tiistai 2. heinäkuuta 2013

Keskeytys

Käytiin tänään Terin kanssa taas toko-kokeessa onneamme kokeilemassa. Se oli kyllä meidän uran pohja noteeraus, mutta sattuuhan sitä. Minua jo alunperin jännitti niin paljon, etten muista milloin viimeksi olisin niin jännittänyt.

Jospa menen suoraan kokeeseen ja selittelen vasta sitten..
Paikalla makuu: 7 Tyttö tarvitsi istumaan nousuun kaksi käskyä ja oli vinkunut puolet ajasta. En tiedä minkä verran vinkumiseen vaikutti kehään päin juoksu kilvan ottaneet lapset, mutta kyllähän Tepa osaa siellä ilman mitään häiriötäkään vinkua. Olen kuitenkin niin iloinen ja tyytyväinen siihen että neiti pysyi koko ajan maassa, että minua ei yhtään harmittanut ne istumisen kaksi käskyä :)
Seuraaminen: 9 Hieno seuraaminen, mutta käännöksissä oli taasen väljyyttä.
Liikkeestä maahan: 10
Luoksetulo: 8 Nake mietti hetken ennen kuin lähti tulemaan ja pysäytykseen annoin niin selvän vartalo avun että sekin tiputti pisteitä. Oikeasti suunnilleen notkahdin eteenpäin, kun halusin varmistaa, että tyttö varmasti pysähtyy.
Liikkeestä seisominen: 7,5 Mitä mitä? Tepa ei ensimmäisellä pysähtynyt ja toisen käskyn jälkeen olisi saanut kuulemma olla terävämpi stoppi. Ihmeellinen aivopieru taas, mutta itsekin taisin käskyttää paljon normaalia kovemmin.
Nouto: 6,5 Tässä neiti vähän vilkuilli sivulle ja tarvitsi toisen käskyn noutoon lähtöön!! Haukkuen tyttö sitten lähti ja joutui muutaman kerran kahmaisemaan suullaan ennen kuin kapula tarttui matkaan. Takaisin tullessa Tepa vielä ehkä aavistuksen kaarsi toiselle sivulle (syy selviää kohta).
Loppuja liikkeitä emme sitten tehneetkään, kun Teri bongasi aidan takana kävelevät koirat. Yritin saada tytön huomion, mutta lopulta liika oli liikaa ja hän spurttasi aitaa kohti haukkuen. Minusta tuntui että suuta kuivasi eikä ääntäkään oikein lähtenyt, kun yritin tyttöä huudella.
Toinen ohi menevistä koirista oli vapaana ja tuli aidan toiselle puolelle tyttöä tervehtimään. Niinpä Nake sitten huudoistani huolimatta jäi toista koiraa tervehtimään. Onni onnettomuudessa että välissä oli aita ja Terikin vain heilutteli häntäänsä kaverille ja teki leikkiin pyyntö kumarruksia. Pahastihan siinä olisi voinut käydä. Kun ulkoiluttajat lopulta tajusivat ottaa koiransa kiinni käski tuomari jo minun lähteä hakemaan Teriä pois. Kun toinen koira poistui aidan luota lähti Nakekin viilettämään minua kohti. Kyllä minä sitten häntä iloisesti huutelin ja kannustin tulemaan ja annoin hirmu kehutkin. Pienen kunnia kierroksen tyttö vielä teki kehässä ja tuli sitten käskystä viereeni istumaan. Niinpä sitten loppui meidän koe tuomarin keskeytykseen, kun tyttö ei tullut kutsuttaessa heti takaisin. Ihan oikeutetusti kyllä. Eihän koira saisi sillä lailla edes kehästä lähteä ja viimeistään kutsusta pitäisi tulla takaisin.
Positiivista kuitenkin, ettei tyttö lähtenyt jo noudon aikana aidalle juoksemaan. Sehän meillä oli joskus treeneissä ongelmana.
Yhteensä: 111 Siinä saldo niistä liikkeistä, joita ehdittiin tehdä. Eihän tuosta nyt mitään tulosta tullut, kun kerta keskeyttääkin piti. Tuomari kuitenkin tapausta harmitteli ja sanoi miten hienosti meillä se alku meni. Kyllä minuakin harmitti ihan vietävästi, kun oma koira nyt tuolla tavalla lähti. En kuitenkaan osaa olla tuosta Terille vihainen, sillä tiedänhän minä millainen hän on ja miten tuollainen asia voi neidin ajatuksen katkaista. Olisi kai pitänyt osata olla niin taitava kouluttaja, että olisi saanut kitkettyä tuon osan tytön saalisvietistä? pois. Loppujen lopuksi se vika on kuitenkin hihnan tässä päässä.

Nyt aloin pohtimaan, uskallanko seuraaviin kokeisiin edes mennä, jos siellä ei ole suojaavaa aitaa? Mutta pitäähän se nyt mennä ja yrittää. Keskeyttää sitten jos siltä tuntuu, että meinaa koira lähteä lapasesta.

Nyt koitan toipua tapahtuneesta ja kuun lopussa suuntaamme Terin kanssa kohti uusia kokeita. Ei se maailma vielä tähänkään kaatunut ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti