Vuosihuolto

Tänään oli Terillä terveydenhoidollinen päivä kun kävimme rutiini rokotukset neidille uusimassa. Ja tulihan sillä samalla reissulla kaupassakin käytyä.

Eläinlääkärille mentäessä Teri eteni iloisesti ovelle asti ja jopa ovesta sisäänkin. Odotus huoneessa totuus kuitenkin iski vasten nahkanenää ja tyttö parkkeerasi luimistellen jalkojeni juureen istumaan.
Toimenpide huoneeseen mennessämme tilanne oli jo niin totinen, ettei neiti kyennyt hyppäämään hieman korkeammalla olevalle pöydälle ja se piti laskea alas. Jos pöytä olisi ollut jossain muualla ei sille hyppääminen olisi tuottanut mitään vaikeuksia. Pöydällä Tepa jökötti kauhusta kankeana ja antoi totuttuun tapaan tehdä kaiken tarvittavan. Lääkäri katsoi tietysti myös Naken hampaat ja mainitsi että ne ovat oikein hyvässä kunnossa, kaikki suussa pysyneet.
Kun pöytä kammotus oli ohi ja pääsimme odotus huoneen puolelle Teri tilanteen turvallisemmaksi tuntiessaan kääntyi salamana tutkimaan kylkeään. "Mitä se täti minulle teki?" Tämä toistui pari kertaa, pitihän sitä kylkeä nyt kunnolla ihmetellä kun kerta oli pöydältä pois päässyt. Hyvä mieli tytölle kai kuitenkin reissusta jäi, kun hän sai mukaan vielä "lahjus"-luut hampaiden hoito kuun kunniaksi.

Kun nyt kerta reissuun lähdettiin, niin käytiin sitten samalla Terin riemuksi ostoksilla paikallisessa eläinkaupassa. Mitään tytölle mieluista ei sieltä matkaan lähtenyt, mutta minä sorruin hyvään tarjoukseen. Mikään kovin tähdellinen ei ostos ollut, eikä lainkaan ajankohtainen ostin nimittäin tytölle uudet pelastusliivit. Jonkin verran jo viime kesänä sellaisten hankkimista mietin, mutta silloin ei sopivia tai sopivan hintaisia löytynyt.
Yhdet pelastusliivithän Nakella jo on, mutta nämä tuntuivat paljon tukevammilta ja luotan niiden kiinnitykseenkin enemmän. Lisäksi uusissa liiveissä on rintakehän alla kaksi kiinnitys klipsiä ja se on pehmeämpi kuin vanhoissa, joissa on vain yksi hihna. Plussaa on sekin, että kelluke tulee koko kaulan ympärille eikä vain niskaan. Ehkä tässä nyt on vähän selittelyn makua ja ostos saattoi olla turha (ainakin Terin mielestä), mutta eihän sitä koskaan tiedä monetko pelastusliivit sitä tarvitsee ;)
Kauppias mainitsi miten tyttö on niin ihanan rauhallinen ja sanoi että hänen kanssaan varmaan mukava liikkua. Onhan Nake kyllä oikeastikin mukavaa kävely seuraa, ainakin useimmiten. Oli ihan pakko tämä kertoa, kun tällaiset maininnat vaan saavat niin hyvälle tuulelle, kun tajuaa että muutkin huomaavat tytön hyvän käytöksen.

Loppujen lopuksi Terillä on takana oikein tapahtuma rikas ja hiukan jännittäväkin päivä.

Pelastusliivien sovituksen hirveys voitti jopa talvi puvustuksen

Ei, Teri ei kävele kuvassa vaan on täsmälleen samassa asennossa kuin edellisessäkin, kauhusta kankeana.

Mummon tyynytkin ehdittiin taas vallata.

Teri avasi pedin ihan itse, jotta sai päänsä tyynyäni vasten :)

Kuka Krokoa liikuttaa?

Olisiko se Teri? Onhan se :)
Hämmästyksissäni lähes joka ilta löydän Terin krokon keskeltä lattiaa. Hetken mietin, miten se on taas siihen liikkunut, kun sen varmasti edellisenä iltana olen siirtänyt majailemaan kirjahyllyn viereen. Joskus Terin hurjimpina päivinä olen löytänyt krokon majailemasta sängystäni!

Krokon siirto operaatio ei ole kovin kummoinen, se vaan tapahtuu usein minun huomaamattani. Nake ottaa kiinni krokon selästä ja heittää sen haluttuun pisteeseen. Sänkyyn nostokin tapahtuu samalla otteella, mutta heiton sijaan neiti hyppää krokon hampaissaan.
Tässä yksi päivä löysin krokon aseteltuna vesikupin luokse, pää jopa oikeaan suuntaan osoittaen. Herää siis aina välillä pieni epäilys, että Tepa voisi olla jopa huolissaan orjansa hyvin voinnista. Täällä asuvan krokon kohtelu on kyllä muutenkin ollut paljon asiallisempaa ja hellempää, kuin mummon luona asuvan.

Krokon ensi esiintyminen blogissa löytyy täältä: Tepamainen rakkaustarina

Luokka jako lähes kuin Titanicissa

Terillä on olemassa krokon suhteen selvä luokka jako. Ylinnä olen minä, mikä johtuu siitä, että minulla on valta lähettää kroko aika ajoin etelän lomalle (pesuun) tai hermo lepoon (häkin päälle) Nakelta kysymättä. Seuraavana järjestelmässä on Teri. Hänellä on valta päättää mitä tekee ja milloin tekee krokolla/krokon kanssa, kunhan kroko ei ole valtuuttamallani lomalla.
Alimmaisena kastissa on kroko. Niinkuin jo ehkä selvisi, sillä ei ole minkäänlaista oikeutta omaan mielipiteeseen (ei sillä, että odottaisin krokolla edes sellaista olevan), toisin sanoen se on eräänlainen orja. Se asuukin lattia tasossa.

Krokoja on moneen junaan, osa jää autoon

Jottei yksittäinen kroko joutuisi liian koville ja jotta Tepa ei saisi pahoja vieroitus oireita on hänellä kolme eri krokoa.
Se aito ja alkuperäinen asuu Naken mummolassa. Tämä järjestely siksi, ettei neiti mielestäni tarvitse kahta isoa krokoa samassa paikassa. Lisäksi "vanha-kroko" on saanut kokea kaikista kovimmat ajat tytön käytössä ja siihen on jopa jouduttu lisäämään täytettä kovan kohtalonsa vuoksi. Kroko on ensimmäinen asia, minkä Teri kaivaa esiin sängyn alta mummon luo mentyään.
Nuorempaa kroko sukupolvea edustava yksilö asuu kotonamme. Se on asumisjärjestelyn takia tällä hetkellä kaikista eniten Terin palveluksessa. Tämän yksilön onneksi voin todeta että sen käyttö tarve tuntuu olevan välillä hyvinkin kausi luontoista.
Pienin orja viettää elämänsä suurimmaksi osaksi autossa. Joskus sillä on oikeus päästä poistumaan kontista, lähinnä silloin kun Teri osoittaa reissussa ollessa suuria toimettomuuden oireita. Toinen syy saattaa liittyä ihmisten ihmettelyyn krokon puuttuessa.

Siinä oli taas Terin krokoista juttua ;) Piti kaivella kansioita ja vuodelta 2010 löytyi pari kuvaa Nakesta krokon kanssa, lisäksi lopussa tuore kuva tältä viikolta.

Olikohan kroko tuottanut mielipahaa, kun ilme on tuollainen?

Kroko on toiminnallaan ansainnut paikkansa pään alusena

Itse orjuuttamis hetkellä meno on niin rajua, ettei kännykän kamera ehdi mukaan..

Alkuun palaaminen

Nyt on asiat niin, että päätin opettaa Terille liikkeestä seisomisen uudestaan ihan alusta asti. Syykin tähän löytyy tai kaksikin.

Ensimmäinen syy on se että neiti tuntuu olevan hieman hukassa, eikä tunnu tietävän mitä häneltä vaadin käskyn tullessa. Asia on päässyt tälle tolalle lähinnä sen takia että menin vaihtamaan luokse tulon odotus käskyn, se kuulostaa hieman samalta kuin seisomis käsky. Toisaalta taas korostin pysähdys käskyä niin, että se saattoi kuulostaa myös istumis käskyltä. Eikö sitä nyt pienemmästäkin mene sekaisin?
Toinen syy johtuu niinikään minusta. En malttanut alunperin opettaa seisomista niin varmaksi, kuin esim. maahan meno on. Oli muka hirveä kiire liikkeen opettelun kanssa.

Olemme siis aloittanet alusta ja vaihdoin käsky sanankin liikkeelle. Hyvin on lähtenyt homma etenemään mikä johtuu ehkä siitä, että tytöllä on jo jonkinlainen ajatus liikkeestä valmiina. Ihan aluksi Teri on opetellut, että paikalla seisotaan, vaikka minä liikkuisin missä. Seuraavaksi pitäisi harjoitella kestävyyttä ja liikkeestä pysähtymistä sekä siirtää harjoittelu ulos.
Loppujen lopuksi haluan kuitenkin että voin olla varma siitä, että tyttö tietää mitä siltä halutaan. Eikä se liikkeen alusta opettaminen tai sen muokkaaminen hieman toisenlaiseksi ole vaikeaa, kun perusteet on jo olemassa.
Kuitenkin tämän asian myötä muutin suunnitelmaani mennä kokeisiin taas ensi kuussa, pitää ensin saada liike varmaksi. Ehkä sitten toukokuussa mennään taas kokeisiin, kun on vielä tiedossa kotikenttä etukin ;) Eihän meillä mitään kiirettä ole.

Ja kyllä minun on aivan pakko taas laittaa tänne kuvia, jotka eivät millään tavalla liity aiheeseen. Olkoon vaikka sitten piristyksenä teksti painotteisille jutuille. Tässä kirjoittamisen lomassa kyseiset kuvat nappasin.

Siirryn pohtimaan seuraavaa harjoitusta ja koulutus taktiikkaa, Terin jatkaessa rentoutumistaan.

Teri päivä unilla :)

Välillä on hyvä vaihtaa asentoa. Huomaa varvasvenytys!

Pitkän Lassin majatalo

Viime viikonloppun vietimme Naken kanssa Pitkän Lassin majatalossa, joka myös keittiöihmisen kotina tunnetaan. Alun perin meidän piti majoittua vain yhdeksi yöksi, mutta se sitten vähän venähti. Ihan syyttä ei tällä matkalla oltu, vaan lauantai aamuna suunnistimme toko-kokeeseen Kuopioon.

Se oli pienestä kii

Lauantai aamuna aikaisin siis lähdimme kohti toko-koetta. Vuoroamme odotellessa neiti vinkui levottomana tapansa mukaan. Tällä kertaa tein poikkeuksen ja annoin hänen haistella maata mielensä mukaan, koska silloin piippaus lakkasi.
Tässä meidän koe tulokset:
Ensimmäisenä oli tietenkin luokse päästävyys. Tämän liikkeen kohdalla jaksan aina olla niin iloinen Terin saadessa täydet 10 pistettä. Tuomarin lähestyessä neiti piti todella hyvin kontaktin. Hän piti kontaktin niin kauan että tuomari ehti viereen ja nousi vasta sitten tervehtimään, häntä heiluen.
Toisena ja suurimpana jännityksen aiheena oli paikalla makuu. Paikalle Tepa jäi hyvin. Sitten alkoi haistelu edestä ja kummaltakin sivusta. Haistelu tuntui kestävän ikuisuuden ja pelkäsin, että nyt se tyttö sieltä nousee, mutta eipäs nousutkaan :) Pisteitä tästä tuli 9, syynä pieni? haistelu ja kuulemma neiti oli myös jossain välissä piipannut.
Taluttimessa seuraaminen sujui suht hyvin. Pelkäsin neidin haistelevan hallissa olevaa keinonurmea, kun emme ole koskaan keinonurmella treenanneet ja joskus mätsäreissä on nenä ollut tällaisella alustalla kovassa käytössä. Tästä liikkeestä saimme 9 pistettä. En enää muista, mikä tähän oli syynä, mutta olisiko jossain liikkeessä ollut väljyyttä tai nenä hetkeksi maahan pudonnut? Videolta se varmaan selviää.
Vapaana seuraaminen oli sitten tosi huono. Pari kertaa jouduin Naken huomiota herättämään kielellä "naksauttamalla". Tuntui vaan että neidin nenä tipahti ja pelkäsin että hän lähtee hajujen perässä tohottamaan. Tästä syystä siis pisteitä ropisi 7.
Liikkeestä maahan meno oli tällä kertaa aivan loistava. Tepa piti hyvin kontaktin ja tipahti maahan heti käskyn saatuaan. Ei siinä sitten sen enempää, 10 pojoa tuli :D
Luokse tulokin oli neidillä hieno. Hyvän vauhdin Nake piti ja tupsahti viereeni istumaan. Puoli pistettä lähti ilmeisesti hieman vinosta loppu perusasennosta eli arvosana oli 9,5.
Liikkeestä seisomiseen lähdin varmana, kun kerta paikalla makuu onnistui mikä voisi mennä pieleen? Seisomista oli treenattukin ketjuttamalla (sain vasta kuulla, että tyylillä on oikein tällainen nimikin) se luoksetuloon, joten istumis ongelmankin piti olla korjattu. Kyllähän se istuminen itse asiassa olikin, ei neiti istunut, ei... Vaan hän päätti vetää maihin. Kyllä harmitti, kun huomasin kääntyessäni Naken maassa. Tästä liikkeestä tuli siis 0. Tuomari sanoi että oli oikein nätti maahanmeno, voin kertoa ettei se siinä vaiheessa pahemmin mieltä lämmittänyt.
Viimeisenä oli tietenkin este hyppy. Hienosti Teri odotti käskyä ja mielestäni hyppykin oli hyvä. Esteen takana ilmeni kuitenkin nuuskuttelua ja olisikohan hyppy ollut hieman vino? Tästä kuitenkin tuli 8.
Kokonais vaikutuksesta pisteitä saimme 9. Arvosanaan vaikuttivat paikalla makuussa tapahtunut nuuskuttelu ja vingunta. Muistaakseni tuomari kuitenkin sanoi että oli iloinen suoritus.

Pisteitä kertyi tällä kertaa 156,5 eli se 3,5 jäi puuttumaan ykkös tuloksesta.
Kiitos jälleen Sarille kokeen kuvaamisesta! Sain kuunneltua osan kommenteista ja suorituksen katsottua ajatuksen ollessa mukana.

Majatalossa

Viikonlopun yöpymis paikka oli siis Pitkän Lassin majatalo. Täytyy sanoa että siellä oli kyllä erittäin hyvä palvelu. Siellä oli Terillekin koira seuraa oikein kunnolla, kun paikalla olivat Bondi alias Pitkä Lassi ;), Raisa, Salsa ja Misty. Pahemmin ei kuitenkaan tällä kertaa sisällä leikittänyt vaan meno oli rauhallista, vaikkakin Terin osalta välillä hyvinkin äänekästä.

Sunnuntaina vielä ennen kotiin lähtöä käytiin koira puistoilemassa Sarin, Bondin ja Raisan kanssa. Alku puistoilu meni vähän kaikkien koirien osalta itsenäisessä pyöriskelyssa, eikä vieraat koiratkaan hirveästi kiinnostaneet. Sitten kun jäätiin ihan oman porukan puistoilemaan innostuivat Teri ja Raisa leikkimään veto leikkiä kahdestaan. Lopulta puistoon saapui vielä yksi koira, jonka kanssa Teri ihmeekseni leikki ja örisi, vaikka toinen olikin vielä pentu.
Koska en pöljä muistanut ottaa kameraa puistoon mukaan, niin nyt sitten on tällainen kuvaton päivitys tiedossa.

Mukava viikonloppu on siis takana ja treenaamista edessä. Mietin uskaltaisiko tuon Naken sittenkin ilmoittaa taas ensi kuussa kokeeseen, vaikka ensin ei pitänytkään. Jatkamme harjoituksia.

Eteisessä väijyi hirviö!

Aika ajoin sitä herää aina ajattelemaan miten rankkaa pienen koiran elämä voikaan olla. Kaikkien ulkona ja joskun sisälläkin vaanivien x-files kauhujen lisäksi meidän komerossa asuu hirviö.
Normaalisti tämä kauhistus siis majailee omassa komerossaan, mutta pakottavasta syystä sen on aina välillä pistäydyttävä myös oven toiselle puolelle. Kun on kauhistuksen esiin tulon aika, siirtyy Teri turvalliseksi toteamaansa paikkaan eli sängyn päälle, jonne hirviö ei yleensä pääse.

Tänään oli taas hirviön "ulkoilutus" hetki ja Tepa hakeutui turva paikkaansa. Aikansa asunnon lattioita kierreltyään palasi kammotus komeroonsa, tai niin ainakin Teri luuli. Ilmeisen huojentuneena asiasta neiti lähti juomaan. Retken aikana ilmeisesti tuli mieleen tarkistaa olisiko keittiön portti jäänyt vahingossa auki.
Pitkälle Nake ei kuitenkaan ehtinyt vaan nurkan taakse rauhallisesti tassutellessaan hän kohtasi kyseisen hirviön vapaalla jalalla. Neidin liikkeet nousivat sillä hetkellä huippu nopeiksi, tiukka käännös ja tassujen sutimista oli luvassa. Sänkyä lähestyessään tyttö otti hurjan loikan ja painautui viereeni. Tässä vaiheessa en osannut muuta kuin nauraa oli se sen verran koominen tilanne. Hieman närkästyneen näköisenä neiti minua katsoi, mutta rapsutukset naurun seasta kuitenkin kelpasivat.

Nyt saattaa joitakin askarruttaa, mikä kumma sai Terissä aikaan moisen kauhistuksen eli mikä on tuo hirviö? No se on niinkin arkinen asia kuin meidän imuri.
Pentuna tyttö pelkäsi imuria aivan paniikiksi asti, mutta monen vuoden harjoittelun jälkeen siitä on tullut siedettävä paha, jota voi jopa käydä haistelemassa sen hiljaa ollessa. Eniten kauhistusta Terille imurissa aiheuttaa sen ääni ja nämä yllättävät kohtaamiset. Onneksi niiden kanssa voi kuitenkin elää.

Nyt hirviön kohtaaminen on enää paha muisto ja Teri on rauhoittunut nukkumaan..

Niin kaunis on hiljaisuus

On se, ainakin kun se sattuu oikeaan aikaan. Tässä hiljaisuudessa on kyse Terin yksin olosta. Aikaisemmin olenkin kertonut neidin yksinolon vaikeudesta ja siitä kuinka se tyttöä kiusaa. Nyt asiaan on tullut muutos :)
Piti ihan tarkkaan mietiä, että uskallanko aiheesta edes tänne kirjoittaa, ettei sitten taas olisi edessä vastoin käymisiä.

Ostin muutama viikko sitten web-kameran, ainoastaan siitä syystä että saisin Naken yksinoloa kuvattua ja selvitettyä miten se nykyisin sujuu. Muutanan kerran olen muistanut kameran jättää nauhoittamaan neidin yksin jäännin ajaksi ja voi kuinka iloisena olenkaan niitä nauhoja saanut jälkikäteen katsoa!
Silloin kun neiti huomaa että olen tekemässä lähtöä, hän majoittautuu nojatuoliin (todennäköisesti menisi häkkiinsä, jos laiska ihminen sen jaksaisi autosta ylös kantaa..). Siinä neiti sitten pötköttelee ja kun olen lähtenyt hän iskee jättämieni herkuilla täytettyjen pahvi härpäkkeiden kimppuun ja tuhoaa ne. Tämän episodin jälkeen tyttö rauhoittuu tuolille kuuntelemaan talon ääniä. Jätän minä toki Nakelle radion päälle, ettei tarvitse pelkästään rappukäytävän elämää kuunnella.
Korvat on kyllä tytöllä puoliluimussa, mutta välillä hän malttaa laskea päänsä lepo asentoon.

Eilen taas kuvailin Tepan yksin oloa ja heti aluksi kauhukseni huomasin, että olin unohtanut verhot auki. Normaalisti siis laitan ne kiinni, ettei tyttö pääse ikkuna penkille ikävöimään ja itkemään perääni. No siinä sitten jännityksellä videota aloin katsoa ja sinne ikkunallehan neiti herkkujen jälkeen suuntasi. Nake katseli ikkunasta. Minä odotin ulvontaa, mutta sitä ei tullutkaan. Hetken katseltuaan neiti kävi ikkunan eteen lepäämään nenä huoneeseen päin.
Välillä Terillä kyllä näytti olevan pakottava tarve tarkkailla ulkona liikkujia, mutta lopulta hän kuitenkin rauhoittui takaisin lepäämään. Ilmeisesti ikkunan vieressä oli loppujen lopuksi liian kova makoilla, joten neiti siirtyi nojatuoliin jatkamaan lepäilyä ja korvien luimutusta.
Nyt siis menee tämä homma taas paremmin :)

Laitetaan nyt vielä lopuksi pari kuvaa hiljaisesta eli nukkuvasta Teristä. Niitähän minulta löytyy, kun neiti on niin suloinen nukkuessaan(kin).

Tässäkin asennossa voi näköjään nukkua ihan sikeästi

Nake on asetellut peti koristeet mieleisekseen

Jos jotain huonoa, niin jotain hyvääkin

Meillä oli Terin kanssa tänään hieman kummalliset toko treenit. Ihan alo-luokan juttuja tehtiin, mutta tuntui ettei neiti oikein päässyt normaaliin intoonsa. Siitä siis juttua tällä kertaa ja vähän muutakin.

Innotonta tokoilua

Hihnassa seuraaminen oli aluksi aikamoista haaveilua tytön osalta, hän vilkuili maahan ja sivuille. Hieman täytyi siis muistuttaa mihin se nenä oli suunnattava. Tämän oli vuorossa pientä edistämistä, mutta sen sain onneksi nopeasti korjattua makkaran palan avulla.
Viimein seuraamiset oli taas hyviä ja kontakti pysyi suht hienosti. Tepan häntä vaan ei jostain syystä noussut heilumaan.

Luoksetuloja otettiin Naken kanssa aika lailla. Ensin otin rasian kanssa, jotta löytyisi vauhtia ja löytyihän sitä. Kun laitoin rasian taskuun, jäi neiti hölmönä napottamaan, että mikä nyt on homman nimi. Kutsuin useasti, mutta tytön peppu pysyi maassa. Lähdin juoksemaan karkuun, vedin rasian taskusta ja kutsuin Teriä, nyt neiti spurttasi liikkeelle. Seuraavalla kerralla annoin käsi avun ja Naken lähdettyä liikkeelle lähdin taas karkuun. Viimeiset kerrat meni onneksi jo ilman apuja, vaikka välillä juoksinkin tytön lähdettyä liikkeelle.

Olimme jo lähdössä, kun paikalle tuli toinen koirakko ja otimme heidän kanssaa paikalla makuun. Ostin Tepalle jumppa alustan, joten kylmyys ei estänyt harjoittelua ;) Niin ja olihan meillä se rasia taas puolivälissä matkaa motivaattorina.
Ajasta jonka neiti odotti ei ole minkäänlaista käsitystä. Kerran kävin Naken väli palkkaamassa makkaran palalla jalkojen väliin ja menin takaisin seisomaan. Maisemia neiti katseli siinä maatessaan, mutta piippasi vain kerran! Ne jotka tietää tai ovat aikaisemmin neidin paikalla makuu ongelmista lukeneet, toivottavasti ymmärtävät tämän edistys askeleen suuren merkityksen.
Tämän liikkeen jälkeen Naken iloinen häntäkin onneksi löytyi ja tyttö poistui hyvän tuulisena kohti autoa.

Nyt sitten mietin, että olipas tosi typerää ilmoittaa Teri kokeeseen, näin pitkän harjoitus tauon jälkeen, kun tuntuu että vähän kaikki liikkeet on hukassa, paitsi ehkä se paikka makuu.

Niitä näitä

Tepan eväs varasto alkoi tyhjenemään ja päätin uutta pussia ostaessani siirtää tytön vanhenevan koiran ruoalle. Siitä etteikö sapuska neidille kelpaisi ei ole pelkoa, mutta hieman hirvittää ettei jo ennestään niin pieni päivä annos katoa aivan olemattomiin. No katsotaan miten käy. Myyjä muuten suositteli tätä vaihtoehtoa sen perusteella että: "Kun hän taitaa olla ihan harrastus koira". Minun pieni Tepako hurja harrastaja :D Asiaan tietysti saattoi vaikuttaa se, että oltiin treeni vehkeissä "ƎVOttamassa" ;)

Ihmeekseen Nake pääsi näin alkuvuodesta toisenkin kerran nauttimaan mökki vapailusta ja minä olin tietysti innoissani ikuistamassa tapahtumaa. Neiti aloitti homman taas hirveillä riemu kierroksilla ja kävi juoksemassa kelkalla tehdyn ympyrän oma aloitteisesti ja täysillä.
Aarteenkin neiti löysi. Se oli tällä kertaa ojaan lumihankeen hautautunut hauen raato naapurissa. Kuono työskentely oli siis taas huipussaan, kun tuollaisia herkkuja hankien kätköistä löytyi. Ihme ja kumma, Nake jätti kankean hauki saaliin hangelle kun käskin, vaikka hänellä olisi ollut hyvä mahdollisuus juosta se suussaan karkuun. Kurkusta kaivetut keksit ja hampurilaisen kappaleet taitaa vielä olla tytöllä mielessä.

Sitten vielä jutun piristykseksi vapauden huumaa

Lakunappinenä

Teri nauttii hangen kannosta

Mökin seinusta tarkistettu

Nake ei taida hirveästi arvostaa kuvaamista?

Naamioitumis yritys ei ihan toiminut

"Tästä tehdään hakkelusta"