Nake on fiksu. Kyllähän minä olen sen jo tiennyt, mutta miksi neidin pitää osoittaa se ei toivotulla toiminnalla? Kyseessä on tällä kertaa asia, jonka tyttö on ilmeisesti oppinut käyttämällä sosiaalisen oppimisen kaavaa.
Turhan päiväinen louskutus agilityssa on siis Terillä nyt alkanut. Louskutus alkoi kun menimme ensimmäistä kertaa sisähalliin harjoittelemaan ja tyttö pääsi esteen luo. Hyppy este oli kyseessä ja haukkua piti enne nesteelle pääsyä ja suorituksen aikana. Voin kertoa, että kyllä otti päähän!
Otin tytön aina välillä rauhoittumaan ja sitten yritettiin uudestaan. Louskutus jatkui jatkumistaan ja siirtyi lähes kaikille esteille. Sama jatkui myös viime täman viikon agi treeneissä. Tokoiluun tuo louskutus ei onneksi ole siirtynyt, eikä toivon mukaan tule siirtymäänkään.
Mutta siis tähän viikkoon. Louskutus siis jatkui ja nyt kokeilin välillä huomiotta jättöjä ja välillä hiljaiseksi komentamista. Ei siis mitenkään kovin johdon mukainen ollut tämä ongelman lähestymis tapa. Loppu treeneistä alkoi neidin louskutus jo kuitenkin selvästi vähentyä.
Tämän johdosta alkoi pohdinta, mistä kummasta Nake on nyt kyseisen toimintamallin yht äkkiä keksinyt. Rankan aivo työskentelyn jälkeen tuli mieleeni seuraava vaihtoehto.. Olimme kaksi viikkoa sitten (ennen ensimmäistä louskutus treeniä) katsomassa kentällä agility kisoja ja siellähän niitä koko radan ajan haukkuvia koiria riitti! Kentän laidalla tyttö oli koko ajan aivan hiljaa, mutta ilmeisesti toisten haukunta "yllättäen" sai neidinkin haukkumaan. Muuta en nyt tähän keksi. Tietysti kamala innostus harrastusta kohtaan voi olla myös osa syyllinen asiaan.
Eilen sitten lenkkeillessä ajattelin ottaa Terin kanssa kiertoja ja niissä sitten luokse tulon stoppia. Jo ennen ehdin lähettää tytön ensimmäiseen kiertoon kuului ensimmäiset haukahdukset, joiden jälkeen käskin hiljaiseksi. Kiertojen aikana haukku jatkui. Siinä kierrosten välissäkin ehdittiin haukkua ja minä käänsin Nakelle selkäni. Välillä käännyin tyttöä kohti, kun haukku taukosi ja pari kertaa neiti itse tuli hiljaa viereeni perus asentoon, joista molemmilla tavoilla pääsin palkkaamaan hiljaisuudesta.
Se ei kuitenkaan ollut pitkä aikainen lohtu ja lopulta Tepa kiersi eteeni haukkumaan. Tässä vaiheessa menetin hermoni ja karjaisin jo aika rumasti, että "Nyt riittää!!". Teri heilautti pari kertaa laimeasti häntäänsä ja se alkoi suoristumaan. Ennen kuin häntä ehti aivan tikku suoraksi taakse päin sojottamaan, otin Terin mukaan makupalalla ja lähetin kiertoon. Tällä kertaa oli hiljainen suoritus :) Kerran vielä ikään kuin kiellon päälle lähetin tytön kiertoon. Haukku meinasi alkaa, mutta itse Nake huomasi virheensä.
Lopuksi otettiin vielä pari luoksetulon stoppia liikkeen omaisesti ja ette usko. Nake pysähtyi heti merkistä!! Kylläpä olin hyvällä mielin ja niin oli Terikin. Eiköhän me kohta taas uskalleta lähteä koe kentille.
Nyt jään jännityksellä odottamaan seuraavaa agility kertaa, jotta näen onko rauha taas palannut meidän työskentelyyn. Tulen sitten tänne antamaan tilanne raportin aiheesta ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti