyt mennä ikäviin asioihin. Tässä synttäri posetus kuva ja kroko-kakku.

Buff!

Oilin toko opissa

Oltiin Vempulan kanssa sunnuntaina Schape yhdistyksen järkkäämässä tokokoulutuksessa Lahdessa. Kouluttajana oli Oili Huotari, jonka tyylistä tykkään kovasti ja siksi me hänen opissaan nyt jo kolmatta kertaa käytiin. Huom. kuvat koulutuksesta on ottanut Tuija Laurila ja minulla on lupa niiden käyttöön!

Menimme lauantaina mummolaan majoitukseen, jotta olisi sitten seuraavana aamuna helpompi hypätä kimppakyydin vietäväksi ja Tepa pääsi samalla kätevästi hoitoon. Olisihan se nyt joka tapauksessa ollut Teristä äärimmäisen epäreilua katsoa, kun toiset saa tokoilla. Alku matkasta Vempi julisti miehisyyttään vinkumalla takakontissa matkustaville tytöille (Vempi oli takapenkillä). Vempula taisi vähän ihastua Rainaan, jonka suuret korvat kontista näkyivät. Onneksi miehistely ei kestänyt kovin kauaa ja poika malttoi laittaa pitkäkseen.
Perillä meillä oli ensimmäisenä sellainen yleinen puhuttelu aamuryhmän perusteella ja asiaa olikin paljon pennun kouluttamisesta. Siinä olisi sitten ollut tarkoitus myös koirien rentoutua. Vempi kyllä oli sitä mieltä, että kun kentälle tultiin niin kentällä tehdään. Se koko ajan kysyi mitä tehtäisiin ja jos ohjetta ei tullut meni nenä maahan. Pidin sitten Vempulaa perus asennossa ja maassa käskyllä, jotta hommia oli. Puhuttelun jälkeen tehtiin luopumis harjoituksia, ringissä pujottelu ja istu maahan vaihtoja sivulta. Luopuminen olisi voinut sujua paremminkin. Vempula oli sitä mieltä, että joka ikinen "Jes" tarkoitti häntä.. Ehkä se olisi sitten kuuntelu harjoitusten paikka.

Vempi malttaa istua, kun Zeta-täti ohittaa

Jaoin mörmelin ajan kahtia ja ensimmäisellä kierroksella tehtiin ruutua. Oili muistikin että ollaan aiemminkin käyty ja kyseli miten on mennyt. Enhän minä siihen hätään oikein mitään osannut sanoa. Mutta siis sitä ruutua, Vempi kun tapaa lennellä sieltä ulos eikä osaa oikeaa paikkaa. Olen kyllä koittanut sitä kosketusalustalla opettaa, mutta ei se tieto vaan ole juuttunut putkiaivon mutkaan. Jätettiin sitten alusta pois, koska se opettaa vain kohde työskentelyä ja käytiin näyttämässä oikea pysähtymis paikka. Ensin kävin näyttämässä itse ja loput näytti Oili. Vempula ihan oikeasti näytti hämmästyttävästi miettivän asiaa ja löysi aina tiensä oikeaan kohtaan. Kun paikan haku alkaa sujua, pitää alkaa odottamaan sen löytämistä nopeammin. Eka kierros meni siis ruutuun. Hyviä neuvoja kyllä taas tuli ja uskon että saadaan homma näillä pelittämään. Oili vielä kehui kierroksen lopuksi Vempin motivaatiota.

Ruutu

Toisella kierroksella haettiin neuvoja peruutukseen. Vempi siis liikkuu kyllä taaksepäin, mutta istuen. Tai siis sillä tavalla istuen-pomppien. Tätä alettiin korjaamaan sillä, että ensin opetetaan Vempi nousemaan jalka vihjeellä nousemaan seisomaan. Alkuun käytetään apuna namia kädessä, joka viedään aivan pojan rinnan edestä alas ja autetaan samalla hieman kyljestä ylös nousua. Kun Vempula oppii nousemaan seisomaan aletaan tosi hitaasti mennä taakse päin. Ensin pikku askel ja niitä sitten lisää ennen kunnon kävelyä. Arvio oli, että saan asian opetettua pojalle parissa viikossa. Nyt vaan tuumasta toimeen. Kun aikaa tämän jälkeen jäi vielä hurja minuutti päätin ottaa yhden kierron. Vempula merkkasi merkin hyvin, mutta lähti hieman hitaahkosti liikkeelle ja jäi lopulta jotain haistelemaan. Kävin sitten ohjaamassa pojan merkin ympäri ja laitoin uudestaan kiertämään. Toisella kerralla mörmeli pysähtyi kierron jälkeen. Kolmannella kerralla saatiin onnistunut, mutta hidas kierto.
Tehtiin yksi alokasluokan paikallaolokin, ihan vaan sellainen, että käytiin kääntymässä ja palattiin. Vempula kyllä kuunteli hyvin ja meni maahan ja nousi ylös vasta omalla.
Noiden kahden asian lisäksi Vempulan kanssa pitää kyllä harjoitella sitä rauhoittumista siellä kentällä, eli siihen joku käsky sana, luopumisia on tehtävä ja siihenkin lisättävä joku sana? sekä se pahin eli kentällä ilmennyt haistelu, siihen on todellakin nyt kovasti puututtava, jos sitä taas esiintyy. Kivasti kyllä meni taas koulutus ja Vempulaa kehuttiin hyväksi. Meillä oli ihan huippua matka seuraakin ja matkat tuntui menevän tosi nopeasti.

Vastarinta liikkeitä
Minä olen taas harrastanut vastarintaa tiettyjen asioiden suhteen. Esimerkiksi lenkillä jumittamaan jäävien koiran ulkoiluttajien. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin se, että koira heittäytyy maahan makaamaan toisen koirakon lähestyessä ja omistaja on vaan että "voi voi, kun tuo minun viisi kiloa painava koira on niin kauhean vahva etten millään saa sitä liikkeelle". Minun kokemuksen mukaan nämä kyttäämään jäävät koirat sitten meidän kohdalla ollessa tai hieman ohi päästyä hyökkäävät päin. Varsinkin nyt, kun omat koirat taas osaa ulkona käyttäytyä ja Vempikin on alkanut tulla oma-aloitteisesti luokseni toisen koiran nähdessään tuollainen ärsyttää vielä enemmän. Niinpä jos vastaan tuleva koirakko pysähtyy meitä tuijottamaan pyydän minäkin koirat luokseni ja heittelen niille makupaloja hankeen tai syötän kädestä. Kyllä ne vastaan tulevan koiran omistajatkin jossain vaiheessa ovat tähän mennessä saaneet kummallisen voiman puuskan ja saaneet fifinsä liikkeelle. Jos vastaan tuleva koirakko liikkuu kokoajan normaalisti eteenpäin, niin sitten liikutaan mekin, ei ongelmaa.
Toinen asia on sitten ne ihmiset jotka haluavat päästää koiransa toisten luo kysymättä lupaa. Tähänkin toimii aika hyvin se, että pyydät koirat luoksesi ja jos se ei näytä riittävän voi vähän hermostuneen näköisesti kiireellä kerätä hihnoja muka tiukemmalle käteensä. Eihän sitä nyt kukaan halua kuitenkaan kahta ilmeisen vaarallista koiraa omiensa luokse ;)

Nyt riemulla opiskelemaan uusin vinkein! Buff.
ps. katso Vempin toiminnalliset unet jälkkäriksi

Sisätila treeniä

Pakkaset paukkui täälläkin päin ja koirat treenasivat sitäkin ahkerammin sisätiloissa. Onhan se toki loogista, kun koiruuksien energiaa on kuitenkin jollain tavalla purettava.

Sisähommia
Pakkasjakson treenejä tehtiin ihan olohuoneen puolella, niin että toinen koirista odotti vuoroaan tai vuoronsa jälkeen makkarissa. Tai no odotti ja odotti.. se kyllä kuulosti siltä että molemmat tekivät kakeja seinän takanakin.
Tepa treenasi tunnaria. Aluksi ihan vaan kapulan etsintää ja sitten kuviossa. Kun homma meni hösäämiseksi laitettiin kapuloiden päälle ritilä ja tehtiin ilmaisu harjoituksia. Ritilästä huolimatta Tepa tosin yritti kaivaa satunnaisia kapuloita suuhunsa ja hänelle piti asiasta vähän huomautella. Lopulta homma saatiin kuitenkin sujumaan. Lisäksi tyttö teki kakeja, lähinnä maahan-seiso-maahan vaihtoja harjoiteltiin. Ja koska jotain piti vielä keksiä, niin tehtiin sitten rally-tokossa olevaa viereltä eteen siirtymistä ja takaa sivulle tuloa. En edes tiedä menikö homma niinkuin piti, mutta kunhan nyt jotain väsättiin.

Vempi teki myös tunnaria, oman etsimistä ja sitten samaa haju merkkausta kuin Tepakin. Laitoin matkan varrelle vielä jarru namit. Ai että olen tyytyväinen nyt pojan tunnariin tässä vaiheessa, namien jälkeen se oikeasti malttaa rauhassa haistella ja merkkaa oman. Kun tätä ollaan tehty noin ikuisuus voidaan yrittää ottaa ritilä pois. Lisäksi Vempula on harjoitellut jääviä, varsinkin sitä istumista ja vähän erotteluja. Istuminen on nyt kyllä omasta mielestä kiva, pitää varmaan joku kerta videoida niin näkee miltä se sivusta näyttää. Myös taakse paluut sujuu kotona hyvin, eli tassut ei liiku. Kakeja ollaan myös tehty nyt lähinnä olen tuijottanut pojankin kohdalla maahan-seiso-maahan juttuja ja kokeiltu maahan-istu-maahan tekniikkaa. Kyllä se sieltä löytyy.
Asia mikä nyt haittaa sisällä treenaamista on kierrokset, joitten myötä tulee teps, teps, teps tepsuttelua. Varsinkin kakeissa. No kyllä ne kierrokset kentällä on hillitympiä. Maaliskuun koe tavoite näyttää liikkeitten suhteen siis ihan hyvältä, koe kestävyyttä toki pitää tehdä.

Tästä syystä Tepa ei pidä kovista pakkasista

Parempi? Vempi ulkoili ihan luonnollisessa puvussaan

Pukeutuminen alkoi riittää ja Teri yritti piiloutua tv-tason taakse

 Hallissa
Aksaankin ollaan ehditty. Meillä alkoi jatko2-kurssi viime viikolla. Ensimmäinen kerta sujui kovin Vempimäisesti ja keppejä mietittiin taas pitkään, mutta kyllä me lopulta kolmos väliin päästiin. Takaapäin ketjuttamalla siis tehdään. Lisäksi tehtiin keinua. Vempulalle se oli toinen kerta eikä aiheuttanut mitään hankaluuksia. Muutaman esteen ratakin meillä oli, siinä ohjaus kuvioina välistäveto ja takaa leikkaus. Molemmat sujui hienosti. Toisella kierroksella poika päätti, että osaa kyllä radan, jätti välistä vedon toisen esteen tekemättä ja minun jäädessä sen kohdalle perään katsomaan hän rallatteli loppu radan itsenäisesti maaliin. Semmonen Vempula. Loppu kommenttina vielä ohjaajalta, että siitä tulee sairaan hyvä koira agilityyn. Ainahan sellainen lämmittää mieltä.

Tänään käytiin sitten parin treeni kaverin kanssa hallilla tekemässä keppejä ja kontakteja. Tai no minun koirat teki vaan keppejä. Vempi teki kaksi kierrosta ja siitä ihan oikeasti näki, että se ajatteli! Uskomatonta mutta totta! Ekalla kierroksella tehtiin kolmos välistä ja laitettiin ohjuri kahteen vikaan väliin. Kun se sitten sujui mentiin toisella kierroksella jopa vitos välistä, niin että ohjurit oli lähdöstä katsoen oikealla eli ei koko matkalla. Sekin sujui.
Tepa teki keppeja myös, kunhan malttoi.. Alkuun jätettiin välejä tekemättä ja sitten haukuttiin lopussa palkkaa, niin kuin Teri tekee. Lopulta tyttö päätti, että ei auta ja teki sitten kaikki kuusi keppiä. Tarkoituksena oli lähinnä harjoitella sitä että kepeille tullaan hypyltä ja niiden jälkeen on hyppy. Hyppy ennen keppejä sujui sitten kun Tepa malttoi jarruttaa ja päästiinkin ottamaan se ekalla kierroksella. Toisella kierroksella sitten ihan lopuksi otettiin myös se keppien jälkeinen hyppy eikä Tepa oikein ymmärtänyt miksi vielä pitää hyppiä, kun aiemminkin tuli palkkaa heti keppien jälkeen. Hyppäsi hän sen sitten kuitenkin pienen mietinnän jälkeen.

Tasapuolisuuden nimissä, myös Vempulan kroko kuva

Ohitukset
Joskus olen ehkä kertonut meidän ohitus ongelmista, jotka Vempula tuossa viime vuoden puolella kehitti? Siis innokkuus iski jälleen. No nyt ollaan päästy tässäkin hommassa eteenpäin ja Vempi jopa välillä ottaa oma aloitteisesti kontaktia minuun. Olen niin kamalan tyytyväinen tästä. Mikä tämän homman sai sitten lopulta nytkähtämään eteenpäin? No sama keino kun Tepallakin, tavallaan.Tepalle heittelin aikoinani penkkaan yhden tai pari namia, jotka piti etsiä toisen koiran tullessa vastaan. Vempille niitä pitää heittää pieni keko, että poika ne löytää ja välillä taas Tepa huomaa mitä tapahtuu ja vaatii osansa. Mutta ohitukset alkaa taas hiljalleen sujumaan, Jes!

Semmoisia treenejä tällä kertaa. Buff!