maanantai 1. heinäkuuta 2013

Vauhtia niin ettei ohjata ehdi?

Taas on Terin kanssa harrasteltu ja matkusteltu. Tekstiä olisi siis riittänyt useampaankin päivitykseen, mutta tällä kertaa tyydyn kirjoittamaan treeni tiivistelmän ja vähän muuta.

Treeni tiivistelmä
Ihan ensin meidän toko jutskia. Nyt ollaan otettu lähinnä viime kokeessa ongelma kohdiksi tulleita asioita. Stoppi alkaa taas löytyä, vaikka vähän venyykin ihan vaiheeksi :D Kakeissa olen nyt vahvistanut toista istumaan nousua palkaten siitä. Toki ollaan otettu vikaa maahan menoakin, ettei se sitten pääse unohtumaan. Viimeksi ohjatuissa treeneissä Tepa sitten painautuikin toisessa maahan menossa niin tiukasti maata vasten, kuin vain pieni koira voi. Tyyliin: "Minä ihan oikeasti osaan ja teen tosissani!". Voi suloisuus :) Nämä nyt on hyvällä mallilla, jos uskallan niin sanoa..
Seuraaminen on kanssa tällä hetkellä kivan näköistä ja minä olen opetellut hiljentämään täykkäreihin. Nouto ollaan myös kertaalleen otettu sekä hyppyä muutaman kerran. Kovin jää tyttö lähelle estettä, mutta sitä harjoitellaan sitten seuraavan kokeen jälkeen.
Tänään sitten tajusin, että jääviä ei olla otettu sitten viime kokeen ja niitä piti sitten vähän muistella agimöllien jälkeen. Ensimmäisessä maahan menossa Nake jäi seisomaan, mutta toisessa sitten tipahti. Pienen tauon jälkeen otettiin uudestaan ja sitten oli taas Terimäisen nopea maahan meno. Toki myös seisominen otettiin, ettei se pääse unohtumaan.

Aksa treeneissä ollaan nyt tehty pari kertaa melkeinpä pelkkää hyppyrataa. Siinä onkin saanut kivasti harjoitella ohjauksia. Tepa tekee hienosti, minä vaan en osaa ja välillä unohdan mitä pitikään tehdä. Viime viikolla taas huomasin miten ei homma oikein lähtenyt, kun unohdin katsoa neitiä. Sitten kun taas muistin, niin tyttö veteli hyppy kimaran niin hienosti että! Lopun rillutteluissa sitten opettelin odottamaan Tepaa putkista, jotta ohjaus onnistui eikä vauhti pysähtynyt tarpeettomasti.

Mölli aksaa
Tänään oltiin Naken kanssa mölleissä, ensimmäistä kertaa ihan oikeassa mölliluokassa. Päätin ottaa kaksi rataa, mutta sanoin jo ilmoittautuessa että jos siltä näyttää ettei jakseta, niin jätetään se sitten toinen tekemättä. Rata oli suht suora ja vaati kovasti juoksemista. Oli siellä yksi kauhistuskin, kuusi keppiä! Keppejä kun ollaan niin vähän vasta tehty ja Nake tuntuu tarvitsevan vielä toistaiseksi oikean mielentilan niiden suorittamiseen.
Koska osanottajia oli meidän lisäksi yksi maksi koira, niin tehtiin molemmat radat peräkkäin, ilman taukoa ja hyvin Nake jaksoi. Tässä oli vain se huono puoli, etten ehtinyt/tajunnut mitään muutoksia miettiä toista rataa varten.
Minulla oli kyllä radalle hieno ohjauskuvio suunnitelma, johon kuului kaksi valssia. Kepeille ajattelin ihan suosiolla pysäyttää ja kokeilla josko ne siitä vaikka menisi.
Radan alku menikin ihan hienosti, jopa pussista Nake selviytyi aika nopeasti. Ongelma tuli vastaan sitten toisen putken jälkeen. Neiti oli niin kauhean paljon nopeampi, kun mitä hän on viime aikoina treeneissä ollut etten ehtinyt vaihtaa puomin toiselle puolelle. Tämä toistui molemmilla radoilla. Niinpä siinä sitten kävi niin että toisella kerralla tyttö ajautui puomin jälkeen olevan putken väärään päähän. Minä se kyllä osaan, varsinkin kun se oikea pää oli kuitenkin suoraan siinä puomin jälkeen :) Olisin varmaankin ehtinyt vaihtaa toiselle puolelle puomia, jos olisin rohkeasti mennyt ottamaan tytön vastaan ensimmäisen putken jälkeiselle hypylle. Nythän jäin vähän hölmösti putken suulle Nakea odottamaan.
Keppejä kokeiltiin ekalla radalla ja eihän siitä mitään tullut. Tepa alkoi minulle louskuttamaan ja hän louskutti ja louskutti joka yrityksen jälkeen. Lopulta tyttö bongasi vapaa valintaisen puomin ja siihen lopetin meidän radan. Kepit tehtiin vielä kertauksen vuoksi hihnan kanssa, mutta kyllä tytöllä oli niin hirveä vauhti niissä, että täytyi ihan oikeasti ohjata jotta homma lähti sujumaan.
Toisella kierroksella oli tarkoitus jättää kepit väliin, mutta taas löytyi se puomi ja sitten tehtiin vika hyppy väärään suuntaan :P

Sijoituttiin toisiksi (jännä sinänsä, kun osanottajiakin oli vaan se kaksi kappaletta ;)) ja Tepa sai palkinnoksi mm. vihreän kroko puruluun!! Se tietenkin oli tytölle tosi mieluinen juttu, kun ihmisetkin näköjään olivat ymmärtäneen hyvän päälle xD  Poju-perro kyllä meni tosi hienosti ja osasi kepitkin, joten hyvä oli taas selvästi taitavammille hävitä :) Ja tärkeintähän on se että on hauskaa! Enkä minä näitä harrastuksia niin pipo kireällä vedä että maailma kaatuu ja jäisin epäonnistumisia harmittelemaan, vaan koitan niistä oppia ja muistaa myös ne onnistumiset. Kuten Hugo-peikko sanoi: "Aina ei voi voittaa. Ei edes joka kerta."

Mietin välillä niitä ihmis raukkoja jotka ovat kanssani olleet kokeissa ja kisoissa, kun minulla on tapana jälkikäteen käydä kehässä tapahtuneet epäonnistumiset läpi ja vielä useaan kertaan. Pahoittelen, mutta niin minä opin kun saan ääneen asioita käydä läpi ja sitten tulee niitä oivalluksia mitä olisi pitänyt korjata tai tehdä toisin. Sitten vielä koitan muistaa ne samat asiat tännekin kirjoitella, jotta jotain edes jäisi mieleen.

Kiljuvakalakoira
Juhannus vietettiin mökki maisemissa ja siitä laitankin loppuun taas kuva todisteita. Kertomuksen poikastakin tuosta keskikesän juhlasta on tarjolla, käytiin nimittäin Naken kanssa kalassa. Onginta sujui neidin kanssa niin kuin ennenkin, laitoin hänet turvallisuus syistä kiinni veneen laitaan. Terin kuonosta kuului jatkuva vingunta ja kun nostin kalan vedestä, niin voi sitä kiljuntaa ja into tärinää mitä siitä seurasi! Hyvänen aika miten voi pieni koira olla innoissaan kalastamisesta. Päätin että jatkossa Nake saa jäädä pois kalastus reissuilta jo omien hermojensa säästämiseksi ;)
Pääsi neiti myös sangossa olevia kaloja katselemaan. Pari kertaa hän ensin kalaa lipaisi ja sitten tapahtui seuraavaa..
 Tepa otti varovasti henkensä heittänyttä kalaa kiinni vatsasta.
Minun "kalapaniikki" käskyni sai onneksi Tepan otteen irtoamaan :)
Tämän jälkeen saivat kalat olla rauhassa sangossa (niin elävät kuin kuolleetkin), kunnes ne kokivat uuden vapauden. Tai no kuka koki, kuka ei.

Sellaista Terillä tällä kertaa. Loppuun vielä ne kuvat.

Juhannusluu
Ytimen nuoleskelua
Vartiointi käynnissä
Tepa kaivoi vilvoittelu kuopan keinun alle. Kaivuu hetkellä se oli täysin varjossa.
Metsämansikoita :)
Helteestä huolimatta jaksoi vähän juostakin
Heh heh heinänenä
Luu löytyi edellispäivän piilosta
Vielä ei näy kaloja
Toivomuksena leveämpi tuoli??

1 kommentti:

  1. Mukavaa lukea tuon iloisen koiran seikkailuja. Jakssa taas painaa töitäkin kesäloman jälkeen kun lukee välillä Terin seikkailuja T:m-ll

    VastaaPoista