perjantai 12. maaliskuuta 2010

Tarinoita Terin tassuilla

Hei minä olen Teri, vaikka senhän te jo tiesittekin :) Olen tässä jo pitemmän aikaa katsellut emäntäni aikaansaamattomuutta tapahtumieni päivityksessä ja päätin siis ottaa oikeuden omiin tassuihini.

Minulle on tapahtunut vaikka mitä jännittävää viimeaikoina ja olen saanut myös uuden ystävän.
Tätä uutta ystävääni kävimme tapaamassa eräänä viikonloppuna. En tiennyt minne olimme menossa joten autoon nousu luonnollisesti pelotti minua. Onnekseni emäntäni ajoi ystäväni Bondin luo ja sain hänestä matka seuraa. Ihmiset istuivat auton etuosassa joten me saimme ystäväni kanssa jakaa takakontin ihan kahdestaan! Jonkin aikaa ajeltuamme Bondi innostui hirveästi ja kertoi minulle että nyt tullaan tuttuun paikkaan. Minun mielestäni paikassa ei ollut mitään tuttua joten olin hieman kummissani. Päädyimme lopulta tutun hajuisille jäljille, jotka kuuluivat Nuraylle ja hänen ihmiselleen. Paikalla olivat myös Geena-muori ja Nurayn miespuolinen ihminen. Olin aivan innoissani ystävieni tapaamisesta...kunnes näin sen.. pienen pienen pennun. Nuray kertoi että se oli hänen pikku siskonsa Tesni. Minä en pahemmin Tesnistä välittänyt, mutta hän tuntui olevan hyvin kiinnostunut minusta. Minä yritn juosta pakoon ja parkkeerata parvekkeen oven eteen, mutta Tesni tuli sitkeästi perästä. Lopulta tyydyimme koko koira porukka lepäilemään kukin parhaakseen katsomaansa paikkaan.

Nuray, Teri, Bondi ja Tesni mahtuivat samaan kuvaan
Tärkein asia mitä on tapahtunut on se että minä tyttö täytin 5 vuotta!! Ihan totta. Emännän kanssa emme pahemmin juhlineet, mutta saavuttuamme paikkaan jota emäntä kutsuu kouluksi, tarjosin kaikille paikalla olleille ystävilleni synttärikakkua (jonka makua muistelen vieläkin mielessäni). Syömään kanssani saapuivat Helmi, Bondi, Nuray ja Milomän. Minä kyllä yritin emännälle sanoa että olisin syönyt kakun aivan mielelläni yksinkin.

Helmin ja Bondin "juhlatanssi"
Nuray, Helmi, Milo ja melkein Teri synttärikakkua odottamassa
Viime lauantaina päätin hoitaa turkkini kerralla kuntoon ja kävin yksin ollessani niin sanotulla lauantaipullolla (lohiöljyä). Avasin aivan itse löytämäni pullon ja sieltä sitä herkkua alkoikin sitten tulla. Se oli aivan taivaallisen makuista ja olin sanoin kuvaamattoman onnellinen. Emäntäni saapuessa kiirehdin hänelle kertomaan minkä hienon löydön olin tehnyt. Jostain syystä hän ei ollut asiasta lainkaan innostuneen oloinen. Olin hieman ihmeissäni tästä käytöksestä ja tyydyin katsomaan yllättävää siivous innostusta sivusta. Myös lakanat ja peitot kannettiin pyykkiin, vaikka niihin oli vielä imeytyneenä sitä herkullista öljyä. Lopuksi vielä tehdäkseni onnentunteeni selväksi hankasin kuonoani mattoon. Olin siis tapahtuneesta todella onnessani siihen asti, kunnes minulle iski yöllä kamalan huono olo. Jostain syystä suuri herkku rupesi uimaan vasta virtaan, mikä oli mielentäni kummallista sillä elin luulossa että pulloon olilaitettu vain kalasta tullutta öljyä eikä eläviä kaloja. Olo oli kurja, muutaman kerran mahan tyhjennettyäni olo alkoi jo olla varsin hyvä ja sen jälkeen ei öljy ole muistutellut itsestään. Sainpahan kuitenkin kiiltoa karvaani :)

Nyt jätän seuraavan kirjoitus vuoron emäntäni hommaksi ja toivottelen hyvän makuisen öljyn tuoksuista kevättä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti