Luita ja muita juttuja

Taas on aikaa hieman vierähtänyt ja juttuja tapahtunut. Teri on kunnostautunut vahtikoirana (ei hyvä), järkyttynyt jättimäisestä luusta ja saavuttanut mätsäri menestystä.

Teri on siis taas ruvennut vahtimaan. Vaikka enemmän tämä juttu taas vaihteeksi haiskahtaa huomion haulta. Neiti nimittäin juoksee oleskeluhuoneen ikkunalle ja alkaa haukkua, välillä tietysti kuunnellen saako se näin minut kommentoimaan asiaa. Vaikka tuo tyttö usein yllättääkin viisaudellaan sitä se ei ole vielä tajunnut että minulla sattuu olemaan ikkunastani sama näkymä kuin mille hän haukkuu, eli tyhjälle louskuttaa. No tähän voi todeta ettei täällä sinä viikonloppuna ollut tupa täynnä kun vahtikoira taas päätti nostaa nenänsä ikkunalle. Helmin Teri kyllä sai huijattua ikkunalle sinnikkäällä haukullaan.

Verhon takaa koirani vahtii vaan..

Olimme eräänä päivänä kämppiksien kanssa eläinkaupassa ostoksilla. Teri oli mukana ja sai matka seurakseen takaboksiin Rockyn. Kauppaanhan toki mentiin neidin kanssa vaan turistina, mutta sitten meille bongattiin aivan jättimäinen luu ja vielä hyvään hintaan. Niinpä kiusaus voitti ja turisti matka muuttui ostosreissuksi. Kylläpä muuten käveli neiti hurjan mallikkaasti sivulla kaupasta ulos jonkin matkaa, tietenkin nenänpää luussa kiinni. Reissusta takaisin palattuamme oli koirien vuoro saada luunsa. Teri, Helmi ja Rocky jokainen saivat omansa. Tyttö ei ollut uskoa silmiään minun tarjotessa sille niin suurta luuta, kävi hyvä tuuri etteivät ne silmät tippuneet päästä! Noin suurta luuta ei tietenkään kerralla voi äkkiseltään syödä ja neidin harmistukseksi se lähtikin kaappiin erätauolle. Rocky muuten oli ensimmäistä kertaa kaupassa ja suoriutui tilanteesta malli kelpoisesti :)

"Onks tää oikeesti mulle?"

Sitten siitä Match Show menestyksestä. Odottelu sujui mukavasti, neiti istui rauhallisesti ja välillä otettiin kontaktia mikä sujui myös hienosti. Toisista koirista neiti ei juurikaan välittänyt vaikka niiden läheisyys tuntui välttämättömältä. Kehässä olo taas oli jotain aivan muuta. Minulla tuntui olevan mukanani sellainen vedettävä ja haisteleva malli Teristä. Näyttely asennossa tyttö ei pahemmin malttanut seisoskelle ja omaa vuoroa kehässä odotellessamme hän päätti myös kokeilla olisiko tämä nyt se makuu liike? No totesin hiljaa suupielestäni että "tää ei hei nyt oo se makuu-liike", mutta Tepa vaan katseli Fazerin sinisillään varmana asiasta. No seisominen sujui välillä muuten hyvin, mutta se häntä ei vaan noussut komealle kippuralle. Tuomari mainitsi että hyvin antaa Tepa katsoa hampaansa :) Juoksemisen sijaan neiti taas päätti harrastaa jäljestämistä, mikä tarkoittaa sitä että jäljelle olisi pian taas päästävä. Terin ihmeeksi jäljestettävä saalis (saattoi olla useampikin) oli kiertänyt vain ympyrää ja kylvänyt matkallaan herkkuja. Loppujen lopuksi saalistaja kuitenkin saavutti saaliinsa eli kolmannen sijan luokassaan sekä voittonsa ja oli taas onnellinen makoisaan loppu tulokseen. Myös hihnan toisessa päässä olin tyytyväinen hyvään käytökseen.

Lisävoittojen mahdollisuus piti tarkistaa pokaalin pohjasta