Paukkuarka haukku parka

Vähän synkempää aihetta on luvassa tällä kerralla.
Teri reppana on ollut hieman huono vointinen epämiellyttävästä paukkeesta johtuen. Kaikki sai alkunsa jälleen kerran aamulenkin aikana, kun reittimme varrelle osuvalla urheilu kentällä oli koululaisten kisat.

En tiedä mitkä viiden metrin juoksut siellä oli, mutta ainakin laukausten määrästä päätellen ei matka voinut sen pidempi olla! Ensimmäisen paukun jälkeen Tepa alkoi hieman hermostuneena katsella ympärilleen ja olisi halunnut kääntyä, mutta minä ajattelin, että mennään nyt vaan nopeasti kentän ohi, kun niin lähellä ollaan ja tuskin ne siellä niin usein ampuu. Toinen laukaus valotti jo vähän totuutta laukausten määrästä, mutta nyt oltiin jo melkein kentän kohdilla. Teri raukka meni tietenkin jo entistä enemmän paniikkiin. Kentän ohi päästyämme niitä paukkuja alkoi sitten kuulua vielä tiheämmin ja tyttö raukka hihnan toisessa päässä veti jo aivan paniikissa. Minä nostin välillä neidin syliin, jossa se ehkä jopa hieman rauhoittui, mutta koska voimani ovat rajalliset piti Naken käyttää myös omia jalkojaan.
Koko loppu matka meni vetäen ja hinkuen eikä torilla olleet markkinatkaan riittäneet herättämään tyttöä pois paniikista. Kotona Teri onneksi osasi jo rauhoittua, mutta se ei enää pystynyt estämään saapuvaa kohtausta. Niinpä pieni koira alkoi taas nieleskellä ja nuoleskella kipuilevan vatsansa takia.

Seuraavana aamuna Teri ei olisi millään suostunut lähtemään tuttuun aamulenkki suuntaan, vaan pisti jarrut päälle useaan otteeseen. Minulla oli ajatuksena kävellä kyseinen lenkki nyt varmasti paukuttomaan aikaan ja pian kauheuden jälkeen, jotta neiti toteaisi reitin turvalliseksi. Hirveää vetämistä ja panikointia tuo aamu oli kyllä ilman paukettakin, eikä tyttö seuraavinakaan päivinä halunnut vapaaehtoisesti kävellä aamu-ulkoilu suuntaan.
Viikonloppu meni Nakella vatsakivun vallitessa ja maanantaina sain lääkäriltä ohjeeksi antaa tytölle kymmenen päivän vatsalääkekuurin. Ilman vatsalääkkeitä Teri ehti siis olla vain kuukauden verran, mutta jospa se taas siitä helpottaisi.
Seuraava viikko lenkkeiltiin sitten yhtä poikkeusta lukuunottamatta täysin paukkujen vastaiseen suuntaan, jotta kauheudet ehtisivät unohtua. Tuo yksi poikkeus oli sellainen, että käveltiin vähän kentän suuntaan ja Nakea kyllä hirvitti. Onneksi kuitenkin saimme vähäksi matkaa kävely seuraa ja neiti rapsutuksia, joten loppu matkasta oli jo Terin häntä aivan normaalissa asennossa :)

Kävimme Terin kanssa viettämässä aikaa mummolassa ja toivoin sen nollaavan pelottavaa tilannetta entisestään, mutta suureksi harmiksi jonkin sortin ukkonen päätti vietä rytistellä ohitsemme ja niin oli tytöllä taas kurjaa oloa luvassa. Ukkosen jälkeisenä yönä Teri sai taas kipu kohtauksen, joten minun oli noustava ylös pitämään tyttöä sylissä pystyasennossa. Se onneksi helpotti neidin oloa.
Kipuilut jatkuivat, mutta reilun viikon tauon jälkeen olemme taas päässeet palaamaan normaaleihin lenkki reitteihin. Suurena apuna tässä paluussa on kyllä varmasti ollut tuo feromoni haihdutin, jonka taas seinään lykkäsin.

Vähän tokosta
Tokossa Teri on aika mainio ja kerran se tässä jopa puistossa esiteltiin taitavana toko-koirana :D Enkä se esittelijä siis ollut minä vaan eräs kanssamme tokoilemassa ollut ihminen. Mutta eihän meillä tietysti ihan kaikki vielä suju ja tällä hetkellä on työn alla paikkamakuu, luoksetulo ja seuraaminen.
Seuraamisessa ei sinällään ole mitään kauhean kummoista pielessä, pitäisi vaan itse muistaa tehdä välillä pitempääkin pätkää, kun Nake meinaa moisesta hieman hämmentyä ja kokeilee sen takia seuraamista hieman edessä ja takaa.
Paikallamakuun  päätin aloittaa uudestaan ihan pienistä paloista, hetki piilossa ja siitä palkka, kun tyttö on hiljaa. Aikaa tämä varmasti vaatii, mutta hiljaa hyvä tulee :) Toissa kerralla oli treeneissä vähän liian suuria häiriö tekijöitä, mikä vielä enemmän huononsi epävarman tytön paikalla oloa. Onneksi tällä viikolla saimme rutkasti onnistumisia.
Luoksetulossa ollaan vaiheessa jossa matkaa pitäisi alkaa pikku hiljaa kasvattamaan eli ongelmia tässä ei ole, kunhan vaan muistan edetä tarpeeksi hitaasti. Lyhyellä matkalla Terillä on jo tosi hyvä stoppi, mutta huomattavasti pitemmällä homma menee läpijuoksuksi.

Nyt Teri vilkuilee minua tuossa vieressä sivusilmällä ja urisee huomion toivossa. Pitää siis alkaa keskittymään, ettei pääse lipsahtamaan huomionhausta palkkaa. Palailen taas asiaan Terin kuulumisten merkeissä! :)

Haukuttu juttu

Kuten otsikko kertoo tällä kertaa aiheet ovat hyvin äänekkäitä, mutta ei onneksi kaikki Terin ansiosta ;)

Oltiin tänään Terin kanssa sellaisessa tilanteessa että haukkuja sateli kahdesta suuntaa. Toinen haukkuja oli pieni koira joka sattui olemaan kadun toisella puolella juuri kun me ulos astuimme. Tepa vaan vilkaisi haukkujaa ja jatkoi matkaa. Hieman etempänä oleva toinen pieni koira ei ollut yhtä hyvä käytöksinen vaan alkoi sekin haukkumaan. Tätäkin Tepa vain vilkaisi ja jatkoi matkaa haukuista välittämättä! Voitte uskoa miten iloinen olin kun oma koira osasi niin hienosti jatkaa matkaansa vaikka oltiin yhdessä vaiheessa ihan kirjaimellisesti näiden kahden keskustelijan välissä ja niin vaikeaa kun meilläkin on joskus asian kanssa ollut :)
En oikein tiedä pitäisikö tällaisissa tilanteissa tyttöä kehua vai mitä, kun se ei selvästikään ollut kuulevinaankaan haukkujia. Jos huomion ja palkkaan siitä kuvitteleeko tyttö että tilanteessa oli jotain erikoista vai ymmärtääkö hän että palkka tuli toisten huomioimattomuudesta? Hmm..

Nyt olen kyllä kokeillut noihin ohituksiin uudenlaista taktiikkaa, joka aika pitkälti tuntuu toimivalta ratkaisulta. Luin jostain jonkun käyttäneen tätä koiralleen ja pitihän se kokeilla ;) Juttu menee niin että kun toinen koira tukee vastaan kiinnitän Naken huomion itseeni ja palkaksi heitän nurmikolle herkun vastaan tulijasta pois päin. Näin tyttö sitten joutuu käyttämään nenäänsä namin etsintään ja toisten tarkkailu jää pois. Muutaman herkun yleensä ehdin ohitus kerralla heittää, kun tuo neidin kuono on niin mainio ja lisäksi hän yleensä näkee mihin päin herkku lentää.
Mutta siis toimivalta tuntuu ainakin vielä tuollaisen herkkupepun kanssa. Välillä Nake ehtii kierroksille ja silloin alkaa taas ryntäily ja saattaa jopa kuulua urahdus. Tällainen käytös tulee ilmi yleensä silloin kun lyhyellä aika välillä tulee useampi koira vastaan. Mietin johtuisiko tämä siitä, ettei Teri ehdi välillä "nollata" itseään? Ryntäily kyllä loppuu heti kun kiellän, mutta mielestäni moinen käytös saisi kokonaan olla olematta. Hyvät ohitukset ovat siis nyt nousujohteessa.

Voiko koira haukkua noutokapula suussa?
Jos joku on asiaa oikeasti miettinyt saamatta siihen vastausta, voi sen teille kertoa. Kyllä voi! Teriltä onnistuu sekä haukkuminen, että sotahuudon päästely, joka on kyllä minusta tuolta suppu suulta aikamoinen saavutus.
Tämä tuli todistettua viimeisimmissä toko-treeneissä. Tein Terin kanssa noutoa, sillä aikaa kun muut olivat hyppy esteellä. Viskasin kapulan ja lähetin tytön noutamaan. Innoissaan Nake nappasi kapulan suuhunsa, mutta minun epäonneksi se huomasi sivusilmällä vastakkaisella tiellä ulkoilevat koirat. Siellä oli siis kaksi "pientä" sakemanni tekijää sotkemassa tytön ajatuksia.
Kapula suussa neiti hetken aikaa selvästi mietti että homma on kyllä vielä kesken, mutta kun nuo on tuolla.. Kerran Tepa haukahti kapula suussaan seisten, seuraavana oli jo vuorossa WOO! eli sotahuuto. Ensimmäisen WOO!n jälkeen toinen teki jo tuloaan ja niin tyttö sylkäisi kapulan suustaan. Yritinhän minä sille huudella mutta älköön kukaan erehtykö luulemaan, että neidillä olisi ollut sillä hetkellä korvia päässä.
Niin pinkaisi Tepa kentän toiselle laidelle mennessään kovasti huudellen. Enpä viitsinyt enää turhaan huutaa vaan lähdin tytön perässä etenemään kohti kentän aitaa (onni on aidattu koulutuskenttä). Kun olin saavuttamassa kohdetta kutsuin tyttöä ja kas kummaa, ne korvat löytyivät! Tyttö lähti juoksemaan minua kohti. Koska tiedän miten helposti Terillä juoksemisesta taas nousee kierrokset, niin katsoin parhaaksi käskeä hänet maahan. Siinä neiti sitten odotti, että minä kävin hänet hakemassa :)
Tämä oli muuten myös ensimmäinen kerta kun pidin Teriä vapaana kentällä koko treenin ajan, aina niihin sakemanni tekijöihin asti. Täytyy nyt ihan kehua, että hienosti neiti lähellä pysyikin koko ajan. Vähän vain meinasi seuraamisessa bongailla aidan toisen puolen tapahtumia, jolloin minä palautin sen pannasta taluttaen takaisin lähtö paikalle.
Liikkeet sujui suht hyvin, paitsi se paikka makuu jossa pitää vinkua. Viime viikolla sain neuvon laittaa rasia ihan tytön eteen liikkeen ajaksi. Kokeilin asiaa ja oma sekä kouluttajan huomio oli, ettei se ollut kiinnostunut rasiasta pätkääkään. Päädyttiin siihen, että minä olen Terille se palkka ja sitä pitää nyt koittaa hyödyntää. Lyhennetään siis piilossa olo aikaa rutkasti ja minä muistan palata tytön luokse vasta sitten kun se on hiljaa! Eli matkaakin pitää lyhentää jotta edes kuulen sen vinkumisen.

Näin riitti äänekästä juttua tällä kertaa :)

Mölliviikko

Nyt on ollut Terillä oikea mölli viikko, kun tiistaina käytiin möllitokossa ja torstaina oli vuorossa mölliagility.

Möllitoko
Tiistaina käytiin siis Terin kanssa kokeilemassa tokon avointa luokkaa möllikokeessa. Mukana matkassa olivat myös Sari ja Bondi, henkisenä tukena ja hieman itsekin kokeilemassa. Omasta mielestä Terin osuus meni oikein hienosti ja sainpahan taas tietooni, mitä kannattaa jatkoa ajatellen treenata.

Ensin oli vuorossa alokkaat joita riittikin 12 kappaletta. Siinä siis oli vähän odottelemista ja reipas sadekuurokin pääsi meidät kastelemaan. Kun alokkaita oli jäljellä muutaman lähdin ottamaan Naken autosta. Aluksi tyttöä vähän kävelytin ja yritin pitää sen mahdollisimman tyynenä, niin ettei se pääse ottamaan toisten riehumisista kierroksia. Tarpeitten hoitamisen jälkeen neiti pääsi nuuskuttelemaan ja syömään heinää, kun se häntä kuitenkin rauhoittaa. Hieman otettiin myös perusasentoa siinä odotellessa. Aikamoinen piippaushow oli kyllä käynnissä Terin ja hieman Bondinkin suusta.

Alokkaiden palkintojen jaon jälkeen päästiin suorittamaan paikalla makuuta. Tämä oli se minulle kaikkein jännittävin liike. Teri oli tosi hienosti kontaktissa ja putosi maahan ensimmäisellä käskyllä. Koirat jätettiin kehänlaitaan makaamaan ja ihmiset komennettiin koppiin odottamaan vaadittavan kolmen minuutin ajaksi. Pitkältä tuntui tuo kolme minuuttia, mutta viimein irtosi lupa palata kehään. Olin iloinen huomatessani, että Teri kiltisti olla napotti maassa ja sivulle palaamiseni jälkeen riitti yksi käsky tytön istumaan nostamaan. Tässä muistin olla katsomatta Nakea, ettei se vaan pomppaa ennen aikojaan pystyyn. Koko kolme minuuttia oli tyttö kuulemma vinkunut ja loppua kohti oli vain asia pahentunut. Mitähän tuolle piippaukselle osaisi tehdä? Muuten oli kuitenkin neiti ollut todella hyvin paikallaan vai olikohan kerran tapahtunut kankulle kallistuminen. Liikkeestä saatiin kuitenkiin 8 pistettä, vaikka paperissa jostain syystä lukeekin 10.
Yksilö liikkeissä oli ensimmäisenä suoritus vuorossa Teri ja nopeasti hänet palkkasin ennen kehään palaamista.
Seuraamisessa koitin taas muistaa olla katsomatta tyttöä, ettei se paineistu siitä. Hieno oli kyllä neidin kontakti ja jätättämään hän alkoi vasta juoksu osuuden jälkeen, kun en malttanut olla katsomatta pysyykö tyttö matkassa. Kovasti sai Teri kehuja kontaktista, joka oli kestänyt koko seuruun ajan. Vain lopun taakse jäänti alensi pisteitä ja niitä tuli 9.
Liikkeestä maahan meno meni kympillä läpi ja muistin taas olla tuijottamatta Nakea.
Luoksetulo nyt ei sitten mennyt ihan niin hyvin. Vauhti oli kyllä tosi hyvä, mutta ensimmäinen käsimerkki ei osunut tytön näkökenttään ja vasta toisella pysähtyi, kun matkaa oli enää muutama metri. Kehänlaidasta seurannut kertoi että ensimmäinen käsimerkki oli ehkä hieman hapuileva, mikä varmaan oli osa syy pysähtymättömyyteen ja osittain kyllä laitan syyksi sen, etten oli noin pitkällä matkalla vielä treenannut ja viimeisimmäksi taisin ottaa vain läpijuoksuja vauhdin lisäämiseksi. Nyt pitää sitten muistaa treenata sitä matkaa! Tästä liikkeestä saatiin kuitenkin 5 pojoa.
Liikkeestä seisominen meni nollille. Tuomarin mukaan Teri seurasi niin intensiivisesti, ettei se kuullut käskyä. Kun kuulin ettei tyttö pysähtynyt, annoin uuden käskyn. Taakse paluussa muistin olla katsomatta Nakea eikä hän näin ollen kääntynyt yhtään!
Nouto meni älyttömän hienosti, kun ottaa huomioon, ettei Tepaa voinut kapula vuosi taaksepäin vähempää kiinnostaa. Neiti lähti noutoon vasta käskystä, eteni kumpaankin suuntaan vauhdilla ja palautti kapulan nätisti perusasentoon. Kymppi suoritus tytöltä! Taas muistin olla katsomatta, ettei vaan tule vino perusasento :D
Kaukot olisivat varmasti menneet hyvin, jos olisin malttanut mieleni. Hyvin nousi ekalla ylös ja meni seuraavalla maahan. Sitten tyttö alkoikin nuuskuttelemaan maata, mutta annoin silti käskyn. Neiti ei kuullut. Minulla olisi tarvittu pitempää pinnaa, mutta kun neiti ei kuunnellut löin käsiä yhteen ja niin Nake viiletti luokseni. Minun ei olisi pitänyt läimäyttää käsiä vaan ilmeisesti odottaa, että Tepa saapuisi takaisin tähän maailmaan. Tuomari kehui kyllä niitä onnistuneita kaukoja :) Nolla siitä sitten napsahti.
Viimeisenä oli tietenkin hyppy. Hienosti Tepa hyppäsi ja istui käskystä ja hyppäsi vielä takaisinkin. Tästä liikkeestä tuli 9. Olisikohan piste lähtenyt siitä että Tepa olisi hipaissut estettä?
Kokonaisvaikutus 9. Hienoksi tuomari tyttöä kehui vaikka sanoikin ettei ehkä ole ihan oikea ihminen arvioimaan, kun on meitä pentukurssilla seitsemän vuotta sitten opettanut :)

Hyvä mieli jäi tuosta kokeesta, kun neiti oli kokoajan niin iloinen ja mielellään teki töitä. Minulla oli tavoitteena, että kokeilisin harvemmin palkkaamista, mutta taisin kuitenkin joka liikkeen välissä antaa Tepalle pienen nakin palan. Teri sijoittui luokassa toiseksi saaden kolmostuloksen pisteillä

Mölliagility
Eilen oli vuorossa mölliagility ja kyseessä oli tietenkin meidän molempien ensimmäinen kerta agissa. Minua jännitti miten maltan Terin ohjata.
Radalla oli yhdeksän estettä seuraavassa järjestyksessä hyppy-hyppy-hyppy-puomi-putki-hyppy-hyppy-pöytä-putki. Menin ottamaan Terin vastaan kahden ensimmäisen hypyn jälkeen ja siitä oli sitten todella tiukka 90 asteen kulma seuraavalle hypylle. Nake ohjautui hyvin ja jos olisin heti tajunnut antaa puomille meno käskyn olisi tyttö varmaan tehnyt samanmoisen kulman, mutta kun en ymmärtänyt loikkasi neiti puomille sivulta jättäen ylösmeno kontaktin käyttämättä. Alastullessa kontakti mielestäni tuli otettua, mutta stoppia siihen ei löytynyt.
U:n muotoinen putki löytyi hyvin ja sen jälkeen hypyt sekä pöytä. Pöytä oli kuulemma aiheuttanut ihailua ja ihmetystä yleisössä, kun Teri meni sille suoraan makaamaan. Kun aika pöydällä tuli täyteen löytyi putki heti ja sieltä Tepa suoritti tiensä suoraan palkka rasian luokse makaamaan :D
Meitä jo epäiltiin salaa harjoittelusta, kun pöytä meni niin hyvin, mutta ei me sitä kyllä oikesti olla missään sen yhden alkeiskurssi kerran jälkeen harjoiteltu. Teri on vaan niin hyvä! Nopeudesta tyttö sai myös kehuja.

Sellaista mölleilyä oli siis tiedossa tällä viikolla. Loppuun vielä hyvin lyhyt video, jossa Teri etsii tulitikkua ruohikolta. Muutaman pätkän sain ottaa, kun kamera oli niin hämmentävä, että sen huomattuaan neiti oli aivan ihmeissään eikä kyennyt toimimaan :) Tässä nyt kuitenkin onnistunut etsintä.

Terin turinoita

Tänne ilmestyvien juttujen päähenkilö tässä taas hei! Päätin tulla jälleen omin tassuineni kertomaan viime aikaisista tapahtumista.

Minä tyttö se sitten sairastin elämäni ensimmäisen vatsataudin. Se oli kovin kurjaa ja saan kuulemma syyttää vain emäntää sopimattoman ruoan syöttämisestä. Minä kyllä itse vähän epäilen asiaa, sillä minulla on sellainen niin sanottu rautamaha, joka on tähän mennessä kestänyt minkälaista ravintoa vain, mädäntyneet kalat ja jäniksen raadot mukaan lukien.
Joka tapauksessa olo oli hyvin kurja ja vettä tuli ulos molemmista päistä. Emäntä vielä ilkeili eikä antanut minulle minkäänlaista ravintoa, vain ruutalla makeaa vettä suuhun. Seuraavana päivänä sain sitten jo sentään riisiä ja joitain hyvän makuisia tabletteja. Vaikka riisiä saikin vähän kerrallaan, sitä sai usein! Olin aika onnellinen tästä ja kun viimein sain palata omien nappuloitteni pariin päätin uusia ripulin, jotta saisin taas useammin ruokaa. Unohdin täysin sen paaston..

Leväinen juttu
Kun olin tervehtynyt ihmiseni vei minut uimaan. Enhän minä vapaaehtoisesti ui, kun vain kuivakalojen perässä. Veteen voin ilman herkkuja mennä vain siihen asti kunnes vatsani kastuu, kun sen jälkeen alkaa tuntua niin kamalan märältä.
Palaan nyt siihen kalojen perässä etenemiseen. Minä siis reippaana tyttönä hain emännän heittämän kuivakalan tai sille se ainakin tuoksui vaikka olikin neliön muotoinen! Ensimmäisen neliön sain hakea aika läheltä rantaa, mutta seuraavan perässä sainkin uida jo pitkän lenkin. Kun olin saavuttamassa kohdetta alkoi emäntä tarkkailla vettä tiiviisti. Kun olin päässyt takaisin rannalle hän selitti jotain ja kolmatta uinti lenkkiä ei enää tullutkaan. Hämmentävää, sillä yleensä saan jahdata kaloja ainakin kolmesti. Ajattelin sen johtuvan kalojen kummallisesta muodosta.
Kotiin päästyämme sain lisää ihmettelemisen aihetta, kun emäntä laittoi ihmeellisia mustia nappuloita normaalien ruskeiden sekaan. Ne eivät maistuneet juuri millekään, mutta perin kummallista se oli. Liekkö tämäkin ollut kummallisen muotoisiksi kasvaneiden kuivakalojen vika? Tämän jälkeen en olekaan enää uimaan päässyt.

Yöllinen yllätys
Kun emäntä lähti minua yhtenä yönä käyttämään pissillä, herätti hän samalla varmaan koko rappukäytävän. Nimittäin alakerran ulko-oven avausta seurasi hirmuinen huuto ja komennus "Teri ei! Ei, anna olla! Blaa blaa blaa!". Minä en kuitenkaan oikeasti tehnyt mitään väärää. Oven raossa vain sattui olemaan iso siili, jota emäntä pelästyi. Kyllähän minä nyt siilin näin ja hyppäsin sen yli oikein mallikkaasta. Lisäksi tiedän ettei siileihin sovi koskea ja odottelin kiltisti kun emäntä selvitti hihnaani irti oven kahvasta ja piti siiliä kauempana roskapussin avulla.
Kamalan rumasti se siili kyllä minulle kiroili vaikka oli jo varmasti aikuinen, mutta käytös tapoja ei ilmeisesti voi kaikille opettaa. Luulen että siileille se on vielä vaikeampaa, kun ne tuntuvat olevan niin pahan sisuisia kavereita.
Säikähdyksestä selvittyään emäntä lähti minua ulkoiluttamaan ja kovasti yritti selittää jotain naurun lomassa.Kummallista nyt pelästyä pientä siiliä! Loppu reissulla emme enää tavanneet ketään ja pääsin ruokakupin kautta nukkumaan.

Tällaisia juttuja on minulle tapahtunut viime aikoina. Nyt taidan käpertyä tyynylle nukkumaan.

Raikkaita tuulen tuoksuja toivottaen, Teri

Alkeiskurssin päätös

Torstaina oli meillä viimeinen agilityn alkeiskurssi kerta. Hienosti Teri veti vaikka välillä meno olikin taas sellaista taivaan rannan maalausta :)

Yksitäisinä esteinä olivat tällä kertaa puomi, keinu, A-este, pituus, rengas ja kepit. Näistä pituus sekä rengas menivät ilman ongelmia ja Nake oli taas vauhdissa. Kontaktit löytyivät niin hienosti keinulta, puomilta ja A:lta, että saatoin ottaa puomilla tytöltä hihnan pois ilman ongelmia. Hienosti neiti siis pysähtyi ja jäi katselemaan maisemia kontaktille. Jatkossa saadaan sitten alkaa ottamaan jo jokin toinen este ennen puomia.
Kepit eivät meinanneet sitten millään lähteä sujumaan. Ensin kokeilin ilman hihnaa, ei onnistunut, sitten hihnan kanssa, jolloin kepit löytyivät, mutta hihna häiritsi. Sitten pelkästään pannasta kiinni pitämällä jolloin tuloksena oli hienoja ohi juoksuja. Lopulta tyttö kuitenkin alkoi taas pujottelemaan keppejä ja loppujen lopuksi se taisi onnistua niin, että hieman ohjasin menoa kepeille päin neitiin koskematta.

Lopuksi kaikki tekivät vielä seitsemän esteen rata pätkän jossa este järjestys oli seuraava hyppy-hyppy-putki-putki-hyppy-muuri-pussi. Muut menivät radan kuin vanhat tekijät, mutta meidän meno oli vähän toista :D Aluksi Nake suoritti "yleisöä" kohti juoksuja ekan hypyn perästä. Minä en taas vaan osannut ohjata. Sitten kun sain tytön ohjattua ekojen hyppyjen yli kunnialla, löytyi putken suu tiukasta käännöksestä huolimatta hienosti ja sen jälkeen toinenkin putki. Putkien jälkeinen hyppy meni ohi juoksuksi, kun en malttanut Nakea odottaa putken suulla, jotta olisin saanut hänet ohjattua. Siinä sitten otin tyttöä takaisin päin ja Tepa innoissaan lähti kohti putkea, mutta kun lupaa siihen ei ollut mennä hyppäsi neiti putken päälle ja otti siellä muutamia askelia. Voi sitä menoa! Kun sitten sain Terin taas hallintaan onnistui hyppy-muuri yhdistelmä hyvin, mutta pussin ohi neiti mennä sujahti. Vähän takaisin päin ja pussi uusiks.
Seuraavalla yrityksellä Nake lähti suoraan hypyltä pussin kautta palkkaus paikalle. Miksi kiertää, kun suoraankin voi mennä? Onneksi pussin luona oli rasian vartija ja palkkaus vahinkoa ei päässyt syntymään.
Kolmas (vai monesko lie) kerta toden sanoo ja saatiin koko ratapätkä suoritettua ilman ongelmia. Teri kyllä tekee, jospa minä vielä joskus oppisin ohjaamisen jalon taidon. No pääasia että meillä on Tepan kanssa hauskaa :) Vaikka joskus minua tuppaa hieman ottamaan päähän tytön turhanpäiväinen louskutus, niin muuten tuo neiti on niin mainio että sellainen äänekkyyskin jää toissijaiseksi asiaksi.
Nyt tarkemmin muistellessa, taisi siinä rata pätkällä muuten Nakella olla muutakin rilluttelua kuin vain se treeni seuran ihmettely ;)

Tärkein hetki Tepalle taisi kuitenkin olla ihan lopuksi, kun saimme todistuksen suoritetusta kurssista ja tyttö sai valita ottaako puruluun vai possun korvan. Ketään ei ehkä yllätä että valinta oli se possunkorva? Nätisti neiti otti sen suuhunsa ja kiikutti hieman sivummas, jossa korvaa olikin sitten hyvä alkaa jäystämään.
Uskomattomin juttu minusta tällä kertaa oli kuitenkin se, ettei taivas pudonnutkaan Terin niskaan tai x-files kauhut tulleet mieleen kun kentältä lähti nousuun helikopteri! Siis aivan uskomatonta! Mietin tosin että ehtikö Nake edes tajuta kopterin lentelyä ja kovaa melua, kun minä jo ennalta ehkäisevästi syötin hänelle kanapaloja? No tärkeintä tosiaan ettei kopteri aiheuttanut minkäänlaista paniikkia.

Hauskaa siis oli kaiken kaikkiaan. Toivottavasti päästään mukavaa harrastusta vielä jatkamaankin :)

Taivaanrannan maalausta

Vähän myöhässä nyt tulee viime viikon agiliidot, mutta kuitenkin... Laitoin jatkoksi vielä viikonloppu reissustakin juttua

Taivaanrannan maalari
Viime torstaina siis oltiin taas Terin kanssa Agilityn alkeita harjoittelemassa. Oli kyllä minun mielestäni tytöltä hienoa työskentelyä.

Yksittäisinä esteinä oli rengas, puomi, A-este, kepit, pöytä ja keinu. Rengas sekä A sujuivat hyvin ja keppejäkin saatiin laittaa jo aika paljon supunpaan vaikka pari ohi juoksua Nake niillä suorittikin.
Puomilla oli hienot kontaktit, joilla tyttö pysähtyi hyvin ja pysyi niillä vapautukseen asti ja hieman ylikin ihan löysällä hihnalla. Nyt kun juoksin puomilta kauemmas, niin ei tarvinnut enää neidin kääntyillä minua katsomaan. Nämä kontaktit oli kyllä muuten aikamoista taivaan rannan maalausta Naken osalta. Palkan syönnin jälkeen tyttö jäi ihailemaan maisemia ja tuoksuttelemaan tuulia kaikessa rauhassa. Minä siinä sitten odottelin että Tepa sattuu muistamaan läsnä oloni ja katsahtaa minuun jotta voin hänet vapauttaa. Mutta ilmeisesti toisinaan vapautuksenkin jälkeen on hyvä jäädä vielä tuumailemaan maailman menoa. Sellainen koira, kuin omistajakin ;)
Keinulla oli taas hidastelua puolivälin jälkeen, mutta se ei kuulemma haittaa, kun neiti kuitenkin vauhdilla siihen asti juoksee ja kun pää on laskenut niin vauhdilla taas kontaktille. Mentiin estettä muutaman kerran ja aina sama juttu. Toisaalta parempi näin, jos keinu tuntuu ikävältä, kuin niin ettei suostuisi liikkumaan siellä ollenkaan.
Pöytä oli uutena esteenä, mutta ei siinä ollut mitään kummallista. Sanoin Terille "kyytiin" jolloin hän hyppäsi pöydälle ja siinä käskin maahan. Hienostihan se neiti siinä pysyi vaikka välillä jatkoin juoksuani, välillä pyörin
pöytää ympäri ja toisinaan vain seisoa jökötin.

Sitten oli semmoinen hyppy-putki-pussi sarja. Ensin otettiin Terin kanssa pelkkää pussia ja ilokseni huomasin että tämän suorittamiseen on tullut hurjasti lisää vauhtia! Kun pussi yksin sujui niin hienosti niin otettiin mukaan pussin edessä oleva putki. Ongelmitta tämäkin selvitettiin, vaikka olikin sellainen vänkyrä putki :) Sitten oli otettava mukaan hyppy. Alussa oli kaksi hyppyä, jossa toiselta lähdettäessä pääsi suoraan putkeen juoksemaan ja toiselta putkeen mentiin "kulman" takaa. En nyt tiedä onko tuolle nurkalta menolle jotain hienoa nimitystä, mutta toivottavasti joku ymmärtää mitä ajan takaa. Suoralta hypyltä putkeen meno ja sen jälkeen pussi ei tuottanut hankaluuksia.
Toiselta hypyltä lähtö ei ensimmäisellä kerralla niin vain onnistunutkaan ja Nake ampaisi suoraan pussin kautta palkalle. Minä kyllä kuvittelin että siitä mistä ensin Naken lähetin olisi helpompi ohjata se putkeen, vaan väärin meni. Seuraavalla kerralla lähdin hypyn vierestä tytön kanssa yhtä aikaa ja hienosti löytyi Tepalle putken pää. Tämän jälkeen sitten onnistui molemmista kohdista lähetys.

Sawo Show
Edellinen viikon lauantai vietettiin turistina Kuopiossa Sawo Show:ssa. Reissua varten mentiin jo perjantaina Päivin luo yöksi, jonne saapuivat yön jo pimetessä myös Katri ja Helmi.
Päivin luona Teriä oli vastassa tutut kaverit Rocky ja Hukka sekä uusi tuttavuus Max-kissa. Alussa tytöllä oli liikaa intoa Maxia kohtaan ja niinpä kisu lähti turvallisemmille reiteille. Illalla kaksikko kuitenkin sai tutustua toisiinsa rauhassa ja sen jälkeen ei ongelmia ollut.
Lauantai aamuna siis suuntasimme kohti Kuopiota lagun kontti täynnä koiria (Teri, Hukka ja Helmi). Hienosti sujui matka ja paikan päällä tapasimme myös Sarin ja Raisan. Näyttelyssä ei tapahtunut mitään tavallisuudesta poikkeavaa, Tepa käyttäytyi hienosti ja kulki jopa hihna löysällä vieressäni :)

Teri ja Raisa BIS-kehän laidalla

Illalla ajelimme Päivin mökille takaboksi vielä täydempänä, kun myös Raisa liittyi Tepan, Hukan ja Helmin seuraan. Perillä koitti Nakelle ihana vapaus ja tyttö saikin juoksennella mielin määrin ja spurttailla koira kavereittensa kanssa.
Hienosti sujui mökkeily ja neitikin pysyi lähi etäisyydellä, tehden välillä tarkistus käyntejä. Sunnuntaina vain ukkonen pilasi Terin tunnelmaa ja sekin vasta sisälle menon jälkeen. Jottei tekstistä tule kyllästyttävän pitkä laitan taas kuvia kertomaan menosta :D

Siinä olikin sitten kaikki siltä kertaa. Kyllä oli hieno ja reipas Nake!
Nyt niitä kuvia :)

Tepa ja Helmi mökin portailla

Tutkimusta suorittaa Helmi ja Teri

Lauantai iltana nukutti kovasti

Yön unien jälkeen jaksoi taas juoksennella. Hukka ja Nake

Teri toimii tuomarina Raisalle ja Hukalle

Seuraavaksi oli Helmin vuoro tuomaroida

Keskustelu kepin herruudesta

Sain Nakesta seisoskelu kuvankin

Vauhdissa Hukka, Raisa ja Tepa

Jottei meno kävisi liian yksitoikkoiseksi Teri antoi Hukalle Breakdance taidonnäytteen

Ukkonen oli niin pelottava juttu, että Teri meni IMURIN seuraksi sängyn alle. Imurin "ihanuudesta" voit lukea täältä.

Rankka viikonloppu vaati veronsa sunnuntai iltana

Valvovan silmän alla

Niin kuin otsikko jo kertoo joku on valvovan silmän alla. Jotta jännitys siitä kuka on kyseessä säilyisi en kerrokaan sitä heti tässä alussa ;) Aloitetaan päivitys harrastus jutuilla.

Rivitoko
Ilmeisesti hurjan osan oton (jopa kaksi koirakkoa meidän lisäksi) vuoksi meillä oli viime viikolla vanhan ajan rivitokoa, kaikki siis tekivät liikkeet samaan aikaan.
Paikalla makuu meni ilmeisesti hyvin. Vähän kävin taas hyppimässä esteen takaa näkyviin ja lelun kanssa Nakea kiusasin. Yleisesti ottaen kaikki muut liikkeet paitsi maahanmeno ja hyppy sujuivat. Maahan oli taas niin vaikea löytää. Kun oikein tuijotti, niin sitten tyttö liikkeestä maahan napsahti. Pitäisi kuulemma pitää lomaa tästä liikkeestä, niin homma alkaisi taas luistamaan.
Minulle huomautettiin myös etten saisi katsoa Teriä esim. liikkeestä seisomisessa, koska silloin tyttö kääntyy. Selkä suorana kävelemistä siis piti harjoitella ja sillä neiti pysyikin kääntymättä paikallaan. Tämä siksi että Tepa lukee minua niin kovasti, että kaikki pienetkin liikkeet huomataan ja siitä johtuen neiti istuskelee sekä kääntyilee luvatta.
Hyppy meni suht hyvin vaikka sivuun Nake vieläkin hyppää. Tätä onkin sitten harjoiteltu.

Hyppy itse tehdyllä esteellä

Hyppy!

Aksailut
Alkeita käytiin myös viime viikolla tauon jälkeen agilitysta harjoittelemassa. Okseri oli täysin uutena esteenä, mutta se ei tuntunut aiheuttavan ongelmia Naken kohdalla. Hirmu kyytiä vaan okserin ja sen takana olevan hypyn yli :) Hieman meinasi olla varastamisen tuntua ja pari varaslähtöä tulikin. Sen jälkeen otettiin tytön kanssa vähän paikalla pysymis harjoituksia.
Minulle iski pieni muistikatkos, kun menimme A-esteelle. Lähdettiin jo menemään estettä kohti, kun unohdin mikä sen suoritus käsky olikaan. No hienosti Nake sen suoritti kaikesta huolimatta. Jälkeen päin mietin, mitä ylipäänsä sanoin ennen kuin lähdimme estettä lähestymään? Yleensä kun se menee niin, että sanon käskyn ja Nake suorittaa käsketyn esteen. No hienosti tyttö kuitenkin otti kontaktit ensimmäistä lukuun ottamatta, siinä oli liikaa vauhtia mukana, niin perä tipahti viereen.
Keinussa oli taas hidastelua, joka alkoi kun kolmannen kerran keinulle neiti nousi. Puolen välin jälkeen siis tyttö taas jäi odottelemaan pään laskeutumista. Olisi ehkä pitänyt vielä hieman hidastaa laskevan pään putoamista?
Kepit meni hienosti! Minä en uskaltanut niitä tarpeeksi suppuun laittaa, mutta onneksi oli koulutusohjaaja joka kujaa pienensi, jopa kolmesti.. Hienosti Nake eteni pienemmällä kujallakin ja alkoi jo neidin peppukin hakea oikeaa liike rataa. Tyttö kuulemma myös hienosti hakee jo oikeaa keppi väliä, kun hieman sivusta lähdettiin, niin neiti hienosti korjasi tilanteen.
Meillä oli treeneissä myös suora, jossa oli rengas, pussi ja hyppy. Otin ensin esteitä yksittäisinä, jotta Teri saisi hieman muistella niiden suoritusta. Kun esteitä oli muisteltu otin pussi-hyppy yhdistelmää ja Nakehan teki sen hienosti. Pussi on ehkä hieman jännittävä, sillä tavalla, että sieltä ulos tulo tapahtuu hitaasti, mutta varmasti. Kerran tyttö jopa varasti ennen kuin olin ehtinyt sitä lähtöpaikalle viedä. Neiti nimittäin puikahti pussiin "kulman takaa" ja eteni siitä sitten hyppyyn, minä vaan hölmönä jäin seisomaan pussille.
Rengas-pussi oli ekalla kerrala hieman hankala ja renkaan jälkeen Tepa oikaisi pussin ohi palkalle. Seuraavalla kerralla yhdistelmä onneksi onnistui hyvin.
Viimeisimpänä esteenä oli puomi. Nake pysähtyi hienosti kontakteille käskystä, mutta kääntyi sitten siltä pois. Tästä tuli taas "tuttu" huomio, Teri kääntyy katsomaan minua ja sen takia kontaktilla oleskelu ei pitemmän päälle onnistu. Kun juoksin kauemmas, niin kääntyily ongelmaa ei enää ollut. Nyt sitten pitää opetella juoksemaan sinne pitemmälle, jotta tytön ei tarvitse kääntyä minulta asioita kyselemään.
Johtopäätöksenä siis että se olen minä joka on Terin valvovan silmän alla :)

Kiitos Niinan meillä on laittaa tähän väliin kuvia agilitysta, parin viikon takaa tosin.

Näin luiskahtaa Nake ohi esteen, kun minä huolimattomasti ohjaan

Onnistunut hyppy

Teri läpi renkaan

Pelastusliivien testaus 
Viimeinkin päästiin testaamaan viime talvena ostetut pelastusliivit, kun mökillä ollessa oli ohjelmassa retki saareen. Koska rannalla jonne menimme oli aluksi muutakin porukkaa joutui Teri olemaan kiinni. Mutta kun muu porukka lähti pääsi tyttö vapaaksi ja suorittamaan samalla Mäntysaaren laavun valloituksen.
Uinti sujui liivit päällä ja ilman, kunhan vedessä vaan uiskenteli kuivakala saalis.

Mökkeillessä teimme isäni kanssa Terille toko-hyppy esteen ja siinä sitten vapaana olemisen ohessa harjoittelimme hyppyä. Nyt tyttö alkoi jo pikkuhiljaa lähestyä esteen keski kohtaa hypyn jälkeen. Kovin lähelle tyttö hyppäsi ja jos satuin siihen palkan heittämään istuminen oli vino. Ilman lento palkkaa hyppy oli pitempi ja istuminen suora.
Takaisin hypyssä neiti pari kertaa yritti kiertää esteen, mutta kun tajusin vaihtaa luoksetulo käskyn hyppy käskyyn alkoi takaisin hyppy sujua.

Loppuun vielä kuva pläjäys. Palailen asiaan, kun uutisoitavaa taas löytyy. Jatkan siis Tepan valvovan silmän alla toimintaa :)

Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa :)

Kauhean jännittävä laite tuo perämoottori!

Tuulen tuiverrus turkissa tuntuu taivaalliselta

Liivit kannattaa.

Uidessa roiskuu :D

Muut paistoivat makkaraa, Nake nakkia.

Laavun valtias?

Penkille ponnistus.