Vauhtia niin ettei ohjata ehdi?

Taas on Terin kanssa harrasteltu ja matkusteltu. Tekstiä olisi siis riittänyt useampaankin päivitykseen, mutta tällä kertaa tyydyn kirjoittamaan treeni tiivistelmän ja vähän muuta.

Treeni tiivistelmä
Ihan ensin meidän toko jutskia. Nyt ollaan otettu lähinnä viime kokeessa ongelma kohdiksi tulleita asioita. Stoppi alkaa taas löytyä, vaikka vähän venyykin ihan vaiheeksi :D Kakeissa olen nyt vahvistanut toista istumaan nousua palkaten siitä. Toki ollaan otettu vikaa maahan menoakin, ettei se sitten pääse unohtumaan. Viimeksi ohjatuissa treeneissä Tepa sitten painautuikin toisessa maahan menossa niin tiukasti maata vasten, kuin vain pieni koira voi. Tyyliin: "Minä ihan oikeasti osaan ja teen tosissani!". Voi suloisuus :) Nämä nyt on hyvällä mallilla, jos uskallan niin sanoa..
Seuraaminen on kanssa tällä hetkellä kivan näköistä ja minä olen opetellut hiljentämään täykkäreihin. Nouto ollaan myös kertaalleen otettu sekä hyppyä muutaman kerran. Kovin jää tyttö lähelle estettä, mutta sitä harjoitellaan sitten seuraavan kokeen jälkeen.
Tänään sitten tajusin, että jääviä ei olla otettu sitten viime kokeen ja niitä piti sitten vähän muistella agimöllien jälkeen. Ensimmäisessä maahan menossa Nake jäi seisomaan, mutta toisessa sitten tipahti. Pienen tauon jälkeen otettiin uudestaan ja sitten oli taas Terimäisen nopea maahan meno. Toki myös seisominen otettiin, ettei se pääse unohtumaan.

Aksa treeneissä ollaan nyt tehty pari kertaa melkeinpä pelkkää hyppyrataa. Siinä onkin saanut kivasti harjoitella ohjauksia. Tepa tekee hienosti, minä vaan en osaa ja välillä unohdan mitä pitikään tehdä. Viime viikolla taas huomasin miten ei homma oikein lähtenyt, kun unohdin katsoa neitiä. Sitten kun taas muistin, niin tyttö veteli hyppy kimaran niin hienosti että! Lopun rillutteluissa sitten opettelin odottamaan Tepaa putkista, jotta ohjaus onnistui eikä vauhti pysähtynyt tarpeettomasti.

Mölli aksaa
Tänään oltiin Naken kanssa mölleissä, ensimmäistä kertaa ihan oikeassa mölliluokassa. Päätin ottaa kaksi rataa, mutta sanoin jo ilmoittautuessa että jos siltä näyttää ettei jakseta, niin jätetään se sitten toinen tekemättä. Rata oli suht suora ja vaati kovasti juoksemista. Oli siellä yksi kauhistuskin, kuusi keppiä! Keppejä kun ollaan niin vähän vasta tehty ja Nake tuntuu tarvitsevan vielä toistaiseksi oikean mielentilan niiden suorittamiseen.
Koska osanottajia oli meidän lisäksi yksi maksi koira, niin tehtiin molemmat radat peräkkäin, ilman taukoa ja hyvin Nake jaksoi. Tässä oli vain se huono puoli, etten ehtinyt/tajunnut mitään muutoksia miettiä toista rataa varten.
Minulla oli kyllä radalle hieno ohjauskuvio suunnitelma, johon kuului kaksi valssia. Kepeille ajattelin ihan suosiolla pysäyttää ja kokeilla josko ne siitä vaikka menisi.
Radan alku menikin ihan hienosti, jopa pussista Nake selviytyi aika nopeasti. Ongelma tuli vastaan sitten toisen putken jälkeen. Neiti oli niin kauhean paljon nopeampi, kun mitä hän on viime aikoina treeneissä ollut etten ehtinyt vaihtaa puomin toiselle puolelle. Tämä toistui molemmilla radoilla. Niinpä siinä sitten kävi niin että toisella kerralla tyttö ajautui puomin jälkeen olevan putken väärään päähän. Minä se kyllä osaan, varsinkin kun se oikea pää oli kuitenkin suoraan siinä puomin jälkeen :) Olisin varmaankin ehtinyt vaihtaa toiselle puolelle puomia, jos olisin rohkeasti mennyt ottamaan tytön vastaan ensimmäisen putken jälkeiselle hypylle. Nythän jäin vähän hölmösti putken suulle Nakea odottamaan.
Keppejä kokeiltiin ekalla radalla ja eihän siitä mitään tullut. Tepa alkoi minulle louskuttamaan ja hän louskutti ja louskutti joka yrityksen jälkeen. Lopulta tyttö bongasi vapaa valintaisen puomin ja siihen lopetin meidän radan. Kepit tehtiin vielä kertauksen vuoksi hihnan kanssa, mutta kyllä tytöllä oli niin hirveä vauhti niissä, että täytyi ihan oikeasti ohjata jotta homma lähti sujumaan.
Toisella kierroksella oli tarkoitus jättää kepit väliin, mutta taas löytyi se puomi ja sitten tehtiin vika hyppy väärään suuntaan :P

Sijoituttiin toisiksi (jännä sinänsä, kun osanottajiakin oli vaan se kaksi kappaletta ;)) ja Tepa sai palkinnoksi mm. vihreän kroko puruluun!! Se tietenkin oli tytölle tosi mieluinen juttu, kun ihmisetkin näköjään olivat ymmärtäneen hyvän päälle xD  Poju-perro kyllä meni tosi hienosti ja osasi kepitkin, joten hyvä oli taas selvästi taitavammille hävitä :) Ja tärkeintähän on se että on hauskaa! Enkä minä näitä harrastuksia niin pipo kireällä vedä että maailma kaatuu ja jäisin epäonnistumisia harmittelemaan, vaan koitan niistä oppia ja muistaa myös ne onnistumiset. Kuten Hugo-peikko sanoi: "Aina ei voi voittaa. Ei edes joka kerta."

Mietin välillä niitä ihmis raukkoja jotka ovat kanssani olleet kokeissa ja kisoissa, kun minulla on tapana jälkikäteen käydä kehässä tapahtuneet epäonnistumiset läpi ja vielä useaan kertaan. Pahoittelen, mutta niin minä opin kun saan ääneen asioita käydä läpi ja sitten tulee niitä oivalluksia mitä olisi pitänyt korjata tai tehdä toisin. Sitten vielä koitan muistaa ne samat asiat tännekin kirjoitella, jotta jotain edes jäisi mieleen.

Kiljuvakalakoira
Juhannus vietettiin mökki maisemissa ja siitä laitankin loppuun taas kuva todisteita. Kertomuksen poikastakin tuosta keskikesän juhlasta on tarjolla, käytiin nimittäin Naken kanssa kalassa. Onginta sujui neidin kanssa niin kuin ennenkin, laitoin hänet turvallisuus syistä kiinni veneen laitaan. Terin kuonosta kuului jatkuva vingunta ja kun nostin kalan vedestä, niin voi sitä kiljuntaa ja into tärinää mitä siitä seurasi! Hyvänen aika miten voi pieni koira olla innoissaan kalastamisesta. Päätin että jatkossa Nake saa jäädä pois kalastus reissuilta jo omien hermojensa säästämiseksi ;)
Pääsi neiti myös sangossa olevia kaloja katselemaan. Pari kertaa hän ensin kalaa lipaisi ja sitten tapahtui seuraavaa..

 Tepa otti varovasti henkensä heittänyttä kalaa kiinni vatsasta.

Minun "kalapaniikki" käskyni sai onneksi Tepan otteen irtoamaan :)

Tämän jälkeen saivat kalat olla rauhassa sangossa (niin elävät kuin kuolleetkin), kunnes ne kokivat uuden vapauden. Tai no kuka koki, kuka ei.

Sellaista Terillä tällä kertaa. Loppuun vielä ne kuvat.

Juhannusluu

Ytimen nuoleskelua

Vartiointi käynnissä

Tepa kaivoi vilvoittelu kuopan keinun alle. Kaivuu hetkellä se oli täysin varjossa.

Metsämansikoita :)

Helteestä huolimatta jaksoi vähän juostakin

Heh heh heinänenä

Luu löytyi edellispäivän piilosta

Vielä ei näy kaloja

Toivomuksena leveämpi tuoli??

Kolmas kerta ei kertonut totuutta

Toivon ettei sanonta "kolmas kerta toden sanoo" pidä paikkaansa meidän tokoilujen kohdalla. Oltiin nimittäin tänään kolmatta kertaa avo-luokassa kisaamassa ja eihän ne kaikki liikkeet tietenkään mennyt, niin kuin on totuttu. Erittäin tyytyväinen olen kuitenkin meidän suoritukseen ja etenkin Terin paikalla oloon. Tuomarina kokeessa oli Katja Rautiainen.

Pisteet ja hieman niiden selityksiä:
Paikalla makaaminen: 8,5 Hieman oli kuulemma tyttö asentoaan parannellut lonkalle menon jälkeen ja piippaustakin oli kuulunut, kun tuomari oli siinä päässä riviä käynyt kuuntelemassa. Tyytyväinen olen, koska Teri pysyi koko suorituksen ajan paikallaan. Tyttö ei myöskään haukkunut kertakaan :) Saattoi olla eilis illan myöhäis treeneillä osuutta asiaan?
Seuraaminen: 9,5 Kuulemma kaunista seuraamista, mutta minä teen täyskäännökset mahdottomiksi Tepalle. Menen niihin liian lujaa? Tähän pitäisi nyt keksiä jotain.
Liikkeestä maahan: 10
Luoksetulo: 0 Tarvitsi toisen käskyn alkuun ja pysäytyksessä valui melkein eteen asti ja sekin lisä käskyllä. Olisi eilen pitänyt ottaa myös pysäytys läpijuoksujen lisäksi, mutta kun halusin sitä vauhtia.. Se kyllä nyt kostautui.
Liikkeestä seisominen: 10
Nouto: 10 Nopea ja hieno nouto.
Kaukot: 0 Pyh ja pah. Ekaan tarvitsi kaksi käskyä, kun neiti taas katseli muualle. Toinen istumaan nousu ei onnistunut lainkaan ja lopulta Tepa alkoi hermostuksissaan haukkumaan. Olisi ilmeisesti tullut se viisi pistettä, jos neiti ei olisi alkanut haukkumaan. Minkäs teet. Tämä oli taas näitä, että ei se treeneissä eikä koskaan ennen ikinä ole niin tehnyt. Nyt sitten pitää vahvistaa istumaan nousua ja varmaan muutenkin harjoitella vähän pitempiä palkkaamattomuus jaksoja.
Hyppy: 9 Mausteena pieni into vinkaus ;)
Kokonais vaikutus: 9 Koira tekee halukkaasti ja heti käskyn saatuaan, mutta liikkeiden välissä jouduin turhaan muistuttelemaan Nakea. Tyttö oli ihan kuutamolla. Esiinnyttiin kuulemma kehässä näyttävästi ja oli kaunista koiran käsittelyä :)) (Olen niin iloinen että tuomari mainitsi kauniin koiran käsittelyn)

Yhteensä: 131,5 eli Avo3
En tiedä mikä idea oli mennä ottamaan muita kuin paikalla makuuta edellisenä iltana, mutta luoketulon läpijuoksut ainakin taisi sotkea tuon luoksetulon. Yleensä kun en edes treenaa tokoa koetta edeltävällä viikolla. Tyytyväinen kyllä tosiaan olen suoritukseen ja pelottaa melkein ajatella meidän pisteitä, jos nuo kaksi nolla liikettäkin olisi onnistuneet.

Aksaa
Toki käytiin tällä viikolla agilityssakin. Tällä kertaa meillä oli tekniikka treenit ja tykkäsin niistä kyllä kovasti. Oli putki puomi erottelua, hypyiltä ohjausta, keppejä ja keinu. Mummo oli meillä kylässä ja katsomasta aluksi Tepan treenejä. Se taisi vähän nostaa Naken kierroksia, kun muuten suht hiljaa liitänyt tyttö räkytti nyt suurimman osan ajasta.
Puomi-putki erottelu meni hyvin, niin kauan kun piti vain puomille ohjata. Tepa tosin varasti kahdesti lähdössä, kun nami kuppi oli puomin alastulolla odottamassa. Onneksi koulutus ohjaaja oli purkin vartijana. Vaan meinasi Nake sahailla puomilla, kun palkka ei sitten tullutkaan ja jouduin nostamaan tytön pois siltä pari kertaa. Sitten kun neiti tajusi, ettei palkka tule ilman odotusta alkoi homma sujua.
Hyppy-pituus ja siitä 180 asteen käännös hypylle oli minulle hieman haastava. Kun pituudelle päästessä vauhtini loppui palasi Tepakin suoraan luokseni. Hieman piti työtä tehdä, että opin tytön kääntymään ja ohjattua riittävästi kädellä.
Kepit alkaa jo mennä aika hyvin. Melko pystyssä ne jo ovat ja hihnassa on niitä menty. Kokeilin ilman hihnaakin, kun oli taas palkan vartija toisessa päässä. Hyvin meni eka kerta, mutta toisella viimeiset neljä keppiä jäi jatkuvasti suorittamatta. Nakella oli niin kova kiire palkan luokse. Onneksi monen yrityksen ja varsinkin ohjaus yrityksen jälkeen tyttö tajusi, että harkulle ei pääse ennen kuin kepit on tehty loppuun asti.
Keinua meillä ei olekaan ollut sitten marraskuun ja se minua vähän jännitti. Yritin näyttää Terille että tämä sitten keikkaa ja vaihdoin kokonaan uuden käsky sanankin, jotta keinu ja puomin "kiipee" käsky eivät enää menisi sekaisin. Hienosti neiti keinun suoritti ja jopa vauhdikkaasti. Ainoa ongelma oli minun rintamasuunnassa, joka sai Tepan takajalat hyppäämään sivuun alas tulolta. Sama ongelma oli muuten puomilla. Kun minä itseni sitten sain suunnattua oikeeseen suuntaan alkoi neidin jalatkin pysyä kontaktilla. Myös namikupista oli taas apua.
Loppuun otettiin vielä putkeen ohjaamista. Pari kertaa tyttö pujahti puomille, joka siis oli putken suiden välissä. Taas tuli hyviä neuvoja (älä jätä koiraa yksin tulemaan hypyn takaa vaan ohjaa se loppuun asti) ja homma alkoi sujua. Minä tosin olin pari kertaa itse törmätä putkeen ;)

Kaikenkaikkiaan siis takana hyvä toko-koe ja opettavaiset aksa treenit.

PS. Piti tulla vielä sellainen tieto lisäämään, että kokeessa oli kehä merkitty sellaisella muovinauhalla joka lepatti tuulessa. Ja paikalla makuussa se oli ihan koiran edessä ja Teri pysyi siitä huolimatta paikallaan!! Joskus mölleissähän paikalla makuu meni pieleen, kun tyttö pelästyi tuollaista nauhaa.

Sotahuudosta sotahuudoksi

Taas ollaan Terin kanssa ehditty käydä harrastelemassa niin tokoa kuin agilityäkin. Molemmista tuntuu löytyvän aina uutta pohdittavaa. Lisäksi blogi kokee muutoksen tuulia.

Ensin blogin muutoksista. Pitkällisen harkinnan jälkeen olen päättänyt vaihtaa Tein blogin nimen. Näinä aikoina nimi Sotahuuto kuulostaa mielestäni turhankin sotaisalta ja niin paljon kuin se Tepan ääni maailmaa kuvaakin voi se antaa blogista myös aivan väärän kuvan. Kauan olen jo uutta nimeä pohtinut ja pyörittelin mielessäni kaikenlaista mikä Teriä kuvaisi. Äänen oli ehdottomasti tultava esille, niin olennainen osa se neitiä on.
Iltana eräänä sitten kerroin pohdinnoistani Sarille ja hänellä olikin mielessään aivan loistava nimi: Wooooooo!! (ehdotus tosin taisi olla kahdeksalla o:lla) Nimi ei tietääkseni oikeasti tarkoita mitään kummoista, mutta Teriä ajatellen se tarkoittaa kuitenkin hyvinkin paljon. Nimi on lähin vastine sille miten neidin sotahuutoa voidaan kirjaimilla kuvata. Nyt kun asiaa alkaa pohtimaan, niin blogin nimi ei oikeastaan edes muutu vaan itse sotahuuto korvaa Sotahuudon ;) Kiitos Sari loistavasti nimi ideasta!
Uuden kuvankin tuohon ylös olen väsännyt ja koitan saada laitettua sen siihen mahdollisimman pikaisesti. Jotain ongelmia arvatenkin ilmaantuu vaikkapa sitten kuvan koon takia. Harrastus kuvista kiitokset kuuluvat Niinalle (hyppykuva) ja Sarille (noutokuva), jotka viime vuonna meidän treenejä jaksoivat kuvata :)

Vinokepit
Koska viime agimölleissä sijoituimme kolmen parhaan joukkoon emme saa enää alkeismölli luokassa kisata. Tämä tarkoittaa sitä, että jos vielä mölleihin mielimme on Naken opeteltava kepit kuntoon. Viime kesänä opettelimme keppejä kujakeppien avulla, mutta tänä vuonna niitä ei parilla ekalla kerralla ollutkaan, joten päätin sitten odottelun jälkeen koittaa tytön kanssa vinokeppejä. Hämmästys oli suuri, kun neiti hoksasi keppi homman todella nopeasti. Kujalla ei päästy vielä edes kunnolla tiivistämään, mutta vinoilla kepit saa olla jo aika pystyssä. Harjoittelemista toki vielä on ja kunhan saadaan kepit pystyssä kulkemaan pitäisi varmaan alkaa harjoitella niitä keppi kulmiakin, mutta nyt en ota siitä vielä stressiä.
Muuten on agility treenit nyt menneet ihan kivasti. Nyt on ollut vähän helpompi ratoja niin olen minäkin pysynyt ajatuksessa mukana. Oma ohjaus nyt on mitä on ja aika huonosti Nake vielä irtoaa hypyille. Kerran Nake hyppäsi hyppyesteen siivekkeen yli riman sijaan. En voinut taas muuta kuin nauraa. Oma vikanihan se oli, kun ilmeisesti turhan epämääräisesti ohjasin.
Viime treeneissä oikealla puolella olo osoittautui Terille liian vaikeaksi ja kolmen hypyn "rilluttelu suorasta" hän hyppäsi vain ensimmäisen ja ilmestyi sitten vasemmalle puolelleni. Ilmi selvä toko-koira :D
Käytiinpäs muuten kerran jäähylläkin, kun radan ulkopuoliset asiat kiinnostivat enemmän kuin kuunteleminen. Onneksi oltiin kaukalossa! En tiedä vaikuttiko puomin jälkeen löytynyt, edellisiltä jäänyt rasian kansi minkä verran asiaan. Nokkelana tyttönä Tepa hetken mietittyään nimittäin merkkasi rasian käymällä sen eteen makaamaan. Sen jälkeen lähti nenä käyntiin ja ajatus harhautui muille poluille. Yleensä Tepa kuitenkin niin innokkaasti on rataa suorittamassa. Päästettiin siis toinen koirakko väliin ja palattiin heidän jälkeen radalle. Sitten oli jo tytölläkin korvat kuulolla.
Mietin että palkkaanko tyttöä nyt turhan harvakseltaan? Ollaan kuitenkin vielä niin alussa, että saatan ahnehtia liikaa.

Kunhan herkut on hyvät
Toissa kerralla saimme tokossa ohjeeksi harjoitella lisää Tepan pyllyn käyttöä. Ajatuksena että neiti "heittäisi" takapään vasemmalle käännöksissä ja saisi niistä niin terävämmän näköisiä. Asiaa ollaan nyt harjoiteltu ja kyllä jos herkut ovat super hyviä tytön pylly suorastaan lentää 90 asteen kulmassa ;)
Kävimme Naken kanssa perinteisesti hattaran ostossa, kun tivoli oli vierailulla paikkakunnalla. Kun hattara oli ostettu näin kuinka tyttö valmistautui viime vuotisen kaltaiseen hyppyyn. Päätin olla viisas ja ennakoida tapahtuman. Käskin siis tytön sivulle ja voi miten oli tytöllä vauhdikas siirtyminen edestä vasemmalle puolelleni. Kaikesta ennakoinnista huolimatta Teri hyppäsi sivulle tullesaan niin, että tökkäisi nenällään poskeani ennen laskeutumista :D Kyllä sen pyllyn siis on mahdollista hyvinkin nopeasti ja lennokkaasti siirtyä paikasta A paikkaan B.

Sellaista tällä kertaa. Jatkan raportointia Terin touhuista taas ensi kerralla.

Puoleensavetävä puomi

Kylläpä nyt on tullut usein tänne tarinoitua. Huomaa ihan että on tullut kevät ja paljon tapahtumia sen myötä. Tällä kertaa turinoin viikon aksailuista.

Kimurantti rata
Eilisissä agi treeneissä otettiin ensin puomia yksittäisenä esteenä, niin että koulutusohjaaja näki missä kukin on alasmeno kontaktin kanssa menossa. Tepa oli asiasta kauhean innoissaan ja ensimmäinen alasmeno päättyi siihen, että tytön takajalat lensivät vauhdin takia pois kontaktilta. Toisella yrityksellä kouluttaja sitten syötti makupalat kädestään ja niin pysyivät Naken takajalat hienosti kontaktilla 2on2off tyyliin. Tämän jälkeen kouluttaja olikin tytön mielestä super kiva häntä piti käydä aina kesken tekemisenkin moikkaassa ja kyselemässä herkkuja ;)
Varsinainen rata oli meille Terin kanssa todella vaikea. Kertaakaan ei päästy pätkiämme ensimmäisellä läpi, johtuen varmasti minun ohjauksestani ja siitä ettei Nakekaan ole sellaisia juttuja vielä opetellut. En edes muista mitä kaikkea rataan sisältyi ainakin hyppyjä, pituus, rengas ja neljä putkea.
Rata oli pitkä ja me tehtiin se osissa. Minä en sitten millään onnistunut kääntämään tyttöä hypyltä 90 asteen kulmassa putkeen. Enkä myöskään pituudelta 180 astetta putkeen. Suora putki ja sen jälkeen oleva hyppy menivät Tepalta hyvin ja hyppäsipä tyttö vielä edessä olevan putkenkin yli, kun kouluttaja siellä seisoi :D
Kun saatiin koko rata läpi käytyä, ei neiti enää ollut kovinkaan halukas uusinta yritykseen. Kokeiltiin menoa toiseen putkeen asti, mutta kun neiti alkoi laahustaa ja kääntyili putkissa takaisin päätin että se oli meidän osalta siinä. Liekö tyttö taas tarkkaillut minua vai onko tässä nyt sama juttu, kuin toko hypyssä.. miksi suorittaa kahdesti, jos ensimmäinen kerta jo onnistui? Vai liekö yleisesti tylsää suorittaa sama rata kahdesti?

Alkeismölli luokassa
Tänäänkin lähdettiin Terin kanssa reippaina agiliitämään vaikka ensin kyllä epäilin, että vieläköhän tuo hiljalleen ikääntyvä jaksaa kolmantenakin päivänä peräkkäin lähteä innolla harrastamaan. No mutta kyllähän nyt Tepa :) Ilmoitin meidät jopa juoksemaan radan kahdesti. Radalla oli kuusi estettä järjestyksessä hyppy-puomi-hyppy-putki-hyppy-muuri

Ensimmäinen startti oli kyllä vauhdikas, mutta Nake päätti kiertää ekan hypyn ja suunnisti suoraan puomille. Sama toistui kolme kertaa ja sitten vasta tajusin laittaa tytön istumaan niin lähelle estettä, ettei kiertäminen enää ollut hänelle kannattavaa. Alun perinkin hyppy oli kyllä niin, että linja sen yli puomille oli suora, mutta minkäs teet, kun sieltä puomilta sai eilen herkkuja :D
Hyppy-puomi siis onnistui hyvin, alas tulo kontaktille Tepa tosin hiipi, mutta ottipahan kuitenkin kontaktin. Loppu menikin sitten kuin siivillä hienosti ja oikeassa järjestyksessä. Kuulin ajanottajien sanovan Terin hypättyä esteen että "uskomaton". Luulenpa että tyttö teki vaikutuksen vauhdillaan ;)
Kyllä Teriä kehuttiin niinkin, että tiesin kehujen osoitetun hänelle. Tyttö on kuulemma sympaattisen näköinen ja eilinen kouluttajakin olisi ollut valmis ottamaan neidin kotiinsa koiriensa kaveriksi. Onhan se kivaa että Tepasta niin kovasti tykätään :)

Toisella kertaa jätin Naken taas lähemmäksi estettä ja hienosti lähti homma toimimaan. Puomin alastulossa taas hiivittiin. Seuraava hyppy meinasi mennä ohi minun huolimattoman ohjauksen takia, mutta löytyi onneksi lopulta. Putki ei meinannut heti löytyä ja jouduin ohjaamaan tytön sinne uudestaan. Lopun hypyt löytyi taas hyvin.
Kun parempi tulos jäi voimaan sijoittui Tepa luokassa toiseksi ja sai palkinnoksi herkku pussin. Sehän se taas varmasti oli neidille se kaikista tärkein juttu ;)

Tyytyväisinä suorituksiin koitamme nyt palautua viikon tapahtuma tarjonnasta.

Taikapaita vol2

Taas oli Terin taikapaidalla käyttöä, kun ukkonen päätti saapua kevät illan iloksi mökille. Mummon luona vietettiin aikaisemmin myös ukkosta, mutta ilman tuota paitaa.

Mummon luona toissa viikolla käydessämme päätti tosiaan ukkonen jyrähdellä ja Nake sen seurauksena päätti painella sängyn alle turvaan. Koska luulin unohtaneeni tytön Taikapaidan kotiin (löytyi myöhemmin autosta) joutui neiti kestämään ukkosen ilman helpottavaa apua. Sängyn alta tyttö taisi tulla pois vasta mummon saapuessa töistä.

Seuraava koettelemus ukkosen kanssa oli viikonloppuna. Ukkonen alkoi rytistellä ja salamoita sinkoili kesken viisujen seuraamisen. Teri painua rytinän alettua pöydän alle luimistellen piiloon. Tällä kertaa tiesin paidan olevan mukana ja kävin sen hakemassa. Kauhean ilahtuneelta ei Tepa näyttänyt, kun paidan hänelle näytin, mutta kun olin saanut paidan puettua ja mietittyä oikean kireys asteen, niin muuttui ääni kellossa.
Neidin häntä nousi ylös ja rapsutuksiakin Teri kävi hakemassa niitä antavilta, rytinästä huolimatta :) Pöydän alle kävi nukkumaan Tepan tie lopulta, mutta panikointia ei ollut havaittavissa. Kyljellä makoilu sujui hyvin, mutta pystyssä nokottelu oli sattuneesta syystä hieman hankalaa. On se ihmeellinen tuo Thundershirt!
Nukkumaan mennessä huomasin tosiaan syyn ihmeelliseen nokotteluun. Tepa raukan ylisuuri kaula nahka ei mahtunut paidan sisään vaan muodosti pussin kaulan ympärille. Kun tämän huomasin ja otin paidan pois kävi Nake helpottuneena nukkumaan kahdella suunnalla riehuvasta ukkosesta välittämättä.

Paria numeroa liian suuri nahka muodosti kaulalle "tyynyn"

Taikapaidan poiston jälkeen nahka pääsi valumaan paikoilleen.

Sitten olikin hyvä ruveta unten maille

Tokoilua
Eilen meillä oli taas toko-tiistai. Teri oli taas aivan mainio. Paikalla makuu sujui hienosti tai siis ainakaan palautetta vinkumisesta tai levottomuudesta en saanut :) Jäävät sujui, kaket sujui ja hyppykin onnistui! Viikonloppuna otettiin mökillä hyppyä niin, että ohjasin Terin hypyn jälkeen keskelle estettä ja hyvän matkan päähän esteestä istumaan. Ilmeisesti se oli muistissa vielä eilenkin ja hienosti neiti hakeutui suoraan keskelle estettä. Koska olin hieman ahne ja tein sen mitä ei ikinä pitäisi, päätin ottaa hypyn vielä uudelleen ja silloin neiti istuikin jo huomattavasti lähempänä estettä. Ensi kerralla pitää malttaa mielensä.
Noudossa  Tepa on nyt alkanut palauttamaan kapulan niin, että hän istuu vinosti minun taakseni. Hassun näköistähän se on, mutta onneksi taas toisella toistolla löytyi heti oikea paikka. Pitänee käydä jossain viskaisemassa sitä kapulaa niin että oikea palautus paikka muistuu taas mieleen.
Luoksetuloja ollaan nyt otettu niin, että vaihdellen tulee pysäytys ja läpi juoksu. Tämä tuntuu toimivan, sillä vauhtia on ja stoppi löytyy joka kerralla kun on tarkoituskin.
Hyvillä mielin saatiin treenit lopettaa. Suurin osa liikkeistä tehtiin vain kerran, kun meni niin hienosti ja tosiaan sen hypynkin olisi voinut siihen yhteen jättää. Katsotaan jos tänään taas ennen agilitya otetaan siinä kentän laidalla seuraamista ja luoksetuloja :)

Sellaista on tapahtunut Terin elämässä sitten viime kirjoituksen. Laitetaan loppuun taas Tepan ulkoilu kuvia :)

Kukkien tutkiskelua

Välillä piti istuutua kuvattavaksi

Tepa saapuu heltta heiluen

Lelu leikkiminen kiinnosti myös tällä kertaa

Vetäminen oli hauskaa

Örr örr lelun kanssa

Lepäilläkin ennätti

Mummon pihalta löytyi myös sopiva lepostelu varjo

Hyvässä vireessä

Viikon ryhmä treenit on takana ja voi hyvänen aika sitä menoa! Teri oli tiistain tokossa todella hyvässä vireessä ja sama meno jatkui vielä agilityssakin.

Tokossa otettiin ensin ryhmässä paikalla makuu, mikä meni hyvin ottaen huomioon viime viikon kokeen tapahtumat. Ajattelin, että tyttö olisi levoton, mutta aika rauhallisesti hän taisi homman hoitaa. Jossain vaiheessa oli vähän miettinyt haukkumisen mahdollisuutta, mutta pysyi sitten kuitenkin lähes vaiti. Aikaa en tajunnut katsoa, mutta ainakin se tuntui pitkältä, joten olisikohan oltu yli sen kolme minuuttia? Ajatuksena minulla olikin ottaa ainakin täysi mittainen paikalla olo, koska epäilen että treeneissä on yleensä ollut se alokasluokan kaksi minuuttia.
Ennen seuraamista sanoin, että koitan palkata kun Teri tekee hyvin laamailun jälkeen. Vaan eipäs tyttö silloin ollut lainkaan epävarma paikastaan vaan innokkaasti alussa jopa hieman pomppi :D Hienossa vireessä meni koko seuraaminen. Oikealle ja vasemmalle käännöksissäkin paikka säilyi oikeana. Täykkärissä tyttö jäi vähän perään, mutta korjasi sitten itse tilanteen. Sitä siis on vielä hiottava.
Koska liikkeestä maahan meno oli kokeessa nollan arvoinen otettiin sekin kerran, mutta tällä kertaa tyttö tipahti heti käskyn saatuaan. Kokeessa annoin siis ilmeisesti vääriä signaaleja tai sitten Teri paineistui sen verran, että maahan meno ei tuntunut hyvältä.
Nouto lähti hienosti ja ilman ääni efektejä, mutta palautuksessa Nake istui hieman liian taakse. Siitä käskin korjata ja paikka löytyi, mutta tätä hän on tehnyt ennenkin.
Ilman valvovia silmiä otin vielä kakeja eikä tyttö liikkunut tällä kertaa mihinkään suuntaan. Ahneus iski ja päätin ottaa kaket vielä kolmannenkin kerran. Ei olisi pitänyt. Tepa ei enää meinannut millään nousta istumaan ja käskyistä huolimatta painoi vielä päänsäkin tiukasti maata vasten xD Lopulta tyttö sitten nousi istumaan ja sai toki superisti siitä palkkaa.

Tiukkaa ohjausta
Agilityssa Nake malttoi olla kommentoimatta menoa kentän laidalta ja radallakin onnistuin lopettamaan pienen selitys yrityksen. Meillä olikin tällä kertaa pitkä rata, taisi olla peräti 14 estettä. Se oli kuulemma ollut maaliskuussa ykkös-luokan rata joissain kisoissa. Pienin muutoksin tosin. Meillä ei ollut keppejä, keinua ja pari hyppy estettä puuttui. Taas mentiin oman koiran mukaan ja sai palkata, kun siltä tuntui. Edelleenkään ei ole minkäänlaista rata piirrosta, joten mielekuvitusta saa käyttää. Erilaisia käännöksiä, puolen vaihtoja ja lähekkäin olevia esteitä radalla kuitenkin riitti.
Heti radan alussa oli tiukka paikka, kun koira piti ottaa putken ja hypyn jälkeen takaisin päin muurin yli. Pari kertaa Terin kanssa piti yrittää ja sitten hyvien neuvojen avulla alkoi homma luistamaan. Loppu rata meni suht helpolla, vähän meidän piti uusintoja ottaa jotta saatiin peräkkäiset hypyt onnistumaan niin, että jälkimmäinenkin tuli hypättyä. Kontakteille Naken palkkasin, tai no oikeastaan siitä pysähtymisestä, sillä vauhdin ollessa hurjaa ei pysähtyminen ihan 2on2off tekniikalta näyttänyt. Kovasti tyttö taas koitti istuskella kontakteille.
Toisella kerralla mentiin hienosti koko rata kerralla läpi, tosin niin että kontakteille taas palkkasin ja lopun puomi-hyppy-hyppy yhdistelmään otettiin yksi alkuun ylimääräinen hyppy takaa kierron kautta. Teri näytti taas viisautensa eikä tuon onnistuneen radan jälkeen enää suostunut toista vauhdikkaasti tekemään, koska huomasi hengästymiseni ja sykkeen nousun. Tätähän tyttö tekee ihan arjessakin, niin että kun hän huomaa minun kovasti rasittuneen alkaa hidastelu ja tarkkailu tuijotus.
Ehti Tepa muuten kerran tuon treenin aikana karata puomillekin, kun taas myöhässä käskytin. Siellä puomilla seisoessaan Nake tilanteen tajusi ja hyppäsi puoli välistä alas. Siinä vaan kolutusohjaaja taisi todeta jotain siihen suuntaan että ei sitä kauheasti pelottanut.
Saatiin palautetta, että hyvin mentiin molemmat. Teri oli taitava ja minä ohjasin hyvin :)

Hurjia hyppyjä Tepa tekee kyllä muutenkin. Viimeisin hirvitys oli mökkeily reissulla, kun tyttö päätti hypätä kalliolta noin puolentoista metrin pudotuksen alas. Onneksi alla ei ollut mitään yllättävää ja kauheuksia ei sattunut. Välillä Teri on vähän liiankin Heimo Huima. Joku taisi näyttää alhaalla että katso mitä täällä on. Ajattelin että eihän Nake nyt sieltä hyppää ja että tuleepa hauska kuva, kun hän kalliolta alas päin kurkkii..

Heimo Huima valmistautuu

Ja sitten suunnitelman toteutus.

Sellaiset oli meidän tämän viikon ohjatut treenit. Katsotaan josko viikonloppuna jatketaan kahdestaan treenailua :)

Agilitysta ja vartioinnin tarpeellisuudesta

Viime keskiviikkona pääsimme jälleen agilityä harrastamaan, kun kesä kausi pyörähti käyntiin. Oli kyllä aika mielenkiintoinen aloitus :D

Jospa kerron heti Terin ensimmäisestä humputtelusta. Meillä oli edessämme rata, joka kuitenkin tehtiin pätkissä, niin että jokainen sai päättää miten pitkiä pätkiä tehdään ja oman koiran mukaan (kuvaa radasta ei ole, koska olen laiska ja aikaan saamaton). Terin kanssa ajattelin ottaa ensin kaksi ekaa hyppyä ja niiden jälkeisen puomin, jonka kontaktille sitten palkkaan. Ensimmäinen yritys johti siihen, että neiti kävi juoksemassa kunnia kierroksen radan toisen laidan hypyille ja takaisin. Oli ilmeisesti niin hauskaa päästä revittelemään? Muutaman kerran piti ottaa alusta itse ratakin, kun Tepa sujahti huonosta ohjauksestani johtuen toisen esteen ohi ja kerran jopa puomin ylösmenon ohi, kun en tarpeeksi ajoissa ehtinyt käskyttää.Siirryin toiselle puolelle ja sitten alkoi homma luistaa. Puomin alastulolle neiti istahti, ilmeisesti pysähtymis käsky muistutti istumis käskyä. Olen aiemminkin huomannut, ettei Terillä ole sellaista sana päätä, vaan saman kuuloiset sanat sulautuvat yhdeksi.
Seuraavaksi oli vuorossa hyppy johon lähetin tytön kiertoon ja siitä oli tarkoitus ottaa valssilla takaisin. No neiti kiersi koko esteen, niin kyllä vähän arvelinkin. Toisella yrityksellä sitten tiukemmin ohjasin tytön kädellä esteen yli ja siitä palkka.
Renkaan päätin jo heti aluksi ottaa yksittäisenä, kun arvelin sen taas olevan vaikea. Yllätys oli suuri, kun rengas onnistuikin ja seuraavaksi otinkin rengas-pussi yhdistelmän, joka meni hyvin :)
Hyppy-putki ei ollut Neidille ongelma, kun se niin hyvin hakeutuu putkeen.
Seuraavaksi oli minua jännittävä hyppy-hyppy, jossa hypyt olivat vierekkäin. Tarkoitus oli lähettää tyttö ekan hypyn yli ja ottaa se takaisin seuraavasta hypystä. Tätä piti vähän hangata, kun Nake vaan jatkoi matkaa hyppyjen toisella puolella. Minä olin kuulemma liian hätäinen! Kerran tyttö kävi selvittämässä myös oma valintaisen putken. Seuraavalle pätkälle neuvona oli, että jos neiti lähtee tekemään omiaan, niin sitten laitetaan jäähylle.

Toinen kierros lähti jo paremmin, mutta kuitenkin taas kontaktille palkkasin. En muista otettiinko takaa kiertoa useasti, mutta ainakin rengas-pussi-hyppy-putki otettiin pitkänä sarjana. Sitten Terillä nousi kierrokset ja käskin sitä rauhoittumaan. Myös minun käskettiin itsekin rauhoittua!! En yleensä pidä itseäni mitenkään hätäisenä, mutta nyt sitten olin. Kai se johtui siitä, että epäilin etten pysyisi tytön perässä? Lisäksi minua kyllä niin ärsytti Tepan jatkuva louskutus että saattoi sekin nostaa omia kierroksia.
Kun oltiin molemmat rauhoituttu otettiin loppuun vielä ne vierekkäiset hypyt, joita oli neljä. Kahden ekan jälkeen palkkasin ja sitten otettiin vielä toiset kaksi ja niiden perään vielä putki.
Koska kujakepit olivat poistuneet paikalta otettiin yksittäisinä vinokeppejä. Ei se kyllä sujunut sitten yhtään. Pitää ensi kerralla kysellä miten niillä oikea oppisesti opetetaan pujottelua.
Tästä huolestuneena kävin ostamassa 12 puutukea ja yritettiin mummon pihalla niiden avulla kujakeppejä tehdä. Tilan puutteen vuoksi osa kepeistä joutui kuitenkin seinälle nojailemaan, sillä halusin pitää keppien välit oikean pituisina. Siinä olikin hommaa!
Alkuun oli hieman hakemista, mutta sitten alkoi pikku hiljaa toiseen suuntaan sujua. Epäilen ettei Teri oikein erottanut kapeita vihreitä keppejä vihreitä pensaita vasten, kun juttu vähän takkusi. Nyt suunnittelen keppien maalaamista tai paksumpien hankkimista..

Niin ja mietinhän minä tuohon Naken haukkumiseenkin puuttumista. Vähän mummon pihalla harjoiteltiin myös ohjausta ja takaa kierrot alkoi sujua :) Se oli kuitenkin Naken mielestä niin kivaa, että kun homma oli tehty alkoi louskutus. Niinpä minä sitten heittäydyin passiiviseksi ja juttua jatkettiin vasta, kun tyttö hiljeni. Taidetaan joku kerta lähteä vapaisiin treeneihin harjoittelemaan tuota hiljaa oloa ja ohjaamista parin esteen avulla. Tehdään niin, että aina kun haukkuminen alkaa, Teri joutuu lopettamaan kivan tekemisen ja rauhoittumaan sivummalle.
Tiedän että se haukkuminen on Tepalle todella luontaista ja se alkaa heti, kun kierrokset vähänkään nousee. Minua se vaan ärsyttää niin paljon silloin, kun ollaan jotain oikeasti tekemässä. Leikkiessään ja muuten ulkona saa minun puolestani ilmaista itseään myös äänekkäästi. Saatan joskus haukuttaa tyttöä hieman sisälläkin, kun sille päälle satun ;)

Kodin turva 24/7
Tänä aamuna sain kuitenkin olla todella iloinen tuosta Terin mahtavasta äänestä. Heräsin nimittäin siihen, kun luulin jonkun yrittävän meille sisään avaimella! Mitään muutakaan vaihtoehtoa ei ole koska Tepa ei reagoi rappu käytävän ääniin.
Tyttö hypähti vauhdikaasti lattialle ja kuulin avaimen kääntyvän lukossa. Hetken aikaa hölmistyneenä kuunneltuani lähti Teri huutaen ovelle ja samalla minä ryntäsin pystyyn, lukon kolistelu lakkasi. En muista olisiko tässä vaiheessa sitten avaimen käyttäjä mennyt naapuri asuntoon vai poistunut rappuja pitkin paikalta, niin unen pöpperössä olin. Epäilin myös olinko nähnyt vain unta, että lukkoa käännettiin mutta tuskin Nake näkee kanssani samoja unia?
Myöhemmin paremmin herättyäni menin kokeilemaan ovea ja kas kummaa se ei enää ollutkaan lukko asennossa vaan lähti auki kahvasta painamalla. Tuo ovi on oikeasti niin jäykkä, että se pitää kunnolla vetää/työntää, että napsahtaa lukkoon asti. Minä sen illalla kokeilin avaimet kahvaan laitettuani, niin kuin aina ja silloin se oli lukossa. Myös nukkumaan mennessä käyn aina nykäisemässä ovea ja kokeilemassa että se on lukossa oman mielen rauhani vuoksi. Joku siis selvästikin kävi lukkoa kääntämässä ja sai oven auki asentoon..
Aika hurjaa. Onneksi minulla on tuo haukkuva hälytys järjestelmä, joka saa ihan luvan kanssa jatkossakin haukkua epämääräiset sisään yrittäjät. Inhottaa vain ajatellakin, että entä jos en olisi ollut kotona tai että onko joku käynyt täällä joskus poissa ollessani? Muillahan ei avaimia tänne ole, joten sisään pyrkijä ei ollut kukaan tuttu. Kenties entinen asukas?

Sellaista tällä kertaa. Nyt jäädään jännittämään onko tänne lisää pyrkijöitä ja soitetaan huomenna isännöitijälle varmistus soitto, ettei kukaan sieltä ole ilmoittamatta ollut tulossa. Lisäksi pitää varmaan miettiä miten itseään voi rauhoitella huomista agiliitoa silmällä pitäen.