torstai 20. lokakuuta 2011

Jälki metsässä

Teri pääsi pari päivää sitten pitkästä aikaa taas vieraan tekemälle jäljelle. Onhan tyttö toki oma tekemiä päässyt haistelemaan, mutta on se aivan eri juttu.

Jälki vanheni reilun puoli tuntia ja sinä aikana pääsinkin itse maalimieheksi reippaalle haku-koiran alulle eli Raisalle. Hienosti Raisa minut löysikin piiloista molemmilla kerroilla :) Sitten pääsi vielä Bondi ajamaan tekemäni jäljen ennen Terin vuoroa ja todella hienosti poika meni, kun otetaan huomion että luonto päätti järjestää niin, että jouduin tekemään ylimääräisen kulman.

Vihdoin koitti Terin vuoro päästä jäljelle. Tytön jälki sisälsi kaksi kulmaa ja alustan vaihdon. Jäljelle neiti lähti menemään innosta vinkuen. Kun aloitus kohta tuli malttoi hän kuitenkin istua. Liikkeelle lähdettiin hyvin ja varman oloisesti. Aluksi neiti päätti kuitenkin poiketa reitiltä ja kävi tekemässä reilun metrin päähän jäljestä pissin ja palasi taas määrä tietoisesti takaisin haju vanaan. Minä ajattelin ettei se malta pissiä tehdä, kun oli niin kiire ajolle, joten jäi se ensin tekemättä. Ohjaajan moka siis.
Neiti eteni jäljellä hyvin korkealla nenällä, mitä hän on tähän asti tehnyt vain minun jälkeni kanssa. Välillä tyttö kääntyili katsomaan meitä takana tulevia ja heilautti häntäänsä. Muutenkin jäljestys oli jotenkin levotonta ja muutama hukkakin meinasi tulla. Välillä mentiin puita ristiin rastiin, niin että sai oikein miettiä, että mistä kohtaa liinasta nappaa kiinni. Loppu pätkä metsässä oli jo parempaa nenän käyttöä, vaikka Tepalla tuntui olevan kiire.
Sitten eteen tulikin tie. Siinä reunassa neiti hieman tuntui miettivän että mitäs nyt? Hieman minäkin sen menoa rauhoittelin, että ehdin tarkistamaan liikenteen. Nyt pitää sanoa, ettei harha luuloja synny että tie on normaalisti hyvin rauhallinen. Nyt siitä oli kuitenkin pari autoa jäljen päältä ajanut. Lopulta kuitenkin jälki taas löytyi. Hyvin näki kuinka sivu tuuli muuttaa myös hajujäljen "kulku" paikkaa, kun namit oli tiellä, mutta neiti meni noin 15-20 cm niistä sivussa. Kun metsikkö taas alkoi oli jälki löydettävissä oikeasta kohdasta ja neiti ilmaisi hienosti loppupalkan sen reunasta :)

Myöhemmin tuli mieleeni, että ehkä tuo Sarin tekemä jälkikin alkaa olla neidille niin tuttu, ettei sitä tarvitse syvällä nenällä seurata? Nyt täytyy yrittää saada neiti vieraamman ihmisen jäljille. Toisaalta voi olla että kun nyt oli pari viikkoa viime jäljestä, niin intoa oli aivan liikaa keskittymis tarpeeseen nähden. Pää asia että jäljellä pysyttiin ja kaikki mukana olleet lähtivät hyvillä mielin kohti uusia hajuja.

Iso kiitos Sarille kuvista!

Tarkkaa nenä työskentelyä.

Jäljillä ollaan

"Miten tästä jatkaisi?"

1 kommentti:

  1. Hyvinhän se Tepa vei homman kotiin, jos nyt tosiaan ei ollut ehkä ihan sitä tavanomaisinta Teriä, mutta mistä lie se sitten johtunee.

    Päivi tuossa jo ehdottelikin, että meidän pitäisi kerätä isompikin kaveriporukka, ja pitää ihan oma "treenileiri" porukalla jossain : D Treenailtaisiin viikonloppu koirien kanssa maastoja ja miksi ei tottistakin. Taitaisi tosin mennä ensikeväälle, mutta haitanneeko tuo (;

    VastaaPoista